Kehtaako sitä enää myöntää olevansa nuori, biseksuaali naisihminen, kun heti leimautuu pelkkää huomiota hakevaksi, auttamattoman vanhentunein keinoin shokeeraavuutta yrittäväksi muoti-ihmiseksi! Varsinkin kun olen reilusti enemmän kallellaan kuitenkin miesten puoleen, jo ihan käytännön helppoudenkin vuoksi, miesystäväkin löytyy ja kaikkea. Niin mitäs biseksuaalisuutta siinä sitten on, mokomat ihmettelevät, mutta kyllä se löytyy tuolta pääkopan sisältä. Kyllä minä tiedän.
Täytyy ihan omien kasvojen säilyttämiseksi olla ihan tyst aiheesta. Ei siksi, että asia olisi tabu, vaan ylimainostettu.
Nähdäkseni se ei ole kenenkään muun kuin ihmisen itsensä asia määritellä oma seksuaalisuutensa ja sen aitous. Vielä yksikin väheksyvä tuhahdus, ja minä muutan buddhalaisluostariin!
Kaikkea sitä! Häiritseekö teitä muita moinen?
(Enkä minä siis mainosta seksuaalisuuttani, vaan en salailekaan, keskustellessa saattaa siis tulla ilmi jne.)
Täytyy ihan omien kasvojen säilyttämiseksi olla ihan tyst aiheesta. Ei siksi, että asia olisi tabu, vaan ylimainostettu.
Nähdäkseni se ei ole kenenkään muun kuin ihmisen itsensä asia määritellä oma seksuaalisuutensa ja sen aitous. Vielä yksikin väheksyvä tuhahdus, ja minä muutan buddhalaisluostariin!
Kaikkea sitä! Häiritseekö teitä muita moinen?
(Enkä minä siis mainosta seksuaalisuuttani, vaan en salailekaan, keskustellessa saattaa siis tulla ilmi jne.)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Bi ore not; eipä ole helppo kymysys ainakaan minulle. Valintoja ja ratkaisujahan ihmisen on elämässään tehtävä. Ei sitä yleensä kahta seksisuhdetta jaksa yhtäaikaa, joten pitää tyyttä joko mieheen tai naiseen.
Minulle tämä alue on niin uusi, etten taatusti ole kertonut siitä kellekään - eikä ole näköpiirissäkään että kertoisin noin yleisemmin. Ei ole tarvettakaan siksi, että on miessuhde - tosin en minä mainosta kauheasti sitäkään, että olen hetero. Miksi lesbojen tai bi-ihmisten pitäisi sitä mainostaa: eri asia sitten, että se tulee luonnollisesti esille. Pitäähän sitä voida elämästään kertoa: jos elää parisuhteessa toisen naisen kanssa ja asioita tehdään yhdessä, on luonnollista kertoa tekemisistä, juhlista jne. Ei sitä salataakaan oikeastaan tarvitsisi - ei ainakaan siinä pelossa, että toiset tuomitsevat. mitä enemmän ihmiset uskaltautuisivat puhumaan asiasta, sitä tutummaksi se kävisi ja tuomitsevat äänet ehkä vaikenisivat.
Uskon, että nyt on aika julkisesti puhuakin noista asioista, kun piispatkin alkavat tunnustautua homoiksi... Ei siis liene kyse pelkästään trendiasista.
= rankkaa sekoilua.
itse olen aina tykännyt katsoa tyttöjä siinä missä poikiakin. kun alkoi olla mahdollisuuksia toteuttaakin itseään tyttöjen saralla niin tunsin tarpeelliseksi kertoa asiasta lähimmille ystävillenkin. en möläyttänyt asiaa päin naamaa vaan ujutin sen keskusteluun, kommentoin kauniita naisia jne. ja kaverit eivät olleet mitenkään shokeeraantuneita vaan juonessa mukana!
se on ihan typerää väittää että jotkut vaan teeskentelee olvansa bi saadakseen huomiota. olen vakaasti sitä mieltä että suurta osaa ihmisistä kiehtoo ajatus seksistä samaa sukupuolta olevan kanssa.