Elämä on todellakin vaikeata... Pidän yhestä jätkästä aivan suunnattomasti.. Koulussa mä en uskalla puhuu sen kanssa, mut noin kuukaus sitte me puhuttiin useina iltoina koulun jälkeen, kävellen pitkin teitä.. Me ollaan jopa suudeltu, mut en tiiä voix sitä nyt noin sanoo, ku mä en osaa.. Mä vaan seisoin siin kuin "tökkö".. Koulussa must aina tuntuu, et se inhoo mua ja sit mä oon kamalan surullinen ja masentunu koko päivän, ihan oikeesti!!! :´( Se aina kattoo mua tylsillä ilmeillään ja kävelee ku mikäki, se ei välitä must yhtää.. :´( En todellakaan tiedä mitä minun pitäs tehä.. Nyt on ollu niin kylmä sää koko aika, että se on lähteny aina kotiinsa... mut ennen mä aina ootin sitä (koulun pihal, kirjastos, bussipysäkil..) ku tiesin et se pääsee neljältä..
Sit ku mä oon sille textannu vaik mitä.. Et on ikävä sitä ja mä pidän siitä ja kaikkee tollast.. Mut se vastas tosi harvoin..
Sit mä olin aina ilonen, ku se kirjotti jotain ja jos se laitto vaik hymymerkin.. :`/
Nykyään sil on saldoraja ja se ei voi enää muutakuin vastaanottaa viestejä.. Mä oon kirjottanu sille aivan liikaa textejä.. Eilenki kirjotin sille just jotain tyhmää 7.. viestii.. (täst suomi24:stä)...
Siis mut mä oon ihan avuton.. OLin Joululoman poissa
ja ennen lomaa se lupas et ku tuun takas ni mennää johonki yhes.. Sit ku se kävi ite poissa, ni se kirjotti, et haluunko, et se tuo mulle jotain (olin kipee) mut ei me olla käyty missää :´( eikä se tuonu mulle mitää.. Niiden tekstiviestien jälkeen ei olla kahdenkesken puhuttu.. Tunnen itseni kauheen yksinäiseks ja surulliseks..
Kukaa ei oo varmaa ees jaksanu lukee tätä.. mä vaan kirjottelen jotain tällast..
Mut jos joku vois antaa neuvoja tai ihan mitä vaan.. olisin todellakin kiitollinen..
Aina ku mä meen kylälle,.. mä toivon et näkisin sen.. Niinku kouluski toivon aina näkeväni sen.. mut sit ku nään ni sydän rupee vaa pomppoilee..
Mitäköhän tää tarkottaa..
Sit on kuiteski yks iso ongelma viel.. se lähtee pois,ku tulee kesäloma.. :´(
Auttakaa.. Antakaa neuvoja..
Sit ku mä oon sille textannu vaik mitä.. Et on ikävä sitä ja mä pidän siitä ja kaikkee tollast.. Mut se vastas tosi harvoin..
Sit mä olin aina ilonen, ku se kirjotti jotain ja jos se laitto vaik hymymerkin.. :`/
Nykyään sil on saldoraja ja se ei voi enää muutakuin vastaanottaa viestejä.. Mä oon kirjottanu sille aivan liikaa textejä.. Eilenki kirjotin sille just jotain tyhmää 7.. viestii.. (täst suomi24:stä)...
Siis mut mä oon ihan avuton.. OLin Joululoman poissa
ja ennen lomaa se lupas et ku tuun takas ni mennää johonki yhes.. Sit ku se kävi ite poissa, ni se kirjotti, et haluunko, et se tuo mulle jotain (olin kipee) mut ei me olla käyty missää :´( eikä se tuonu mulle mitää.. Niiden tekstiviestien jälkeen ei olla kahdenkesken puhuttu.. Tunnen itseni kauheen yksinäiseks ja surulliseks..
Kukaa ei oo varmaa ees jaksanu lukee tätä.. mä vaan kirjottelen jotain tällast..
Mut jos joku vois antaa neuvoja tai ihan mitä vaan.. olisin todellakin kiitollinen..
Aina ku mä meen kylälle,.. mä toivon et näkisin sen.. Niinku kouluski toivon aina näkeväni sen.. mut sit ku nään ni sydän rupee vaa pomppoilee..
Mitäköhän tää tarkottaa..
Sit on kuiteski yks iso ongelma viel.. se lähtee pois,ku tulee kesäloma.. :´(
Auttakaa.. Antakaa neuvoja..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et kai sä paljon muuta voi kun vaan jutella sen kaa mahollisimman usein ja vaikka pyytää sitä ulos joskus. Kai se susta välittää, mut se on vaan voinu olettaa että sä et välitä siitä niin paljon (jos et oo mitään isompaa alotetta tehny), jollon sen tunteet on vähän kylmenny. Sille sä et kai mitään voi että se lähtee kesäks pois. Voit vaan yrittää saada joitain aikaan ennen sitä ja sitä sitten voit yrittää jatkaa kesällä jos se ei liian kauas lähde. Rohkeutta vaan.
Se lähtee kesällä kokonaan pois, enkä mä tuu sen jälkeen näkee sitä enää koskaa.. :´(
Kyl mä oon kirjotellu niis mun texteis sille, et ajattelen sitä koko aika.. ja mul on ikävä.. ja mitä mä teen.. ja vaik mitä! .. :´(
Sillon ku mä sen kaa kävelin.. se oli ihana.. mut koulus se on aina sellanen köntti..
Mä haluaisin pyytää sitä juttelee,.. mut minne.. ulkona on kylmä.. ja tuntuu aina et eihän tyttöjen kannata mitää alotetta tehä, ku ei siit sit kuitenkaa mitää tuu..
Mut koulus se on aina yhen kaverin kaa.. ja emmä sit voi sille mitää mennä sanoo.. se vaan kattois silleen "suu ammollaan"..
ÄäÄÄÄÄääääääääk!
Mä oon ajatellu joka ilta jo mont kuukaut sitä,.. mut tuntuu et se ei välitä yhtää..
Mä jopa annoin sille joululahjan (ja lähetin uudenvuoden kuvatekstiviestin ja synttäriksi kuvatekstin kans..) Ei se ees vastannu..
Siin joululahjas.. luki I love you.. mut mä sit lisäsin paperille et "kuin kaverilta".. Se oli sellanen kaksipuolinen "tiimalasi..".. Toisel puolel oli hymymerkki..
...
Nojoo.. :´(
Miks ei tytöt vois muka tehdä alotetta? Mä en oikeestaan muuta toivokkaan kun että kerrankin joku tyttö tekis jotain sen eteen että mennään vaikka kahville jos sitä kiinnostaa. Siinä vähitellen häviää oma kiinnostus jos itse ei pysty/uskalla tehdä mitään eikä toinen tee sit senkään vertaa. Kaikkein helpoiten mut saa treffeille kun vaan kysyy. Saa varautua odottaan joskus kauankin jos laskee sen varaan että mä saisin tehtyä jotain. En varmaan oo ainoo joka ajattelee näin....
Onnee vaan yrityksiin. Toivottavasti saat haluamas. =)
Mä ajattelen kans usein, et jos jää oottaa pojan alotetta ni ei sitä saa sit jäädä vaik koko loppuelämäx ootttaan.. ;)
Tänää mä oon jo vähä paremmalla tuulella.. Mä näin sen mont kertaa.. se ei vissiin huomannu mua..
Mut eilen mä jopa puhuin sen kans.. :) Mä olin menos mun hyppytunnil kirjastoo ja se avas just samaa aikaa oven.. sit me käveltii yhes koululle, ku silki oli samaa aikaa hyppäri.. jee.. :)
Mut mä nyt täs just ajattelen jotain.. pitäs tekstata sille.. et tulis kirjastoo, ku oon just nyt kirjastos.. meil ei oo kotona nettii..
Mut kummiski sit joku toine päivä mä oon sit taas ihan surullinen..
Kiitos sun vastauksesta!!!!!!
:Maria Rosa Preciosa
pojat on arkoja
älä ole liian innokas
se lannistaa pojan
pidä vähän taukoa
niin se siitä
saa stimulaatiota lisää
..tiedän tunteesi..ja ymmärrän sua täysin taidat todella välittää siit tyypist ja jos noi sun sanat on totta niin ton sun kuvauksen jälkeen kyl tuntuu/huomaa et se tyyppikin välittää susta,mut ei ehkä uskalla näyttää sitä sulle..mut haluan antaa sul neuvon, älä ole liian kiinni siin ihmises,anna sil aikaa...yritä rajoittaa sil viestittelyä ja yritä näyttää sil et välität siit vaan ystävänä niin ehkä huomaan mitä tää henkilö sust ajattelee..mut älä nna sen satuttaa sua...kysy silt vaik et, haluaako hän sun kanssas vaan ystävyyt, vai mitä?? ja kerro varoen tunteist ja sano et sä et pysty ohjaan tunteitas...yritä pärjäil..mut yritä elää vaik ystävien avul,älä painu masennukseen....yritä jutel ystävilles kyl ne varmaan haluaa auttaa ja ymmärtää sua...
Mun parhaalla kamulla oli sama ongelma.Ala-asteesta asti se oli ihastunu yhteen jätkään ja yläasteelle mentäessä se oli jo muuttunu OIKEEKS rakkaudeks.Se roikku siinä jätkässä vaikk oli iha selvää et se ei siitä välittäny.Vaikk mäkin koitin takoa järkeä sen päähän niin ei.....kukaan muu ei sitä kiinnostanut.Se rakasti sitä iha tosissaan.Ja sit yläasteella meidän porukoissa alko pyöriä yks uus likka joka oli sille mun kamullekin tosi hyvä kamu.hmmm..............hyvä ja hyvä ku ottaa huomioon mitä se teki.SE ALKO SEURUSTELEEN SAMAN JÄTKÄN KANSS JOSTA TIES MUN KAMUN OLEVAN KIINNOSTUNU.....korjaan:johon se oli rakastunu.Mä näin et se oli mun kamulle tosi vaikeeta vaikk se peitti sen hyvin.Se anto meidän yhteiselle kamulle anteeks kuitenkin.Mut sama kävi viel kolme kertaa uudestaan.joka kerta se on antanu anteeks.Mä haluisin auttaa mun kamua(sitä oikeeta)jotenkin mut kertokaa miten.Se ei uskalla ie sanoa kunnolla päin sen likan naamaa et lopettaa.
Mun neuvo on se että koittaisit vähän rajottaa tota viestittelyä ym. yhetydenpitoa.Se katsos AHDISTAA jätkää.Kyllä se on jo tajunnu että sä välität siitä mutta tommonen kerää sille paineita ym. jätkät kun yleensä on vähän viileempiä tapauksia näissä rakkausasioissa kuin tytöt...ja joidenkin on vähän vaikee näyttää tunteitaan..kysy siltä vähän ajan kuluttua,vaikka soitat sille,että lähtiskö se ulos sun kanssa...:) Tsemppiä sinulle.