On ajettu ensimmäisellä Focuksella nyt 100000 km ja se on se matka jonka jälkeen olen tavannut auton vaihtaa. Autojen pyyntihinnat ovat lehdissä vaihdelleet 12-16000 euron välillä (1.6 bensa farkku -00)
Tällä palstalla on varmaaan paljon niitä jotka ovat jo focuksestaan luopuneet, miten on, käyttivätkö autoliikkeet voimakkaasti hyväkseen focuksessa ilmenneitä vikoja, vai pystyikö sitä kaupitella pystyssä päin. Ainakin toyota-liikkeissä on myity focuksia todella halvalla.
Tällä palstalla on varmaaan paljon niitä jotka ovat jo focuksestaan luopuneet, miten on, käyttivätkö autoliikkeet voimakkaasti hyväkseen focuksessa ilmenneitä vikoja, vai pystyikö sitä kaupitella pystyssä päin. Ainakin toyota-liikkeissä on myity focuksia todella halvalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ovat isossa roolissa näin "maallikon" tietojen mukaan, ihmettelen logikkaasi 100 000 km:in suhteen sillä faktahan on että mielummin alle sen "satasen" kannattaa vaihtaa jos vaihtaa haluaa. Arvonalennus näissä jokamiesluokan autoissa merkkiin katsomatta on melkoinen huntin jälkeen.
Autoa kun mennään arvioituttamaan niin kysehän pitää olla siitä yksilöstä ja sen kunnosta, mikäli myyjä käyttää verukkeena yleisiä "huhuja" niin kannattaa vaihtaa liikettä.
Ikävä kyllä fakta focuksenkin kohdalla on sama kuin volvolla ja peugeotilla tällä hetkellä eli uusi mallisto puskee jo esiin jolloin vanhempaa versiota kaupataan tarjouksilla ja bonusvarusteilla ns. pilkkahintaan ulos. Focuksen kohdalla isoimmat edut ovat vielä edessä.
Omalla kohdalla näyttää siltä että vaihdan suoraan ford-liikkeessä uudempaan (joskus keväällä) sieltä kun näyttää saavan parhaan edun eikä kaarassakaan ole valittamista.
Olen hiukan eri mieltä yksilön vaikutuksesta hintaan, enemmän vaikuttaa sekin onko liikkeessä jo useampi vastaava auto. Vaihtaessani Carinaa (aj.75000)Focukseen kävin monissa liikkeissä eri merkkeihin tekemässä kauppaa. Yhdessäkään ei koeajettu autoa, kaikki ei kiertänyt edes autoa ympäri, osa avasi kuskin oven, yksikään ei avannut takaluukkua (farmari), ei tarkastettu penkkejä. Sanoinkin Toyta-myyjälle asiasta, koska auto oli erittäin hyvässä kunnossa, ja olisi kestänyt tarkankin syynin, johon hän vain vastasi: kyllä mä huomaan että se on kunnos.
Eli olen sitä mieltä että hinnan tekee vuosimalli, kilometrit, yleisilme, onko liikkeessä jo samaa mallia, ja se miltä auton omistaja vaikuttaa, eli kuinka alhaalta kehtaa lähteä hakemaan aloitusta.
Miksi vaihto kun satatuhatta on täyttymässä. No kun tämä haukuttu focus on ollut niin mukava auto, että vaihtoa on tullut vain siirrettyä. Korjauskustannukset ovat olleet 5€ jousi vaihdekepin alle ja toiselle puolelle koiranluu, olisko ollu 50€. Ei paha, erikoisinta on se että ajovalot ovat alkuperäiset !!
Älkää luulko että tämä näin hyvä yksilö on, takuuseen on vaihdettu puoli tusinaa osaa, kiitos joustavan huoltoliikkeen.
Autonvaihtoa suunnittelevien ja vaihtoja jo tehneiden avoin keskustelu on yleensä hedelmällistä.
Itse aion vaihtaa Focukseni (-01 1,6 sedan ilmstoinnilla, nyt 64tkm) vuoden päästä keväällä ja olen ajatellut keskustella sitä ennen esim. täällä asiallisesta hintatasosta.
Mieluummin vaikka myisin toimivan ajopelin edullisemmin suoraan autontarvitsijalle, kuin antaisin vaihdossa. Autoliike kun tarvitsee siitä välistä sen 2000 - 3000 euroa, joka menee vaihdossa näin kuluttajan vinkkelistä täysin haaskuun.
Miksköhän sitä yksityisten välistä autokauppaa niin kammoksutaan, vaikka tosiasiassa autoliikkeen ollessa välissä molemmat osapuolet ovat maksumiehiä, eikä sitä lisämaksua vastaan käytännössä saa yhtään mitään lisää.
Carina kuuluu niihin autoihin, ettei sitä aina tarvitse koeajaa.
Autossa on varma tekniikka,edelleen myynti on melko helppoa.
Autokauppiaiden piirissä kyllä tiedetään yleisimpien merkkien heikot kohdat, useassa liikkeessä on lisäksi tiettyihin merkkeihin erikoistuneita kavereita, jotka tutkivat "oman merkkinsä" nopeasti.
Esim. kolaroidun auton antaminen vaihdossa autoliikkeeseen on naurettavan helppoa. Olen itse antanut kaksi alle viisi vuotta vanhaa ja alle 100 tkm ajettua kolariautoa vaihdossa uuteen. Ja virheettömän hinnan sain.
Toisessa tapauksessa myyja katsoi autoa vain ikkunan läpi ja toisessa n. 10 metrin päästä kiertämättä autoa edes ympäri. Jos olisi edes vaivautunut avaamaan farmarin takaluukun, olisi varmaankin huomannut ettei oikein "istu".
Kummassakaan tapauksessa myyjä ei edes kysynyt, onko kolaroitu. Toisessa olisin jopa voinut sanoa, ei minun tiettääkseni, koska mälli oli edellisen omistajan aikaansaannos.
Että sellaista asiantuntemusta. Ehkä sitä saattaisi ollakin, mutta välinpitämättömyys ja laiskuus pudottaa siltä pohjan pois, kun autoa ei viitsitä edes silmämääräisesti tarkastaa.
Mitäs luulette, ilmoittiko autoliike niitä kolaroituina vai laittoiko luotettava ja asiantunteva suomalainen autoliike vahingon kiertämään...
Olen tullut siihen tulokseen ettei autokauppiaat halua tietää onko auto kolaroitu ja siksi eivät kysy. Kun uusi ostaja kysyy asiasta he voivat vilpittömästi vastata "ei ole kolaroitu meidän tietääksemme". Olen oikein kiinnittänyt huomiota tarkkaan sanamuotoon mitä myyjät tässä käyttävät.