Seurustelen 1,5 vuotta jo satunnaisen huumeenkäyttäjän kanssa. Huumeita hän on käyttänyt tuona aikana kolmasti. Hän käyttää myös suuret määrät alkoholia. En haluaisi olla hänen kanssaan hänen elämäntapansa takia, mutta en voi häntä jättääkään, koska hänestä ei muut sitten välitä. äitinsä kyllä koittaa, mutta heidän välit ei ole kovin ruusuiset. Hänellä on isoveli, joka ei välitä hänestä tippaakaan. Kun hän perjantaina otti yliannoksen, soitin veljelleen, jolla ei ollut asiaan mitään sanomista! Hän ei välitä! Minulle jää kohtuuttoman suuri taakka tämän perheen ongelmista, kun yksi perheenjäsen vetäytyy vastuusta kokonaan eikä auta omaa veljeään. Mitä mieltä olette? Minä en jaksa enää yksin auttaa!
Välinpitämätön veli
Uupunut
13696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ystäväsi on hoitanut suhteet omaan perheeseensä eli veljeensä ja äitiinsä siihen kuntoon ettei kumpikaan oikeasti ole tukena, ei varmaan halua heidän tukeansa.
Uskotko että hän oikeasti haluaa sinun tukeasi mutta ei vaan ole valmis tekemään mitään myönnytyksiä? (Minä en usko).
Vähän yksisuuntaiselta näyttää toi meno, toinen porskuttaa kuin kakara kylpyammeessa ja toinen pitää pinnalla. Jos uskot että joku kaunis päivä porskuttaja parantaa tapansa niin kestä vielä hetken aikaa. Jos taas aivot on jo juotu niin pelasta itsesi - toinen ei tunnut pelastajaa tarvitsevan. Yhdessäpysymisen syy pitäisi olla molemminpuolinen välittäminen eikä se että kun kukaan muu ei välitä.
Niin kävi että väsyin lopullisesti. Minut olisi pitänyt toimittaa jonnekin hermoparantolaan taikka vuoristoseudulle lepäämään ainakin vuodeksi jos olisin vielä päivänkin jatkanut auttamistani. Useimmiten hän piti siitä, mutta välillä hän piti sitä "elämäänsä sekaantumisena" ja "ihmissuhteittensa sotkemisena" kun soitin mm. tuolle isolle veljelle. Joten uuvutin itseni turhaan, hän ei edes arvostanut suurta auttamisintoani. No, en auta enää. "Tänään autan itseäni" (uusi mottoni). Kiitos kun vastasit (järkevästi), vaikka tämä taisi tulla väärälle palstalle, tämähän on jokin flirttipalsta...
Hyvää kevättä Sinulle.
Hei,
Kun on aiheesta jonkinlaista kokemusta voin kertoa oman kantani. Jos joku käyttää aineita, mitä tahansa alkoholista mömmöihin, niin silloin mielestäni "uhrautuminen" ja käyttäjän tukeminen peittämällä hänen ongelmansa, vain pahentavat niitä. Kun käyttäjä (toivottavasti!) huomaa etteivät muut jaksa katsoa hänen, heikon, raukkaparan (joo, millaisia säälinmetsästäjiä ne on...) aineitten käyttöä, niin hänellä on edes mahdollisuus itse parantaa itsensä.
Kukaan ei voi auttaa, ellei uhrilla ole halua parantua. Tuo velikin on varmaan jo yrittänyt ja huomannut turhaksi. Se ei silti tarkoita ettei hän välittäisi. Omaa elämää on turha uhrata toisen huumeitten käytön vuoksi. "Kova rakkaus" on joskus hymistelyä parempaa
En minä peitellyt. Päin vastoin kerroin avoimesti kaikille ja pyysin apua. Hän piti sitä asioihinsa sekaantumisena joten ei ollut hyötyä minusta mitään. Minusta tuntuu, että se olen minä joka olen vajonnut itsesääliin. Mielestäni on myös aiheellista itsesääliä, se osoittaa, että elämänsuunta on väärä. Joku tuhoaa itseään päihteillä, joku toinen päihteenkäyttäjällä. Samanlaista itsetuhoa se on. Kaikki omat asiat ovat hoitamatta, en jaksanut hoitaa sekä hänen että omia asioitani. Omat jäivät rästiin. Olen NIIN väsynyt.
Juu, palsta on vähän väärä. Onnittelut silti oikeasta ratkaisusta! Ei se luopuminen ole aina niin helppoa, mutta kun päätös on tehty niin siitä se lähtee. Terve itsekkyys on itsensä kunnioittamista.
Se tuli vahingossa tälle palstalle, luulin että tämä on sellainen ihmissuhdepalsta...en ole enkä tule olemaan itsekäs, koska sellaisesta en pidä, mutta annan toisen olla rauhassa.
MIkä tai kuka sinä luulet olevasi? Tuo teidän juttu ei todellakaan ole mitään seurustelua vain hoitamista. Olet aloittanut hoitosuhteen jossa hoidat häntä josta saat itse sairaanloista tyydytystä omille tarpeillesi. Kukaan toinen ihminen ei voi pelastaa toista, usko minua! Itse olet itsestäsi vastuussa. Sinä luulet olevasi parempi häntä ja olet myös itse sairas/lähimmäisriippuvainen tästä suhteesta koska saat siitä tyydytystä. Hoitamista!!
Järkyttävää, aloita oma elämäsi ja anna hänen tehdä elämälleen mitä haluaa sillä sinä et todellakaan ole siitä vastuussa.Valitettavaa mutta totta
Olet myöhässä. Suhde päättyi jo. Et tuonut mitään uutta asiaa, tarkoituksesi oli ilmeisesti vain loukata. Olen onnellinen, sain pyykit pestyä ja elämä hymyilee.
Et sinä pysty vaikuttamaan aineiden käyttöön jäämällä pilaamaan elämäsi. Ei siihen pysty kukaan muu kuin hän itse. Jos on halua. Eikä tunnu olevan. Mitä sitten, jos ei kukaan välitä? Ehkäpä hän silloin tajuaa joku päivä hakeutua hoitoon, ehkä ei. Ehkä todellisuus putoaa paremmin jos jätät hänet ja rupeat elämään omaa elämääsi etkä hänen.
Olen elänyt alkoholistin kanssa melkein 7 vuotta ja voit uskoa että oli vaikeaa lopettaa se. Hän eli vielä 15 vuotta ja kuoli vain 42-vuotiaana. Vielä lähdettyäni yritin saada häntä oikeille raiteilleen ja menemään hoitoon koska hän halusi minut takaisin. Ei auttanut vaikka sanoin palaavani, jos hän hän pystyisi olemaan vuoden juomatta. Ei vaikutusta.
Lähde. Ja elä elämääsi.
Olen lähtenyt! Olen lähtenyt! Olen lähtenyt! Minä en seurustele enää hänen kanssaan. En! En! En!
uudelle omalle elämälle. Älä anna hänen puhua sinua palaamaan, sillä mikään ei muutu. Voin luvata sinulle sen. Pysy erossa ja kierrä kaukaa.
Ei hän minussa minua pyytele palaamaan. Hän osaa elää omaa elämäänsä, ja millä tavalla, se ei kuulu minulle enää.
Lopetetaaan keskustelu aiheesta tähän.