Äijä

Miehellä oli epäilemättä ollut ne samat housut viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tai ainakin sen kolme viikkoa, jotka minä olin hänet huomannut. Ne olivat sellaiset alkuperäiseltä väriltään tuntemattomat, mutta silloin vihreät ja polvesta rikkinäiset. Olin huomannut hänet ensimmäisen kerran, kun hän törmäsi minuun siinä jokapäiväisessä ryntäyksessä, joka syntyi, kun joukko, kauan linja-autoon asemalla jonottaneita ihmisiä pääsi valumaan sisälle. Minulla oli ollut kauhea hoppu ja yritin pujotella kasseineni nopeasti bussiin. Mies kääntyi ilmeisesti katsomaan takseen ja meidän päämme kalahtivat yhteen. Pyytelin anteeksi, mutta kerkesin kiinnittää huomiota tämän ystävällisiin, harmaisiin silmiin ja naurunryppyihin silmäkulmissa.

(jatkanko?)
3229
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Mun mielenkiintoni heräsi..Jatka ihmeessä! x)

Äänestä

Sittemin näin harmaasilmäsitä miestä vain joka, aamu bussi asemmalla. Hänellä oli aina ne samat vanhat housut, mutta paita vaihteli punaruudullisen ja tumman välillä. Varsinaisesti mielenkiintoni kuitenkin heräsi, kun huomasin, että hän oli kaikki päivät asemalla, mutta ei kuitenkaan mennyt, kuin kerran, tai korkeintaan kaksi kertaa viikossa bussiin. Olin ihmiessäni, jos jotain tällaista olisi sattunut helsingissä, en olisi ihmetellyt, olisin tuominnut miehen spurguksi ja jättänyt hänet omaan arvoonsa. Nyt olin kuitenkin muuttanut töihin pienelle kirkonkylälle Itä-Suomeen ja siellä alkoholisoituneet äijät erotti helposti. He kiertelivät ympäri kylää ja pää-asiassa norkoilivat R-kioskin oven tuntumassa. Myös miehen naurunrypyt ja vakavat silmät pysäyttivät, ei spurgulla voinut olla sellaisia.
(jatkanko?)

Äänestä
  • jookos..???

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyttö vaan kirjoitti:

Miehellä oli epäilemättä ollut ne samat housut viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tai ainakin sen kolme viikkoa, jotka minä olin hänet huomannut. Ne olivat sellaiset alkuperäiseltä väriltään tuntemattomat, mutta silloin vihreät ja polvesta rikkinäiset. Olin huomannut hänet ensimmäisen kerran, kun hän törmäsi minuun siinä jokapäiväisessä ryntäyksessä, joka syntyi, kun joukko, kauan linja-autoon asemalla jonottaneita ihmisiä pääsi valumaan sisälle. Minulla oli ollut kauhea hoppu ja yritin pujotella kasseineni nopeasti bussiin. Mies kääntyi ilmeisesti katsomaan takseen ja meidän päämme kalahtivat yhteen. Pyytelin anteeksi, mutta kerkesin kiinnittää huomiota tämän ystävällisiin, harmaisiin silmiin ja naurunryppyihin silmäkulmissa.

(jatkanko?)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu