uskookko vai eikö..??

kohtuuden rajoissa voisin, monta kertaa antanut vaikka tietyt ei sitä olisi ansainnutkaan, mutta ei kai sen jälkeen pysty enää 100% luottamaan (mä en kyl luota kehenkään niin paljon, ees itteeni). Mutta kannattaisi varmaan jutella asiasta kaveris ja jätkäs kanssa?

Mulla ja mun kavereilla oli tossa pari vuotta sitten samanlainen systeemi,että yksi meidän porukasta joka oli meidän kaikkien bestis,(meit oli neljä bestistä,oltiin oltu tosi hyvii kavereita ykkös luokalta asti)valehteli meille usein,annoimme aina anteeksi,mutta lopulta meidänkin sinisilmäisyys rupes loppuu ja päätimme yhdessä että on parempi niin että tämä yksi henkilö lähtee meidän porukasta,hän sai uusia kavereita ja on bestis heidän kanssa,olemme silti vielä hyviä kavereita,mutta emme liiku enään samassa porukassa...Eli tuollainen stoori minulta,en tiiä oliko tuosta mitään apua,mutta jos kaveris valehtelee useita kertoja,ei sitä aina pidä antaa anteeks....Jätkä kaveris asiaan en oikein osaa sanoa mitään...Tsemppiä kuitenkin!!:]

Kaverille kannattaa aina antaa anteeksi... ihan sama mitä se on tehnyt. Siis ihan oikeesti. Mä tiedän ettei se ole välttämättä helppoa, mutta vihanpito ja kostaminen eivät auta yhtään... Ei tuu edes parempi mieli vaikka niin luulis.
En nyt osaa sit sanoa voiko siihen kaveriin luottaa ihan 100%... Mulla on kyllä yks kaveri, tai oikeastaan ystävä, jonka kans oli vähän samaa ongelmaa joskus, mutta annoin anteeksi. Nykyään voin luottaa ystävääni edelleen 100%, ja antaisin hänen käsiinsä vaikka henkeni jos niikseen tulee... Poikaystävälle kannattaa myös antaa anteeksi, jos on joskus pakko tehä oharit niin on pakko... Jos syy on huono, niin sitten tilanne on toinen... Sit pitää kyllä vähintäänkin puhua yhdessä asioista...
En tiedä oliko noista nyt paljon apua, mutta mun mielipide kumminkin =)

-Hyvää jatkoa ja ratkaisuja ongelmiin-

minun sulhaseni, jonka kassa olen seurustellut 1,5 vuotta tunnusti valehdeelleensa mulle. Eikä ne ollu mitään pieniä valheita ja hän oli tehnyt sitä kauan. vaikeaa se oli, mutta annoin anteeksi. Anteeksi anto helpotti ja voin taas rakastaa häntä ja luottaa häneen. Anteeksiantoon sain voimaa Jumalalta, joka on antanut minulle anteeksi ja joka rakastaa minua.

Mun kaverini (toisin sanoen ex-bestis)
on just samanlainen..
en oo antanu sille anteeksi,
on tehnyt niin paljon virheitä,
haukkuu ja kiusaa itsekki mua..
sitten muka seuraavana päivänä kun sillä taas ei oo kavereita,
se onkin mun kanssa ihan bestis.
oon sanonu sille etten oo sen bestis,mut se ei yksinkertasesti usko!
potuttaa..
onneksi mulla on paljon muita ystäviä :D
pärjäile sinäkin..!