Miten te suhtaudutte pettämiseen? Onko kukaan koskaan pettänyt rakastaan? Miten helposti annatte anteeksi, missä vaiheessa vedätte rajan?
Minusta pettäminen on täysin väärin. Kaikessa suhteessa. Minua on kerran petetty, ja se sattui aivan kamalasti. Itse en koskaan voisi pettää ketään, en vain voisi. Vaikka olisin kuinka humalassa, sekavassa mielentilassa tai mitään, niin vain ei pystyisi käydä, että suutelisin ketään toista. Sillä minusta suudelmakin on pettämistä. Minulla rajaa menee niin tiukassa.
Onneksi kuitenkin tiedän, ettei tämän hetkinen rakkaani voisi koskaan pettää minua. Luottamus on todella tärkeää missä tahansa suhteessa.
Minusta pettäminen on täysin väärin. Kaikessa suhteessa. Minua on kerran petetty, ja se sattui aivan kamalasti. Itse en koskaan voisi pettää ketään, en vain voisi. Vaikka olisin kuinka humalassa, sekavassa mielentilassa tai mitään, niin vain ei pystyisi käydä, että suutelisin ketään toista. Sillä minusta suudelmakin on pettämistä. Minulla rajaa menee niin tiukassa.
Onneksi kuitenkin tiedän, ettei tämän hetkinen rakkaani voisi koskaan pettää minua. Luottamus on todella tärkeää missä tahansa suhteessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kerran on muakin petetty ja tietystihän se sattu. Ja vielä niin törkeesti. Ja mä aina ajattelen että jos toinen kerta tulee, suhde loppuu. Mutta loppuuko se? Mä rakastan sitä niin paljon, you know...
Joo, minusta pettäminen on kans väärin. Mitä järkee seurustella kenenkään kans jos pettää. Harrastais sit vaan yhdenillanjuttuja.
Mä en aio koskaan pettää poikakaveriani ja tiedän ettei hänkään mua. Luottamus on tärkeää,ja kannattaa olla myös sen arvoinen.
Mä ainakin jättäisin heti jos joku pettäis mua. En hyväksyis sitä.
Suudelmakin on väärin!!!
Mä en enään ryyppää, koska ei huvita ja vaikka ryyppäisinkin en edes katsois muihin jätkiin päin!
Jos pettää toista, suhteessa on pakko olla jotain vikaa tai sitten pettäjässä itsessään on jotain vialla.Itsetunto ei ole kohdallaan pettävällä osapuolella eikä sitä kumppanin tarvitse katsella.Olen itse pettänyt monet kerrat ja aina kumppanini antoi minulle anteeksi kunnes itse lopetin suhteen.Se oli kaikkien kannalta paras ratkaisu vaikka välillämme on vieläkin niin vahvoja tunteita ettei niitä tapa edes pettäminen. Mutta näin on parempi,vaikka se satuttaakin. Elämässä on paljon oppimista. Se mikä ei tapa,vahvistaa, mutta kuinka monta kiveä voi syödä muuttumatta kallioksi...?