Harjoittelisimmeko tiedonhakua.
Laitan tähän kuten toisellekin palstalle tällaisen esimerkin miten tietoa voidaan hakea. Kommentoikaa kun olette testanneet:
Näin voit hakea tietoa
Kirjoittanut: Hajupoika, 1.1.2004 klo 12.19
Esimerkki:
Internet historiantutkimuksessa
--------------------------------------------------------------------------------
Harjoitus 5, vastauksia
1. Miten merkitset osoitteesta http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero5-98/hist oriantutkimus.html löytyvän artikkelin lähdeluetteloon seuraavien ohjeiden mukaan
a) Hyrkkänen et al. 1999
Esim. minimi olisi näin:
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. [http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero
5-98/historiantutkimus.html]
- Praeceptassa ei anneta täysin yksiselitteisiä ohjeita verkkoaineiston merkitsemisestä, merkintä voisi olla myös näin, jossa mukana tekijän ilmoittama muokkauspäivämäärä.
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muokattu 25.1.1999.
- sivun alalaidassa näkyy myös tiedoston muuttamispäivämäärä 11.8.1999, jolloin kyseiselle tiedostolle on tehty jotain (välttämättä tekstisisältö ei ole muuttunut), mutta tekijä ei ole tätä päivämäärää itse maininnut. Silti se voisi olla paras päivämäärä lähdeluettelossa.
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muutettu 11.8.1999. [http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero
5-98/historiantutkimus.html]
b) Onnela et al. 1999
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muutettu 11.8.1999. [http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero
5-98/historiantutkimus.html]. Haettu 11.11.1999. Elektroninen dokumentti.
c) Soikkanen - Vares - Ågren 1998
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muutettu 11.8.1999. WWW-dokumentti. .
d) Heinisuo - Ekholm 1997
Onnela, Tapio: Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Julkaisussa: Agricolan Tietosanomat [online], 1998, N:o 5, päivitetty 11.8.1999 [viitattu 11.11.1999]. Saatavilla www-muodossa: . ISSN 1456-1832.
e) tee tekstiin tuleva lähdeviite kyseiseen artikkeliin jonkin oppaan mukaan
On hieman tulkintakysymys, onko kyseisein artikkelin julkaisuvuosi 1998 vai 1999. Ensimmäinen versio on julkaistu 1998, mutta artikkelia on muutettu 1999, ja jos muutettua versiota käytetään, olisi 1999 parempi ratkaisu. Mutta tällöin lähdeluettelossa pitää olla mainittuna muuttamisvuosi (tai pvm) 1999, eikä pelkästään lehden numero 5/1998.
Lähdeviite esim. näin:
Onnela 1999.
tai
Onnela 1999, elektroninen dokumentti.
tai tarkemmin tietttyyn kohtaan:
Onnela 1999, luku "Digitaalisten lähteiden ongelmat".
Tärkeintä on, että lähdeviitteen perusteella kyseinen artikkeli löytyy lähdeluettelosta ja lähdeluettelon perusteella artikkeli on löydettävissä ja sen versio tunnistettavissa.
2. Mitä tapahtui Suomessa vuonna 1748 (muun muassa)? Mistä osoitteesta tieto löytyi, miten löysit sivun?
löytyy esim. Agricola - > Historian äärelle, -> Suomen historian tapahtumia, dokumentteja ja artikkeleita kronologisesti järjestettynä -> 1700-luku eli sivu http://www.utu.fi/agricola/hist/kronologia/1700.html
Viaporin, (Sveabogin myöh. Suomenlinnan) rakentaminen aloitettiin
muualtakin voi etsiä
tuloksia saa esim. vain Suomesta hakevalla hakuohjelmalla, mutta silloin relevanttien sivujen etsiminen tulosjoukosta saattaa olla aikaavievää, sillä mukaan tulevat esim. sellaiset tilastosivut, joilla esiintyy luku 1748 muuna kuin vuosilukuna
3. Milloin Akseli Gallen-Kallela maalasi taulun Lemminkäisen äiti? Mistä osoitteesta tieto löytyi, miten löysit sivun?
hakutapoja ja paikkoja, josta tieto löytyy, on monia
esim. hakuohjelmalla Sonera Plaza haku lauseella: "lemminkäisen äiti" gallen-kallela
1. hakutulossivun linkkien kautta, esim.http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/children/cont/ch ap5/sect0/page33.htm
tai http://www.gallen-kallela.fi/akseli/1_traditio.html
esim. Suomen Kansallisbiografiasta -> Gallen-Kallela, Akseli
esim. Makupalat-linkkikirjastosta -> kuvataiteet
esim. Agricola -> historian äärelle -> historiaa aiheen mukaan -> kuvataiteet ja taideteollisuus
4. Milloin Suomen ja Norjan nykyinen rajalinja on vahvistettu? Mistä osoitteesta tieto löytyi, miten löysit sivun?
Makupalat-linkkikirjastosta (http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm) -> historia -> Suomen historia -> Suomen rajat (Yle, Koulukanava, http://www.yle.fi/koulukanava/www/historia/suomi/rajat/ index.htm)
1751 osa ja 1826 loput
ko. sivulla on vasemmassa palkissa virhe, 1393 pitäisi olla 1323
5. Etsi sivut, joilla mainitaan Zachris Topelius, ota huomioon myös etunimen kirjoitusasut Zacharias ja Sakari. Tee haku ohjelmilla a) Sonera Plaza haku b) MTV3:n AltaVista Suomi c) Evreka (suomalainen indeksi). Pyri rajaamaan pois esim. sellaiset sivut, joissa mainitaan vain Topeliuksenkatu, eikä itse Topeliusta. Ilmoita vastauksessasi käyttämäsi hakulause ja saatujen viitteiden määrä.
hakutulokset 26.10.1999
MTV3 perushaku: "zach* topeliu*" "topelius zach*" "sakari topeliu*" "topelius sakari" (772 sivua)
Sonera: "zach* topeliu*" /"topelius zach*" /"sakari topeliu*" /"topelius sakari" (723 sivua)
Everekan suomalainen indeksi: "zach* topeliu*" "topelius zach*" "sakari topeliu*" "topelius sakari" (762 sivua)
HUOM! Pyri kokoamaan samaan aiheeseen liittyvä haku yhdeksi, vaikka monimutkaiseksikin hakulauseeksi, sillä www-hakuohjelmissa ei voi käyttää hakutulosjoukkojen yhdistämistä, kuten esim. VTLS-järjestelmässä. Jos tehdään useita, hieman eri sanoilla tehtyjä hakuja samasta aihepiiristä, tuloksiin tulee eri hakukerroilla todennäköisesti paljon samoja viitteitä, joiden läpikäyminen on työlästä ja turhaa työtä, jos tulosjoukot ovat suuria
jos tiedät henkilön nimen, joka esiintyy pääsääntöisesti tietyssä muodossa, käytä haun rajaamiseen fraasihakua, jos hakujärjestelmä sen sallii. Tällöin henkilönimissä on kirjoitettava nimet kahdessa järjestyksessä ("etunimi sukunimi*" "sukunimi etunimi"), jotta molemmat vaihtoehdot tulisivat mukaan. Jos esim. Urho Kekkosesta käytettäisiin yhtä usein muotoa Urho K. Kekkonen tai Urho Kaleva Kekkonen, fraasihaun sijasta olisi ehkä hyvä käyttää NEAR-operaattoria, jos mahdollista (urho NEAR kekko*). Tässä nimenomaisessa tapauksessa myös (urho NEAR kekko*) OR (presidentti NEAR kekko*) voisi olla hyvä ratkaisu.
Kannattaa muistaa, että AltaVistaan pohjautuvissa hakuohjelmissa (kaikki tässä tehtävissä käytetyt) sanan katkaisu toimii vain, jos se on tehty korkeintaan 5 merkkiä sanan lopusta. Esim. topeliu* ei löydä sanaa Topeliuksenkatu, mutta mannerheim* löytää sanan Mannerheimintie
Laitan tähän kuten toisellekin palstalle tällaisen esimerkin miten tietoa voidaan hakea. Kommentoikaa kun olette testanneet:
Näin voit hakea tietoa
Kirjoittanut: Hajupoika, 1.1.2004 klo 12.19
Esimerkki:
Internet historiantutkimuksessa
--------------------------------------------------------------------------------
Harjoitus 5, vastauksia
1. Miten merkitset osoitteesta http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero5-98/hist oriantutkimus.html löytyvän artikkelin lähdeluetteloon seuraavien ohjeiden mukaan
a) Hyrkkänen et al. 1999
Esim. minimi olisi näin:
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. [http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero
5-98/historiantutkimus.html]
- Praeceptassa ei anneta täysin yksiselitteisiä ohjeita verkkoaineiston merkitsemisestä, merkintä voisi olla myös näin, jossa mukana tekijän ilmoittama muokkauspäivämäärä.
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muokattu 25.1.1999.
- sivun alalaidassa näkyy myös tiedoston muuttamispäivämäärä 11.8.1999, jolloin kyseiselle tiedostolle on tehty jotain (välttämättä tekstisisältö ei ole muuttunut), mutta tekijä ei ole tätä päivämäärää itse maininnut. Silti se voisi olla paras päivämäärä lähdeluettelossa.
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muutettu 11.8.1999. [http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero
5-98/historiantutkimus.html]
b) Onnela et al. 1999
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muutettu 11.8.1999. [http://www.utu.fi/agricola/tietosanomat/numero
5-98/historiantutkimus.html]. Haettu 11.11.1999. Elektroninen dokumentti.
c) Soikkanen - Vares - Ågren 1998
Onnela, Tapio, Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Agricolan Tietosanomat 5/1998. Muutettu 11.8.1999. WWW-dokumentti. .
d) Heinisuo - Ekholm 1997
Onnela, Tapio: Historiantutkimus Internetin ja digitaalisen kumouksen aikakaudella. Julkaisussa: Agricolan Tietosanomat [online], 1998, N:o 5, päivitetty 11.8.1999 [viitattu 11.11.1999]. Saatavilla www-muodossa: . ISSN 1456-1832.
e) tee tekstiin tuleva lähdeviite kyseiseen artikkeliin jonkin oppaan mukaan
On hieman tulkintakysymys, onko kyseisein artikkelin julkaisuvuosi 1998 vai 1999. Ensimmäinen versio on julkaistu 1998, mutta artikkelia on muutettu 1999, ja jos muutettua versiota käytetään, olisi 1999 parempi ratkaisu. Mutta tällöin lähdeluettelossa pitää olla mainittuna muuttamisvuosi (tai pvm) 1999, eikä pelkästään lehden numero 5/1998.
Lähdeviite esim. näin:
Onnela 1999.
tai
Onnela 1999, elektroninen dokumentti.
tai tarkemmin tietttyyn kohtaan:
Onnela 1999, luku "Digitaalisten lähteiden ongelmat".
Tärkeintä on, että lähdeviitteen perusteella kyseinen artikkeli löytyy lähdeluettelosta ja lähdeluettelon perusteella artikkeli on löydettävissä ja sen versio tunnistettavissa.
2. Mitä tapahtui Suomessa vuonna 1748 (muun muassa)? Mistä osoitteesta tieto löytyi, miten löysit sivun?
löytyy esim. Agricola - > Historian äärelle, -> Suomen historian tapahtumia, dokumentteja ja artikkeleita kronologisesti järjestettynä -> 1700-luku eli sivu http://www.utu.fi/agricola/hist/kronologia/1700.html
Viaporin, (Sveabogin myöh. Suomenlinnan) rakentaminen aloitettiin
muualtakin voi etsiä
tuloksia saa esim. vain Suomesta hakevalla hakuohjelmalla, mutta silloin relevanttien sivujen etsiminen tulosjoukosta saattaa olla aikaavievää, sillä mukaan tulevat esim. sellaiset tilastosivut, joilla esiintyy luku 1748 muuna kuin vuosilukuna
3. Milloin Akseli Gallen-Kallela maalasi taulun Lemminkäisen äiti? Mistä osoitteesta tieto löytyi, miten löysit sivun?
hakutapoja ja paikkoja, josta tieto löytyy, on monia
esim. hakuohjelmalla Sonera Plaza haku lauseella: "lemminkäisen äiti" gallen-kallela
1. hakutulossivun linkkien kautta, esim.http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/children/cont/ch ap5/sect0/page33.htm
tai http://www.gallen-kallela.fi/akseli/1_traditio.html
esim. Suomen Kansallisbiografiasta -> Gallen-Kallela, Akseli
esim. Makupalat-linkkikirjastosta -> kuvataiteet
esim. Agricola -> historian äärelle -> historiaa aiheen mukaan -> kuvataiteet ja taideteollisuus
4. Milloin Suomen ja Norjan nykyinen rajalinja on vahvistettu? Mistä osoitteesta tieto löytyi, miten löysit sivun?
Makupalat-linkkikirjastosta (http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm) -> historia -> Suomen historia -> Suomen rajat (Yle, Koulukanava, http://www.yle.fi/koulukanava/www/historia/suomi/rajat/ index.htm)
1751 osa ja 1826 loput
ko. sivulla on vasemmassa palkissa virhe, 1393 pitäisi olla 1323
5. Etsi sivut, joilla mainitaan Zachris Topelius, ota huomioon myös etunimen kirjoitusasut Zacharias ja Sakari. Tee haku ohjelmilla a) Sonera Plaza haku b) MTV3:n AltaVista Suomi c) Evreka (suomalainen indeksi). Pyri rajaamaan pois esim. sellaiset sivut, joissa mainitaan vain Topeliuksenkatu, eikä itse Topeliusta. Ilmoita vastauksessasi käyttämäsi hakulause ja saatujen viitteiden määrä.
hakutulokset 26.10.1999
MTV3 perushaku: "zach* topeliu*" "topelius zach*" "sakari topeliu*" "topelius sakari" (772 sivua)
Sonera: "zach* topeliu*" /"topelius zach*" /"sakari topeliu*" /"topelius sakari" (723 sivua)
Everekan suomalainen indeksi: "zach* topeliu*" "topelius zach*" "sakari topeliu*" "topelius sakari" (762 sivua)
HUOM! Pyri kokoamaan samaan aiheeseen liittyvä haku yhdeksi, vaikka monimutkaiseksikin hakulauseeksi, sillä www-hakuohjelmissa ei voi käyttää hakutulosjoukkojen yhdistämistä, kuten esim. VTLS-järjestelmässä. Jos tehdään useita, hieman eri sanoilla tehtyjä hakuja samasta aihepiiristä, tuloksiin tulee eri hakukerroilla todennäköisesti paljon samoja viitteitä, joiden läpikäyminen on työlästä ja turhaa työtä, jos tulosjoukot ovat suuria
jos tiedät henkilön nimen, joka esiintyy pääsääntöisesti tietyssä muodossa, käytä haun rajaamiseen fraasihakua, jos hakujärjestelmä sen sallii. Tällöin henkilönimissä on kirjoitettava nimet kahdessa järjestyksessä ("etunimi sukunimi*" "sukunimi etunimi"), jotta molemmat vaihtoehdot tulisivat mukaan. Jos esim. Urho Kekkosesta käytettäisiin yhtä usein muotoa Urho K. Kekkonen tai Urho Kaleva Kekkonen, fraasihaun sijasta olisi ehkä hyvä käyttää NEAR-operaattoria, jos mahdollista (urho NEAR kekko*). Tässä nimenomaisessa tapauksessa myös (urho NEAR kekko*) OR (presidentti NEAR kekko*) voisi olla hyvä ratkaisu.
Kannattaa muistaa, että AltaVistaan pohjautuvissa hakuohjelmissa (kaikki tässä tehtävissä käytetyt) sanan katkaisu toimii vain, jos se on tehty korkeintaan 5 merkkiä sanan lopusta. Esim. topeliu* ei löydä sanaa Topeliuksenkatu, mutta mannerheim* löytää sanan Mannerheimintie
Vastaukset 16
Vanhimmat
Löytyisikö sieltä myös "hajupoika" kun tuntuu että on tunkenut nenänsä kaikkialle?
osumaa
Suomi24 Keskustelu
... Totuus. Liena, 3, 104, 20:42. 92 v. esikoiskirjailija, Hajupoika, 1, 21, 23:09. Kynttilöiden
syttyessä, Kirsikka, 0, 27, 13:22. ... 0, 28, 12:58. Häkkilintu, Hajupoika, 1, 43, 15:28. ...
keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=94&conference=563 - koko: 52kt - suomi
Välimuistissa
Hajupojalle tuttua tekstiä?
Viron kenttätykistö harjoittelee tällä viikolla Vekaranjärven varuskunnan ampuma-alueella Valkealassa. Ammuntoihin osallistuu reilut yhdeksänkymmentä virolaista varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa.
–Yhteistyö Viron puolustusvoimien kanssa alkoi melkein heti maan itsenäistyttyä. Vuonna -96 katsottiin, että suomalaisia upseereita voidaan lähettää asiantuntijatehtäviin myös ulkomaille, Viro-projektin päällikkö kenraali
"Harjoitus tekee mestareita."
En kuitenkaan täysin tiedä, mitä tuolla viestilläsi ajat takaa.
Viron itsenäistymistä seurasin jopa tiiviistikin. Olen aikoinaan kertonut olleeni eräässä tilaisuudessa, jossa virolainen ministeri kertoi itsenäistymishankkeeesta ja koin ja aistin syntyneen tilanteen kun eräs rovasti käytti innostuneen puheenvuoron, että kuularuiskuja tarvitaan ja ilmoitti, että me lähdemme mukaan.
Virolainen ministeri oli silminnähden vaivautuneen oloinen. Ei mitenkään kommentoinut avuntarjousta.
Voinet kertoa tarkemmin jotta ymmärtäisin.
Ovatko suomalaiset pitäneet sotaharjoituksiaan Virossa ja milloin ? Virolaisethan ovat osallistuneet Suomea puolustaen viime sotiin.
Tämä on eri asia ja siitä tunnen, että saamme olla heille kiitollisia.
kun pisti Googleen hakusanaksi Hajupojan nimen. Kuvittelin samaksi kirjoittajaksi.
Löysitkö ja täsmäsikö palstanikkariin. Löysitkö muuta ja mistä?
nimi hakusessa monenlaista, mutta täsmäämisestä en tiedä mitään, siksi kysyinkin Hajupojalta.
Mutta erään kaupunkin polttotuomioista löytyi mielenkiintoinen tarina, jonka pistän tähän kopioituna.
Eräs Britta-niminen palvelustyttö oli ollut suhteissa renkiin, joka yhtäkkiä vietiin sotilaaksi. Britta odotti lasta, mutta koska avioliittoa ei voitu solmia sulhasen poissaolon vuoksi hän alkoi toivoa voivansa salata kaiken. Hän synnytti lapsensa salassa ja piilotti sen navetan lattian alle. - Tietenkään asia ei voinut jäädä ympäristöltä huomaamatta niinkuin tyttö oli yksinkertaisuudessaan kuvitellut: häntä alettiin kuulustella, ja lopulta löydettiin lapsikin. Ei kuitenkaan löytynyt mitään todisteita siitä, että se olisi väkivaltaisesti surmattu, päinvastoin kävi selville, että hän ennen synnytystä oli omaisilleen lausunut arvelevansa, että lapsi oli kuollut. - Britta kielsi koko ajan jyrkästi syyllisyytensä ja kertoi piilottaneensa kuolleen lapsen siinä luulossa, ettei asialla olisi suurta merkitystä kun se kerran oli kuollut. - Oikeus kuitenkin totesi, että Britta oli etsinyt yksinäisyyttä synnytyshetkellä, piilottanut lapsen ruumiin, antanut ristiriitaisia tietoja ja valehdellutkin, ja näillä perusteilla tuomitsi Britan kuolemaan ja poltettavaksi roviolla. Juttu alistettiin hovioikeuden tarkistettavaksi, joka ilmeisesti vahvisti tuomion. Oikeuden pöytäkirjassa olevista merkinnöistä päätellen näyttää siltä, että tuomio pantiin täytäntöön. Vaikka otsikossa mainittuun kysymykseen voidaankin vastata kieltävästi, hyvässä kaupungissamme on kuitenkin kerran eräs naisruumis joutunut paaluun sidotuksi ja liekeissä poltettavaksi.
Usein kysytään kaikenlaista ja kovin epätarkkoja kuten sinunkin kopioimasi osoittaa.
Toivon jonkun vastaavan.
Tein eräälle inttäjälle kysymyksen kun näsäviisaana palstalla esiintyy ja toivoin hänen välitöntä vastaustaan.
Tietänet miten mahdoton on saada vastauksia tärkeisiinkään asioihin vaikka kuinka haluaisi.
Voisit kertoa tuosta kysymästäsi kun laitat
siihen lähteen, josta kopio ja muita yksityiskohtia.
Vielä kerran esimerkkinä tämä:
60/Harjoittelisimmeko/Hajupoika/Usein kysytään 1.1.04 17:08
Hyllä esitin harjoitushakutehtävän. Oletko harjoitellut ?
Hoh hoijaa....
Voisit haukottelun sijasta keksiä jotain piristävää uneliaalle palstalle, joka sinusta jauhaa tyhjää tai sitten:
mene rauhassa vetämään lonkkaa ja jatkamaan prinsessa Ruurusen unta.
Sen unen häiritsijänä on kotipuolessa mummoilla ja joskus papoillakin sanonnan mukaan;
- mun paikkojani porottaa
- luntioomia kolottaa
- tuloo ilimanmuutos ja räpäskäkeli ku mun paikkojani repii
- revihän kuvetta, tarkoittaa miesten kesken, että kaverin pitäisi etsiä massistaan tuohta.
- kylkimyyryä mennään usein vedessä kun sammakko- ja krooliuintitaito on hakusessa.
Osaisiko joku keksiä jonkun reseptin kirjoittajalle tai kaikille yhteisesti noudatettavaksi ?
uutena kirjoittajana, kun teillä on jo "pomottaja".
nikkiä on häiriköllä, jota ei palstalla kaivata yhdelläkään. Kateellinen varoittaja, joka ei edes ymmärrä luettua.
Moitit kaikissa puheenvuoroissasi. Katso, niin hämmästyt. Tämä häirikkö ei ole jäkättänyt yhdessäkään keskustelunaloituksessaan. Vai olisiko?
Harjoittelitteko ja oliko tästä esimerkistä apua
teille ?
Kokeilisimmeko käydä ikäihmisten atk-kerhon sivustolla:
http://www.co.jyu.fi/enter/
kokeilehan painaa tuota violettia kohtaa, joka muuttuu punaiseksi.
Puhutaanko siellä asiaa?
Saisinko lisää. Ruokahalu kasvaa syödessä.
Sukupuuta tutkiessaan saattaa törmätä monenlaisiin asioihin, joten varoitukseksiko vai kevennykseksi seuraava juttu rapakon takaa:
Nörtti alkoi tutkia sukupuutaan ja päätti testata tietokoneensa ohjelmaan ja esitti kysymyksen:
- Missä minun isäni on ?
Raksuteltuaan aikansa konee näytölle tuli vastaus:
- Isäsi metsästää jääksarhua Grönlannissa.
Nörtti ihmettelemään, sillä isä istui olohuoneessa piippua polttaen.
Hän arveli ohjelmassa olevan jotain vikaa ja teki sille uudelleen saman kysymyksen.
Kone jälleen raksuttelemaan ja tulosta ei alkanut heti tulla näyttöön. Juuri kun hän aikoi lopettaa niin alkoihan siellä tulla näkyviin tekstiä:
- Äitisi mies polttaa piippua olohuoneessa, mutta isäsi ampui juuri jääkarhun Grönlannissa.
Pitää harkita, mitä alkaa tutkia.
Ainakin sukupuun tutkija saattaa löytää yllättäviä tietoja....
Kivaahan se tietysti on ja avartavaakin usein -
vai mitätuumitte ?