Diabeetikkotyttöni oli eilen niin huonossa kunnossa oksennuksien vuoksi,
että oli pakko lähteä sairaalaan tiputukseen.
Painoa oli pudonnut monta kiloa
ja tyttö oli kuivunut ihan silmissä.
Päällekin päin näki, että sairas on ja kovasti.
Mutta!
Hoitaja respassa käski mennä terveyskeskukseen
hakemaan lähetteen!
Tyttö sanoi, ettei jaksa millään, jalat ei kanna,
hän ei ole nukkunut pariin vuorokauteen jne.
Hoitaja vihaisena:
-kai sun sitten tänne pitää jäädä!
Tyttö istuskeli muutaman tunnin,
mittaili verensokereita, oksenteli,
osti automaatista leipää ja juomaa.
Sairaalassa oli kova kiire, peltejä oli
rytissyt liukkauden takia ja kaikki
ambulanssilla tuodut meni ohi jonojen.
Neljän tunnin päästä tyttö pyysi päästä pitkäkseen, oli jo hyvin huonossa kunnossa.
Jonkun ajan kuluttua varavuode tuotiin
käytävälle, jossa hän makoili ja hoisi
itse itseään. Laittoi insuliinia, osti leipää
ja kävi oksentelemassa.
Vihdoin lääkäri ehti tytön luo,
8 tunnin odottelun jälkeen!
Tyttö pääsi tiputukseen ja osastolle.
Hänen entinen lääkärinsä sanoi joskus,
että jokainen myöhästynyt pari tuntinen
tiputuksesta, ottaa päivän lisäaikaa toipumiseen
ja vie kilon mennessään.
Painoa oli pudonnut 5 kg.
Hän painaa onneksi vielä 50 kg. ;) (20v.)
Ei mennyt aivan luurangoksi tällä kertaa.
Tämä ei ole pahimmasta päästä kokemuksistamme.
Sellainen keskiverto tapaus!
Tästä alkaa nyt toipuminen, hitaasti,
mutta kuitenkin.
Kalliiksi käy tytölle itselleen,
mutta myös sairaalassaolo päiviä tuli
tuplasti lisää!
Yhteiskunta maksaa tämänkin kämmän!
Jos neiti olisi saanut samantien tipan,
pääsisi hän tänään kotiin ja vapauttaisi
vuoteen sitä tarvitsevalle.
Mutta ei!
Tästä tulee runsaan viikon reissu,
sillä insuliinimäärät eivät täsmää makaamisen
kanssa ja lääkäri alkaa "rukkaamaan" niitä.
Hoitajat eivät saa laittaa tippaa
ja lääkäri ei ehdi.
Tulee tunne, että jokun pitäisi koordinoida
näitä juttuja!
Olin niin vihainen, että soitin sinne taas
ja sanoin parit valikoidut sanat!
Tajuan kyllä, että puhelimessa oleva lääkäri
EI VOI paljoakaan tehdä asialle,
mutta jos seuraavan kerran hoitokokouksessa
ottaisi puheeksi asian.
Aargh!
että oli pakko lähteä sairaalaan tiputukseen.
Painoa oli pudonnut monta kiloa
ja tyttö oli kuivunut ihan silmissä.
Päällekin päin näki, että sairas on ja kovasti.
Mutta!
Hoitaja respassa käski mennä terveyskeskukseen
hakemaan lähetteen!
Tyttö sanoi, ettei jaksa millään, jalat ei kanna,
hän ei ole nukkunut pariin vuorokauteen jne.
Hoitaja vihaisena:
-kai sun sitten tänne pitää jäädä!
Tyttö istuskeli muutaman tunnin,
mittaili verensokereita, oksenteli,
osti automaatista leipää ja juomaa.
Sairaalassa oli kova kiire, peltejä oli
rytissyt liukkauden takia ja kaikki
ambulanssilla tuodut meni ohi jonojen.
Neljän tunnin päästä tyttö pyysi päästä pitkäkseen, oli jo hyvin huonossa kunnossa.
Jonkun ajan kuluttua varavuode tuotiin
käytävälle, jossa hän makoili ja hoisi
itse itseään. Laittoi insuliinia, osti leipää
ja kävi oksentelemassa.
Vihdoin lääkäri ehti tytön luo,
8 tunnin odottelun jälkeen!
Tyttö pääsi tiputukseen ja osastolle.
Hänen entinen lääkärinsä sanoi joskus,
että jokainen myöhästynyt pari tuntinen
tiputuksesta, ottaa päivän lisäaikaa toipumiseen
ja vie kilon mennessään.
Painoa oli pudonnut 5 kg.
Hän painaa onneksi vielä 50 kg. ;) (20v.)
Ei mennyt aivan luurangoksi tällä kertaa.
Tämä ei ole pahimmasta päästä kokemuksistamme.
Sellainen keskiverto tapaus!
Tästä alkaa nyt toipuminen, hitaasti,
mutta kuitenkin.
Kalliiksi käy tytölle itselleen,
mutta myös sairaalassaolo päiviä tuli
tuplasti lisää!
Yhteiskunta maksaa tämänkin kämmän!
Jos neiti olisi saanut samantien tipan,
pääsisi hän tänään kotiin ja vapauttaisi
vuoteen sitä tarvitsevalle.
Mutta ei!
Tästä tulee runsaan viikon reissu,
sillä insuliinimäärät eivät täsmää makaamisen
kanssa ja lääkäri alkaa "rukkaamaan" niitä.
Hoitajat eivät saa laittaa tippaa
ja lääkäri ei ehdi.
Tulee tunne, että jokun pitäisi koordinoida
näitä juttuja!
Olin niin vihainen, että soitin sinne taas
ja sanoin parit valikoidut sanat!
Tajuan kyllä, että puhelimessa oleva lääkäri
EI VOI paljoakaan tehdä asialle,
mutta jos seuraavan kerran hoitokokouksessa
ottaisi puheeksi asian.
Aargh!
Vastaukset 17
Vanhimmat
uskomatonta tuollainen!
Onhan niillä kiirekin tietysti mutta kun kyse on niinkin pienestä asiasta kuin tipan laittamisesta niin pistää epäilyttämään onko välittäminenkin kadonnut kokonaan.
Voimia teille toipumiseen!
Että verenpaineesi nousi kun luit otsikon heh heh. Sellaista se on meno tänäpäivänä julkisissa sairaaloissa ja aina vain pahenee. Liukkaat kun yllätti, niin kaupunki säästi sannoittamisessa joka taas heijastui luunmurtumina ja onnettomuuksina.
Late on kuules pohtinut kammiossaan tätäkin asiaa ja huolestuneena odottanut, kuinka pitkälle tämä illuusio hyvinvointiyhteiskunnasta säilyy. Suomessa verotulot laskevat koko ajan esim alkoholiverotulot tippuvat,tupakkaverot,jne.
Terveemmät elämäntavat taas johtavat ihmisten keski-iän kohoamiseen ja sitäkautta kuormittavat eläkejärjestelmää ja vanhustenhoitoa.
Suomalaisille on pitkään syötetty aivopesumaisesti infoa, että suomessa osataan ja suomen korkea sosiaaliturva, mutta tosiasiassa täällä ei ole korkeaa kuin koulutusaste, jonka hedelmiä eli yrityksiä myydään ulkomaille. Insinöörin koulutus ei takaa enään mitään ihmeitä ja koulutusasteita muutettiinkin siten, että välivaihe, eli teknikot poistuivat, joten insinööreistäkin tehtiin myös rasvanäppejä.
Olen alkanut pohtia että miksi ylipäätään maksan enään veroa? Mitä saan rahoilleni vastinetta? Mihin tahansa meneekin tänäpäivänä saa latoa rahaa tiskiin. Joudutaan enenevässä määrin turvautumaan vakuutuksiin kuten itsekkin vakuutin pienokaisemme pahimman varalle ettei talous liiaksi kärsisi. Nykyisin käymme vain yksityisellä sairaanhoidolla koska taloudellisesti ero on pieni ja hoito on parempi.
Piti suomenkin sitten liittyä Euroopan-unioniin ja siellä poliitikkomme haluavat suuriin pöytiin, unohtaen että suomalaiset ovat mitättömän kokoinen kansa, vain 5 milj ihmistä eli keskisuuren kaupungin verran maailmalla. Ei meillä ole varaa tehdä rauhanturvatyötä eikä liittyä mittaviin puolustusliittoihin.
Suomessa on unohdettu se tosiseikka, että verot olisi käytettävä meitä varten eikä pankkitukiin. Lääkärit lakkoilivat ja kohottivat palkkojaan samalla aiheuttaen valtavat jonot, joita sitten yksityisellä puolella paikkaillaan kalliimman kautta. Vastatkaamme lääkäreiden palkkoihin, lisäämällä lääkäreiden koulutuspaikkoja sillä kysyntä/tarjonta, asettaa lääkäreidenkin palkat kohdalleen.
Katsokaapa joskus valtion budjettia, niin hämmästytte mihinkä kaikkeen rahaa riittää ja mihinkä sitä ei riitä.
Sen ainakin olen huomannut etteivät verorahat riittävän hoitohenkilökunnan palkkaamiseen...
että semmosta. Suomi pätkätöiden luvattu maa... ja huoks...
Meidät on aivopesty!
Myyrmannin jälkihoito mm. on kaikkea muuta
kuin onnistunut, kuulin juuri uutisista!
Olemme tuudittautuneet kehtoomme,
että täällä kotosuomessa KAIKKI on hyvin.
Että päättäjät tietävät puolestamme kaiken.
Että parhaan hoidon saamme euroopassa.
Että verorahat menevät VAIN hyviin kohteisiin.
Ja paskat!
Anteeksi kielenkäyttöni, mutta olen NIIN lopen
väsynyt tähän yhteiskuntaan sairauksien hoidon
puitteissa!
Hoitajat odottavat kotona jonkun hoitohenkilön sairastuvan, tai jäävän mammalomalle,
että pääsisi töihin vähäksi aikaa.
Työssä olevat väsyvät ja turhautuvat!
Pahin tähän saakka olevista kokemuksistamme
on vuoden parin takaa:
Noh, tyttö vietiin ambulanssilla siskonsa
luota kaupungista sairaalaan.
Syynä vaikea oksennustauti, verensokerit matalalla, painoa pudonnut, eikä neiti pysynyt
enää tolpillaan.
Respan hoitsu katsoi tilanteen,
käski lähteä kotiin SYÖMÄÄN (!) ettei mene
sokkiin ja käski levätä.
Tyttö sanoi, ettei mikään pysy sisällä,
hän tarvitsee tipan.
Hoitaja pysyi tiukkana ja käski tulla
myöhemmin uudelleen, ellei olo kohene.
Polilla oli kova kiire päällä.
Likka ei saanut puhelimitse ketään kuskiksi,
joten lähti hoipertelemaan siskon luo
vajaan kilometrin päähän.
Ei kuitenkaan jaksanut kävellä,
joten tuupertui matkalla poliisilaitoksen
ympyrään. (Poria tuntevat tietävät paikan).
Oli kesä ja tyttö nukkui nurmikolla autuaan
tietämättömänä tästä maailmasta,
onneksi ei ollut mennyt sokkiin.
Kukaan ei auttanut! Tai hän ei muista!
(Jos joku olisikin pysähtynyt häntä auttamaan,
ei ainakaan ollut soittanut ambulanssia)!
Sisko pyöräili siitä ohi sattumalta kotiin mennessään ja löysi hänet.
Soitti ambulanssin, mutta sitä ei luvattu,
koska ambu oli hänet jo kerran vienyt.
Sisko soitti minulle tänne 30 km:n päähän.
Soitin hätäkeskukseen ja auto saatiin paikalle.
Sairaalassa hän odotti SILTI monta tuntia,
ennenkuin sain lääkärin puhelimen päähän
ja näin nopeutettua hoitoon pääsyä.
(Olin hälyssä merellä, en ehtinyt paikalle, tämä "jaanoille", jotka sitä kysyisivät).
Toipumiseen meni 6 viikkoa sairaalassa maaten.
Omavastuun tyttö maksoi itse,
mutta loput sadat eurot yhteiskunta!
Kalliiksi ja turhauttavaksi tuli sekin
oksennustauti!
Toisaalta olemme saaneet kerran, juuri sen tärkeän kerran, niin hyvää ja nopeaa hoitoa
kuin saada voi!
Tytön sydän olisi pysännyt (kuivunut)
10 minuutin kuluttua, (lukee epikriisissä)
ellei täältä lähtenyttä ambulanssia vastaan olisi lähetetty sydänambulanssi, joka matkan puolessavälissä otti tytön hoitoonsa.
Että Kiitos vieläkin Janille ja Eskolle,
pelastitte tyttöni hengen!
Ajatteleppa sellaisia ihmisiä jotka eivät osaa vaatia hoitoa vaan kääntyvät respassa nöyrästi takaisin kotiinsa ja kärsivät/kuolevat.
Kiukustuttavaa on juuri nämä ns pätkätyöt.Minusta aivan perseestä. Nämä pätkätyöt ovat yleistymässä myös muilla aloilla tosin hitaasti mutta varmasti esim varamiespalvelut. Raivostuttaa tuollaiset varamiespalvelut jotka vetävät välistä.
On aivan järjetöntä että sairaalat käyttävät keikkatyöläisiä sillä kyseinen ilmiö lisää virheitä ja huonoa yhteishenkeä työpaikoilla joka taas heijastuu poissaoloina. Onko sellainen työpaikka mukava johon v..uttaa mennä? Onko kiva olla potilaana sellaisessa osastossa jossa hoitajia v..uttaa.
Terveydenhuolto on juuri se sektori johon on paneuduttava. Minusta respanhoitajan koulutus ei milloinkaan riitä toteamaan onko potilas sairas vai ei. Lääkäri lähettää kotiin ei hoitaja! ! !
Porin sairaala vaan on sellainen että minä annan heidän leikata ainoastaan hiukset ja varpaankynnet sillä muuten voi henki lähteä.
Otit esille mielenkiintoisen aiheen:
Entä ne, jotka eivät osaa vaatia hoitoa!
Just!
Äitini likkakaveri oli jonottamassa terv.keskuksessa tuossa ennen joulua.
Odotti ja odotti,
kunnes tuli vuoro ja lääkäri käski lähteä
keskussairaalaan hoidettavaksi.
Mimmi ilmoitti, ettei lähde!
Taksirahaa ei ole, linkkari ei aja sinne,
hän istuu niin kauan täällä, että saa hoitoa!
Ja sai!
Tyttöni oli kerran taas vaihteeksi jonottamassa
keskussairaalaan, kun vieressä istui todella
sairaassa kunnossa oleva saman ikäinen tyttö.
Yski ja kuumeili.
Lääkäri käski mennä kotiin juomaa kuumaa mehua
ja pysymään fällyjen alla.
Oma tyttöni oli hieman terveemmässä kunnossa,
joten alkoi vaatimaan kanssasisarelleen hoitoa!
Vaan eipä auttanut, kaveri lähetettiin kotiin.
Tyttöni otettiin sisälle osastolle
ja seuraavana päivänä sai huonekaverikseen
ko. tytön, jolla oli keuhkokuume.
SARS rassasi juuri kaikkien hermoja
ja tietty omaankin mieleen tuli,
että noin helpolla sekin tauti saattaisi
tarttua ties kuinka moniin.
Kun lääkäri ei edes kunnolla tutki.
Voih!
minut ITKEMÄÄN !!!!!!!! nyyh...
Hyvää Uutta Vuotta kaikille, vaikka onkin kurjaa ja ankeeta kaikki.....Ei näitä paranisi ajatella kun mieli menee niin matalaksi kaikesta. Kun alkaa ajatteleen yhtä asiaa niin perässä tulee toinen.....Kaikki on nykyisin niin huonosti hoidettu, että.....varsinkin sairaanhoito,vanhusten hoito sekä lasten asiat yleisellä tasolla. Ja kaikken syypäänä ihminen ja raha......
Sepelimyllyt jauhaa ja uusi erä nebalilaisia värinäakkuja saapui juuri ja toimittaja sanoi, että syö hatullisen norsunpaskaa jos akku räjähtää, joten pakko se on miehen sanaan luottaa.
Toisten (tuntemattomien) takia ei kannata!
Elelet nyt vaan hymy huulessa,
sillä huomenna on viimeinen päivä
tätä armon vuotta :))
kun toiset ihmiset ovat kuitenkin osa tätä suurta kokonaisuutta johon minäkin, ja sinä, kuulumme. Ja en voi olla itkemättä sitä että kun tilastojen mukaan menee hyvin, niin kuitenkin suurella osaa ihmisiä menee todella huonosti. Heidän surunsa on myöskin minun suruni, niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Tällaiseksi minut Jumala loi että kannan kaikkien ihmisten taakkaa harteillani, enkä siitä irti pääse vaikka kuinka olen koittanut pyristellä........No kaikkeen tottuu sano pässi kun päätä leikattiin ;)....
Tänään on muuten minulla Syntymäpäivä, joten juhlikaa koko maailma sitä, raketein ja shamppanjalla ;).
Itse en jaksa juhlia.....juhlin sitten kun aika alkaa kulkea takaperin, taikka tulee paremmat ajat ihmiskunnalle ja meille kaikille karjalan itkijämummoille......(oikea marttyyri ;)haha.....
(äitini on oikeasti karjalasta jotta olen varmasti saanut perintönä tämän itkijä lahjan...)
On ihmeellistä mikseivät hoitsut saa avata i.v. tietä...meidän miljoonapiirillä sh:t tuikkaavaat osastolla kuin osastolla kanyylit näpsemmin kuin taitamattomat lekurit...(subistahan tosin ei laita edes joka lekuri)
Säästäisi potilas raukkaa jos saataisiin nesteytys ajoissa toimimaan.
Olin itse joskus diabetes osastolla ja siellä kaikki hoitsut koulutettiin nesteytykseen ja Glukagoniin oitis.
No jokatapauksessa toivon teille voimia toipumiseen, kurjaa kun sairasteleva joutuu kärsimään yhteiskuntamme "priorisoinnista"!
Jokunen vuosi sitten ambun hoitajapoika ei
saanut tytölle kanyyliä millään.
Tökki ja tökki!
Ambu hurrasi ovemme edessä ja löpö haisi,
takaovet kaikki auki poika yritti ja yritti,
mutta kun ei, niin ei.
Ja koska ovet olivat auki, se dieselin käry
täytti koko auton ja tyttö voi kahta huonommin.
Pyysin saanko laittaa tipan,
sillä matkaa oli edessä yli puolen tunnin verran
ja tyttö oli aika heikossa kunnossa.
Ei tarvi edes sanoa etten saanut lupaa.
Reissu päättyi kuitenkin onnellisesti! :)
Tule AdA Poriin pistämään vauhtia näihin täysin
pöllöihin ja kalkkeutuneisiin päättäjiin!
*Näkee sielunsa silmin Angelin viilettävän pitkin käytäviä jakelemassa ohjeita lekureille*
:D
Pyydän anteeksi saamasi huonoa kohtelua!
Meidän sairaalassa kyllä hoitajat laittaa tipat potilaille,ei lääkärit taida edes osata sitä.
Mutta taitaa olla kaikissa sairaaloissa sama
kiire....Meillä ainakin on enimmäkseen kiire,todella harvoin on rauhallista.
Potilaita on paljon ja hoitajat ovat todella työllistettyjä ja valitettavasti ne osa potilaista menee ohi toisten.
Ambulanssilla tulevat menevät ohitse muiden,onhan se väärin tietenkin.
Kyllä me hoitajat toivoisimme että voisimme hoitaa kaikki potilaat yhtä nopeasti kuntoon,mutta kun meillä on vain kaksi kättä,ja ne vanhukset jotka tulee sairaalaan ovat enimmäkseen aivan autettavia, ja vievät paljon hoitajien aikaa.
Meillä on vain kaksi kättä, ja kaksi jalkaa emme valitettavasti ehdi kaikkea tehdä niin nopeasti.
Meidän hoitajien palkka on huono,siksi tälle alalle ei ole kauheasti pyrkijöitä,kun töitä saa tehdä kovasti mutta palkka on pieni.
Joten jos joku sairastuu hoitajista tilalle on todella vaikeaa saada ketään.
Ja se mitä me toivoisimme ennen palkan korotusta on se että virkoja saataisiin lisää sairaaloihin.
Silloin voisimme paremmin hoitaa potilaita kun meitä hoitajia olisi enemmän.
Emme voi sille mitään että emme pysty vaikuttamaan päättäjiin, suopealla tavalla,ne ymmärtää vasta millaista on joutua sairaaksi ,lääkäriin ,sairaalaan menon ym...kun he tai heidän omainen sairastuu,silloin vasta huomaavat kuinka työllistetty on sairaala henkilökunta.
Siellä olisi todella paljon töitä useammalle hoitajalle jos vain päättäjät antaisi lisää virkoja,ei siis palkkaa vain lisää työntekijöitä
Jokaikinen vähänkin sairaalassa olleena tietää,
että MIKÄÄN asia ei jarruta hoitajien vuoksi!
Päättäjät tässä pitäisi saada tilille!
Kerroit monta argumenttia, joihin yhdyn täysin.
sillä onhan meillä ollut niitäkin aikoja,
kun tyttö on ambu-kyytinsä vuoksi mennyt
monen edelle. Monen vanhuksenkin!
Tytön huoneessa sisätautiosastolla on juuri
kolme vanhusta, joista 2 aivan "pihalla".
Toinen herätti tyttöni yöllä pisuhätänsä
vuoksi ja tunnin päästä kakihätänsä takia.
Eikä ymmärtänyt missä oli!
Tyttö sanoi, että hän hoisi yöllä molempia,
koska hoitsulla oli omat kiireensä.
(Vain 1 yökkö isolla osastolla)!
Miten saisi päättäjien päähän totuudet?
Pitäisikö jokaiselta eduskunnassa joku
läheinen joutua vuodeosastolle?
Tai käydä lähellä kuolemaa?
Ketä me ihmiset äänestämme?
kansanedustajat ja niiden läheiset menevät yksityiselle.
...mielenkiintoisiin ja siisteihin töihin.
Eli hoitsut kun valmistuvat heitä kutsuvat siivot ja mukavat duunit ja vielä paremmilla palkoilla, nimittäin yksityisellä puolella...
Yliopistosairaalassammekin tehdään vuorot 1-4:n hoitajan vajeella.
Pian tapahtuu kauheita, potilaat ovat joko vaarassa tai heitteillä, ja se ei ole työssäolevien vika. Jokainen varmasti tekee vähän enemmän kuin ehtii ja jaksaa, ainakin meillä.
Mutta ei terveydenhuoltomme tätä kauaa kestä, pommi on valmis, hyvä jos saamme ensiavun.
hoitsuksi (kauan sitten siis) laitoin hanskat naulaan samoin tein. Olin varma, että olisin huono hoitsu, olisipa virkoja tai työntekijöitä osastolla tarpeeksi tai ei. Nyt ihmettelen tosissaan missä mennään. Mitä hoitsut yleensä osaa (tiedän, että jotkut ovat työssään aivan mahtavan hyviä, mutta ei kai kaikki) ja miten he voivat jaksaa nykymenoa.