Saksaan yliopistoon!

Rohkeasti vaan maailmalle, niin ei tarvi lukea turhaan kaikenmaailman pääsykokeisiin.

Siis pääsylippu saksalaisiin yliopistoihin on kielikoe, jonka voi suorittaa jokaisessa yliopistossa ennen lukukauden alkua. Yleensä siihen on valmentava kurssi yliopiston puolesta tai voi tietysti mennä ihan muuten vaan. Siis testataan luetun ymmärtäminen, kirjoitus ja vähän kielioppia ja kun kirjallisesta osuudesta on selvinnyt, niin pääsee haastatteluun (noin 10 min.) Kuulostaa ehkä kamalammalta kuin on, riippuu tietysti, mikä kielipohja on entuudestaan.

Kunhan tämä PDNS-todistus on taskussa, niin voi virallisesti saksaksi käännetyillä ylioppilastodistuksella ja päästötodistuksella marssia mieleisensä yliopiston Akademisches Auslandsamt:iin ja täytellä hakupaperit. Tämä tie siis on semmosille aineille (historia, useimmat kielet, kemia, matikka jne.), joihin ei ole vaikea päästä. Taas aineisiin kuten lääkis, kauppakorkea, oikeustiede, psykologia, biologia täytyy hakea keskitetyn haun eli ZVS:in kautta. Sen lehtisen saa yleensä joka yliopistosta tai voi varmaan tilata myös jostain netin kautta. Hakemus ja todistukset lähetetään sinne keskukseen, joka "jakaa" paikat todistusten tai keskiarvon perusteella. Toivomuksia yliopistojen suhteen voi esittää, mutta takuuta tietystä kaupungista ei ole.

Karsimista tapahtuu koko perusopintojen ajan, mutta ei se sen kummempaa ole. Toiset tentit on vaikeita, mutta ainahan voi tehdä uusintatenttejä. Suomesta saa opintotuen myös ulkomaille. Yliopistolta tai siis Studentenwerk:iltä voi tiedustella soluasuntoja, jotka eivät välttämättä vastaa Suomen solujen tasoa. Tsemppiä hakuun! Toivottavasti tästä oli apua.

sellainen juttu, että jos aineesi ei kuulu keskitettyyn hakuun niin kuin itselläni niin sellaisten aineiden hakupaperit saa yliopiston netti sivuilta tulostettua tai tilattua yliopistolta.

Osa yliopistoista vaatii kielitutkintoa jo haettaessa.