miehen vai naisen nimi lapselle?

Miespuolisena totean että ehdottomasti äidin sukunimi. Ellei äiti ole juoppo/lesbo/kuollut/

vastaan nyt vaik ei oo viel lapsia..asiasta on kumminkin jo puhuttu..
1.antaisimme isän sukunimen
2.en nyt tiedä..oon ite sitä mieltä et lapselle kuuluu isän sukunimi kun kummiskin lapsi muuten on naisen etuoikeus(odotusaika jne)
3.ei ollenkaan

oli ihan selvää,että lapsi saisi mun nimen,eli äidin.
siitä ei oikeastaan edes keskusteltu,joten enpä voi sen enempää sanoa ;)

1. Isän sukunimen
2. Olemme samalla sukunimellä koko perhe,
luontevampaa mielestämme
3. Ei lainkaan

1. Miehen
2. Kun mennään naimisiin, (ja haluan miehen sukunimen) ollaan sit kaikki samannimisiä. Muutenkin miehellä "parempi" nimi, vaikkei naimisiin mentäskään
3. Ei

lapsia joskus saamme, heille laitetaan isän sukunimi vaikka itse aionkin pitää naimisiin menessä oman nimeni. Lasten nimistä ei tule riitaa, muta omastani voi ehkä tullakin...

Asia on ollut meilläkin ajankohtainen, parin kk:n kuluttua pitäisi esikoisemme syntyä:) Olemme vielä nuoria ja elämme avoliitossa. Suunnitelmiin kuitenkin kuuluu se, että menemme lähivuosina naimisiin, joten käsittääksemme on tässä tapauksessa ihan loogista, että lapsi saa jo syntyessään isänsä sukunimen. Muutoin minun sukunimeni "roikkuisi" perässä niin kuin entisillä sukunimillä on tapana.
Meillä ei ollut lainkaan ongelmaan tämän päätöksen kanssa, ainoastaan minä jouduin hieman isälleni selittelemään, miksi näin teemme.
Jos silti sattuisi niin käymään, ettemme koskaan mene naimisiin ja päädymme eroon, minusta on aivan suotavaa että lapsella on isänsä sukunimi, oli sitten huoltajana kumpi tahansa. Lapsella on kuitenkin sekä äiti että isä, eikä kumpikaan heistä ole lapselle sen suuremmassa arvossa kuin toinen, sukunimestä puhumattakaan.

meillä ei asiasta tarvinnut keskustella, koska olimme jo naimisissa kun esikoinen syntyi ja olin vapaasta tahdostani ottanut mieheni sukunimen.
mutta jos en olisi naimisissa, kun lapsia syntyisi, lapsi saisi minun sukunimeni. piste.
tuttavapiiristä löytyy näitä pariinkertaan avoliitosta eronneita, joiden postilaatikossa lukee: virtanen-heikkinen-järvinen-kemppainen! mielestäni perheessä on korkeintaan 2 sukunimeä, ja pitämällä lapset omissa nimissään, koko perhe on samanniminen, oli lasten isiä sitten 1 tai 5.

yhteiseloa ja me vielä seurustellaan.Lapset kuitenkin on isänsä tunnustanut joten he ovat saaneet isänsä sukunimen ja lailliset oikeudet isänsä mahdollisiin perintöihin sun muihin joita minulla taas avopuolisona ei ole.Nimiasia oli ihan selkeä alusta asti.

1. Kumman sukunimen annoitte lapselle?
Yhteisen, siis olemme naimisissa ja minä otin itse mieheni sukunimen... että oikeestaan mieheni
2. Miten päädyitte juuri siihen sukunimeen?
vastaus selvis edellisestä vastauksesta
3. Aiheuttiko sukunimen valinta riitaa?
ei ollenkaan