Pienoinen ongelma minulla, eli joudun viemään nuoren collieni nukutuspiikille todella vaikean lonkkavian takia (haittaa koiraa ja sillä on ilmeisesti jo kovia kipua). Uusi koira on tietysti hakusessa ja on kaksi rotua, jotka kiinnostavat muita enemmän: hovawart ja sileäkarvainen noutaja. Kokemuksia?? Koira tulee pääasiassa minun koirakseni ja saa näin ollen todella liikuntaa, päivittäiset lenkkini ovat n. 10 km. Lapsiakin minulla on, joten leikkikavereita löytyy. Tarviiko sileäkarvainen noutaja todella niin paljon virikkeitä, kun minulle on kerrottu. Ja hovawart on kuulemma väsymätön lenkkikaveri, sepä sopii. Peruskoulutuksen tulen antamaan, jotta voin kuljettaa vierellä vapaana.
Kumman otan?
äiti
171443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos koira tulee lapsiperheeseen suosittelen EHDOTTOMASTI noutajaa. Minulla on kokemusta molemmista roduista. Hoffi on todella vaativa koira. Niillä on kova luonne. Itse en enää hoffia ota.
Lähistöllämme on hovawart, joka on niin ylen ystävällinen, että lapseni ovat täysin koiran lumoissa. Mitä tarkoitat kovalla luonteella??
Sitähän on koirilla (ja muillakin eläimillä) aina tämä yleisluonne. Esim. kun sanotaan että koirat on ruoan päälle vihaisia, niin meidän koira vaan häntää heiluttaa kun mennään häiritsemään ruokarauhaa, toisin kuin naapurin koira joka on minua jo kerran tokaissut ruoan päälle.
Joten omien kokemusten perusteella sinun kannattaisi ensin käydä ainakin katsomassa koiraa minkä otat ja valita kaikista iloisin ja pirtein koira. Mieluiten sellainen joka on eniten sinun perääsi pentueesta.
Kun puhutaan vahvaluonteiseista/viettisistä koirista, niin se pentueen iloisin ja pirtein ei aina ole paras ratkaisu, ainakaan lapsiperheisiin. Nimittäin se iloisin ja pirtein on yleensä pentueen päällepäsmäri, koko katraan pomo, eli sen luonne on vahvin. Hyvähän pennulla on vahva luonne ollakin, sopeutuu nopeasti eikä turhia ruikuttele, mutta vanhemmiten se ominaisuus vahvaviettisillä koirilla ilmeneekin sitten usein varsinaisena jukuripäisyytenä. Silloin koiralla onkin oltava määrätietoinen, vahva johtaja, ja tämä ote on koiraan otettava heti pennusta asti ja sitä tulee koko perheen noudattaa systemaattisesti. Monesti terve, vaikkakin vähän lepsummin ja välinpitämättömimmin pentujen katsojiin suhtautuva penikka onkin se mukautuvaisin, palvelualttein ja tasapainoisin koira sitten aikuisiällä. Varsinkin tämä kannattaa vahvaluonteisilla koirilla ottaa huomioon jos valitaan uros, jonka kanssa sitten harrastetaankin vuoden iässä vapaapainia, mikäli on tullut otettua se "iloisin ja pirtein". Kokemusta tästä on monen koiran osalta. Eli tämä koirakirjoissakin yleisesti julistettu pennunhankintaneuvo iloisesta ja reippaasta ei aina pidä paikkaansa, rotuominaisuudet kantsii aina muistaa.
Sileäkarvainen noutaja ei taida olla kovin pitkäikäinen koira ainakin olen kuullut et keskimäärin elävät n,7-vuotiaaksi tähän tietoon tyrehty aikoinani minun haaveet ja otin riistaverisen labradorin.Se on nyt jo tuon 7-vuotta vaikka ei kyllä uskois ja oli heti pentuna tosi oppiva ja helppo opettaa.Mut jokainenhan sen valinnan itse tekee ja varmaan harvoin sitä katuu semmoisia ne lemmikit on.
ikävän kokemukseni jälkeen haluaisin todella "sairauksista" vapaan koiran, joten tuo 7-vuotta tuntuu todella lyhyeltä.... En kyllä oikein ole "noutajarotua" itse, joten tuo hovawart kiinnostaa todella. Eikö kellään ole positiivista kokemusta näistä??
ikävä kuulla että joudut päästämään koirasi jo sateenkaarisillalle juoksentelemaan..:(.
hovawarthan on erittäin suojeluvietteinen koira&varmaan yksi parhaimmista vahtikoirista mitä on..itsekin katsellut ja ottanut selvää rodusta:).käy katsomassa www.suomenhovawart.fi sivuilla..:)!
Moi!
Ihan sen verran tohon sileäkarvaisen noutajan ikään et mulle tuli just ennen joulua reipas flatti-poju ja sen isä oli viriili kahdeksan vuotias. Ei tosiaan ois uskonu ku sen näki ja ilman mitään vaivoja! Niin ja sit tossa pennun kans ulkona ollessani tuli eräs naisihminen juttelemaan ja sano et pari vuotta sitten oli oman sileäkarvaisen hautaan saattanu ja oli piikille mennessään ollut 13 vuotta, et ei ne tilastot tosiaan aina paikkansa pidä =) Aivan ihana ja sosiaalinen rotu!!!
Vielä sitä että itse en ole tutustunut kumpaankaan rotuun minkä aiot mahdollisesti ottaa, mutta itselläni on koira joka on rodultaan walesinspringerspanieli. Rotu on oikein leikkisä, kekskikokoinen ja sopii mainiosti lapsiperheeseen. Paitsi tarvitsee tietysti paljon tekemistä ja liikuntaa, mutta lasten kanssa tästä ei taida tulla puutetta?! Lisää voit lukea rodusta http://www.koirat.com/rotu.phtml?id=312 .
PS: Jos otit tämän vakavasti, ehdotan ensimmäiseksi welshiksi naaraspuolista yksilöä, kuulemieni "juttujen" perusteella.
Joo ne on tosi söpöjä, sellaisi pikku lassieita, tiedätsä!? Tykkäisit varmasti! Nekin tykkää lapsista!
Sheltit forever!!!!!!!!!
Itselläni ei ole tällä hetkellä mitään koiraa,mutta parhaalla kaverillani on hoffi (lapsiperheessä) ja ei voi kyllä muuta sanoa kuin että on se mainio kaveri.Se on vilkas,oikea energiapakkaus ja vaatii siksi kohtuullisen määrän toimintaa (leikkejä,työtehtäviä jne.) Se saattaa joskus olla melko itsepäinen,mutta en ole kyllä kuullut ystäväni valittavan,että mitään erityisiä vaikeuksia olisi sen kasvatuksessa ollut,mutta kyllä se tapakasvatuksen vaatii.Luonteeltaan hoffi on ystävällinen,mutta suhtautuu vieraaseen aluksi hieman varauksellisesti,ilmeisesti tuosta suojeluvietistä johtuen.Se ei siis ole automaattisesti kaikkien sitä lähestyvien kaveri,mutta hyväksyy vieraankin ihmisen melko nopeasti.Se on erittäin uskollinen eikä sillä ole karkailutaipumuksia,vahtikoira kun on.Mielestäni hoffissa on tavallaan kaksi puolta,joista se toinen tulee näkyviin vain silloin kun sen kotia tai perheenjäseniä uhkaa joku. Tuo tuli todistettua myös ystäväni hoffin osalta kun konnat yrittivät tulla sisälle omilla avaimilla luullessaan asunnon olevan tyhjä,mutta saivat äkkilähdön.Itse asiassa he saivat olla tyytyväisiä,että ehtivät karkuun,koska ensin paikalle ehtineet kertoivat että "valkoiset hampaat vain loistivat pimeässä porraskäytävässä." Viimeinen varoitus oli siis jo annettu.Haukuntaäänikin oli kuulemma aivan erilainen kuin normaalisti.Pidän juuri siitä että tuo puoli tulee esille vain tarvittaessa,hoffihan on myös ulkonäöltään sellainen,että monen on vaikea uskoa kuinka hyvä vahtikoira se on.Minä olen päättänyt että jos minulla vielä joskus on oma koira niin se on hoffi.
sileäkarvaisen noutajan sen iloisen luonteen vuoksi. Koirani täytyy olla iloinen jokaisesta meille tulevasta lasten kaverista ja muistakin vieraasta. Minulla on ollut 3 collieta ja kaikki ovat olleet kovin varautuneita vieraisiin, joten hieman hovawart sen takia arveluttaa (vaikka onkin enemmän minun mieleeni). Joten nyt kai täytyy sitten alkaa "metsästämään" flatin pentua..
Varmaan noutajakin on tosi mukava koira,vaikka onkin luonteeltaan aivan erilainen kuin Hoffi.Muuten,tuo pieni varautuneisuus pätee vain niin kauan kuin hoffi oppii tuntemaan uuden ihmisen,mikä käytännössä tarkoittaa yhtä tapaamista,toisella kerralla muistaa jo.Tuo tuntemani hoffi ottaa minut vastaan suorastaan ulvoen ilosta,ja mikäs sen mukavampaa :)
naapurustossamme on hoffi joka on niin iloinen ja ystävällinen koira kun olla voi - oikea sydämensärkijä. Lasten naamat nuolee välittömästi nähdessämme ja myös minun, nuorin sanookin häntä pusukoiraksi! Vanhin lapsistani, poika, haluaisi silti metsäkaverin, joten tämä flatti on siinä mielessä varmaan sopivin. Ajan kuluttua voin tietysti ottaa itselleni myös hoffin!!
Ajattelin juuri tuota samaa,että ehkä hoffin aika teidän perheessänne on sitten joskus tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia.Kyllähän tuo noutaja on varma valinta,jos pieniä lapsia on mukana kuvioissa.Itselläni on sellainen elämäntilanne,että hoffi sopisi minulle todella hyvin.Lopuksi haluan vielä korostaa,että hoffi on perusluonteeltaan ystävällinen,eikä mielestäni ollenkaan niin "vaikea" kuin joskus annetaan ymmärtää,toki sillä on enemmän omaa tahtoa kuin noutajalla ja sitten tuo suojeluvietti,joka on rodun ominaisuus,eikä tarkoita,että se olisi luonteeltaan vihainen.Nämä ovat kuitenkin asioita,jotka jokaisen hoffia harkitsevan on hyvä tietää ennen valintapäätöstä.Olin iloisesti yllättynyt kun huomasin että kerrankin täällä on hoffeihin liittyvää asiaa.Hyvää alkanutta vuotta!
Sileäkarvainen noutaja on noutaja, vahva vietti lintuja kohtaan, haukkuu aika paljon ja tykkää uida, Meidän Essu on aika itsepäinenkin...
Hovawartista olen lukenut, että se on hyvä kotikoira ja rauhallinen, parhaita koirista, mutta pitää olla vahva ja ei saa luovuttaa helpolla koska hovawart on vahva ja vaikea koulutettava! Kalliitakin ovat. 800-900euroa.
hoffin! Oikea sydämensärkijä, vei sydämeni heti!