Millainen kissa?

kuinkas niin pääsi käymään?

Uutta kissaa, oli se pentu tai aikuinen, ensimmäinen tai toinen, hankittaessa olisi parasta hankkia sellaiseen aikaan että itse on mahdollisimman paljon kotona, esim. jonkin loman tai pitkän vapaan alkuun. Silloin pystyy itse seuraamaan tilannetta ja jos tilanne näyttää vähänkin "tulehtuneelta", aina poissaollessaan sulkee uuden ja vanhan eri huoneisiin. On myöskin hyvä puhua asiasta luovuttajan kanssa valmiiksi, jos näyttää siltä, että joutuu palauttamaan kissan.

Muuten olen myös sen kannalla, että tyttökissa on parempi vaihtoehto. Pennun pitäisi kuitenkin vanhempi kuin juuri luovutusikäinen (12 vkoa), joka ei osaa/uskalla vielä puolustaa itseänsä.
Toinen, ehkäpä parempi vaihtoehto olisi aikuinen, hieman vanhempi (sanoisinko 2 v ja ylöspäin) tyttö. Pentu saattaa sen ikäistä kollia rasittaa tarpeettoman paljon. Vanhempia kissoja kannattaa kysellä löytöeläintaloista ja siellä kokenut henkilökunta pystyy kertomaan mikä sopii toisen kanssa mikä ei.

Ja ERITTÄIN TÄRKEÄTÄ on, että molempien kanssa seurustellaan ja vietetään aikaa yhtä paljon, ettei vanha kissa tuntisi itseään hylätyksi.

Onnea matkaan.

Keinoemo kirjoitti:

kuinkas niin pääsi käymään?

Uutta kissaa, oli se pentu tai aikuinen, ensimmäinen tai toinen, hankittaessa olisi parasta hankkia sellaiseen aikaan että itse on mahdollisimman paljon kotona, esim. jonkin loman tai pitkän vapaan alkuun. Silloin pystyy itse seuraamaan tilannetta ja jos tilanne näyttää vähänkin "tulehtuneelta", aina poissaollessaan sulkee uuden ja vanhan eri huoneisiin. On myöskin hyvä puhua asiasta luovuttajan kanssa valmiiksi, jos näyttää siltä, että joutuu palauttamaan kissan.

Muuten olen myös sen kannalla, että tyttökissa on parempi vaihtoehto. Pennun pitäisi kuitenkin vanhempi kuin juuri luovutusikäinen (12 vkoa), joka ei osaa/uskalla vielä puolustaa itseänsä.
Toinen, ehkäpä parempi vaihtoehto olisi aikuinen, hieman vanhempi (sanoisinko 2 v ja ylöspäin) tyttö. Pentu saattaa sen ikäistä kollia rasittaa tarpeettoman paljon. Vanhempia kissoja kannattaa kysellä löytöeläintaloista ja siellä kokenut henkilökunta pystyy kertomaan mikä sopii toisen kanssa mikä ei.

Ja ERITTÄIN TÄRKEÄTÄ on, että molempien kanssa seurustellaan ja vietetään aikaa yhtä paljon, ettei vanha kissa tuntisi itseään hylätyksi.

Onnea matkaan.

minäkin suosittelen ja ehkä mieluummin sen "pahimman" pentuiän ohittanutta.. Joku parivuotias olisi varmaan ihan ok. Täytyy vaan olla tarkkana, että osuu kohdalle oikea pari. Itselläni kun uroksen ja naaraan kemiat eivät oikein kohdanneet, kun taas toisen uroksen hankittuani, ovat nämä mitä parhaimmat ystävykset. Se on niin yksilöllistä.