Onko normaalia että mä edelleen kaipaan yhtä ihmistä vaikka erosta on melkein 2kk??? Tavallaan mä vieläki toivon että jonain päivänä se tulis ja halais mua ja sanois et se rakastaa. Aika hassua silti kuvitella tollasta mut kaipa mä sit oon vaan niin rakastunu siihen vieläki... =)
Pahimmalta tuntu se et eron syyks se sano sen et ku se on tällä hetkellä armeijassa ja et ku se ei vaan tällä hetkellä jaksa.. Jos olis eri tilanne niin se vois onnistuaki. Silti sen jälkeen tuli viestejä et mä rakastan sua ja ku me nähtiin niin et sä oot kaunis ja kaikkee.. Miks se teki niin ku se ei kerran halunnu olla mun kanssa???
Ensi mä roikuin siinä ja ku se ei auttanu mä päätin vihata koko tyyppiä eikä sekään auttanu. Olisko kellään neuvoa miten päästä tästä tyypistä yli? Se ku kuitenki sattu oleen ainoa joka on koskaan mua niin rakastanu.
Pahimmalta tuntu se et eron syyks se sano sen et ku se on tällä hetkellä armeijassa ja et ku se ei vaan tällä hetkellä jaksa.. Jos olis eri tilanne niin se vois onnistuaki. Silti sen jälkeen tuli viestejä et mä rakastan sua ja ku me nähtiin niin et sä oot kaunis ja kaikkee.. Miks se teki niin ku se ei kerran halunnu olla mun kanssa???
Ensi mä roikuin siinä ja ku se ei auttanu mä päätin vihata koko tyyppiä eikä sekään auttanu. Olisko kellään neuvoa miten päästä tästä tyypistä yli? Se ku kuitenki sattu oleen ainoa joka on koskaan mua niin rakastanu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko tämä sitten normaalia, että minä vielä 5 vuoden jälkeen kaipaan erästä ihmistä ja muistan ulkoa hänen kännykkänumeronsa vaikka unissani. Koskaan ei olla seurusteltu enkä soittanutkaan ole hänelle muistaakseni kertaakaan. Hän on minulle 2 kertaa ja tekstareita lähetelty satunnaisesti.... joinakin vuosina useampia... joinakin ei ollenkaan :) Normaalia?! No jaa, mutta minkäs teen ;)
Ps. Enkä edes ole niin kauhean nuorikaan enää :)
se normaalia, se on sitä jotä kutsutaan rakkaudeksi.
kyllä mäki kaipailen yhtä tyyppiä,vaikka siitä on tosi kauan ku oltiin yhes.
... tietää et on muitaki. =) Jotenki lohduttaa. Se et mä teen siitä niin kauheen jutun johtuu kai siitä että mä oikeesti uskoin et siit olis tullutki jotain. On aika rankkaa yrittää luopua kaikista unelmistaan ja samal menettää paras ystävä. =) Kai se sit menee aikanaan ohi jos on mennäkseen.
Se on vaan niin uutta ku mä en ole ennen kenestäkään niin välittäny ja ku kellekään ei voi puhua ku ei kukaan ymmärrä et mä itken siks et meillä oli aina tapana kuunnella tätä biisiä tai et tää oli meidän eka hidas jne. Ne on ihania muistoja mut samal tuntuu et jonain päivänä ne viel tappaa mut ;) Kiitti vastauksista ja samal tuesta =)
Nii... Mäkin oon ollu kiinnostunu samasta ihmisestä jo kuus vuotta. Siitä lähtien ku me tavattiin ekan kerran. Vähän yli vuos tekstailtiin ja soiteltiin tossa yhessä välissä, ei kuitenkaa varsinaisesti seurusteltu. Nyt kesällä siitä tuli jo kaks vuotta ku meni välit poikki, ja lopetettiin se tekstailu. Samana kesänä kuitenki sovittiin et ollaan kavereita, mut sen jälkeen ei olla tekstailtu, juteltu kuitenki joitaki kertoja ku ollaan sattumalta nähty.
No, tietysti mä oon aika nuori vielä, mut silti tuntuu etten voi enää kiinnostua kenestäkää toisesta. Tai oli tossa välillä yks, kehen olin ihastunu, mut jotenki eri tavalla ku tohon toiseen.
Tällä hetkellä mä vaan oon kuitenki aika onnellinen, näin nimittäin sitä jätkää eilen... =) Vuoden viimeisenä päivänä.
Mä oon toisaalta onnellinen et mä en nää sitä tyyppiä kovin usein. Viimeks kolme viikkoo sitte ja se sattu niin et teki mieli vollottaa ja niin mä teinki ku se lähti käymään jossain kaverinsa kans.. Tuntuu vaan siltä etten mä ikinä löydä toista samanlaista =) Enkä mä oo sua ku pari vuotta vanhempi niin ette sä nyt niin kovin nuori ole :)
...mitään syytä miks pitäs päästä yli..jos jotain haluu oikeeen kovasti ja tarpeeks kauan.ni sen saa...
Mäki kaipaan yhtä jätkää vaikka MÄ jätin sen jo jotai 3kk sitte ja nyt mulla on jo toinen,mut silti mä usein mietin sitä exää ja meijän yhteisii hetkii...
normaalia se ihan varmaan on..riippuu siitä, mikä määritellään normaaliks:)..
Et sattumalta oo vaasasta?et varmaan mutta oli tossa yks tyyppi, joka on armeijassa, ja sillä ja sen pitkäaikasella muijalla meni poikki, koska se jätkä ei pystyny seurustelemaan enää, armeija otti liikaa voimille. Yksin se jätkä on, mutta voin sanoa, että EI onnellinen yksinkään.