Hei mäyriksen omistajat!
Aiomme hankkia avopuolisoni kanssa koiran seuraksi kotiin ja lenkille. Toiveissa on keskikokoinen ja melko rauhallinen mutta kuitenkin avoin, valpas ja ihmisrakas koira. Karkeakarvainen mäyräkoiranarttu vaikuttaisi hyvältä.
Kyseessä olisi molempien ensimmäinen koira.
Soveltuuko karkeakarvainen mäyräkoira ensimmäiseksi koiraksi kun sitä niin monella nettisivulla luonnehditaan itsepäiseksi? Onko se kovin hankala koulutettava ja millä tavalla tämä kovapäisyys ilmenee? Muutoin rotu vaikuttaa aivan täydelliseltä!
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Aiomme hankkia avopuolisoni kanssa koiran seuraksi kotiin ja lenkille. Toiveissa on keskikokoinen ja melko rauhallinen mutta kuitenkin avoin, valpas ja ihmisrakas koira. Karkeakarvainen mäyräkoiranarttu vaikuttaisi hyvältä.
Kyseessä olisi molempien ensimmäinen koira.
Soveltuuko karkeakarvainen mäyräkoira ensimmäiseksi koiraksi kun sitä niin monella nettisivulla luonnehditaan itsepäiseksi? Onko se kovin hankala koulutettava ja millä tavalla tämä kovapäisyys ilmenee? Muutoin rotu vaikuttaa aivan täydelliseltä!
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itselläni on myös karkkari narttu,joka myös on ensimmäinen koirani!!!Kaikki on sujunut todella hyvin,kehuttiimpa meitä viime näyttelyssä kovasti juuri tottelevaisuuden ja positiivisuuden vuoksi..(muuten koirani onkin liian pieni..)
En ole itse käynyt missään koulutuksissa sen kummemmin,vaan kouluttanut/opettanut koiraani maalaisjärjellä.Kovapäisyyttä löytyy,sitä on oltava myös remmin tässä päässä!Oma narttuni koitti pentuaikoinaan kaikki mahdolliset vippas konstit,ettei olisi tarvinnut totella...
Mistäpäin olette aikoneet pentunne hankkia?Olisi loistava kennel tiedossa...
Hei Pauliina!
Kovin tarkasti emme ole vielä kenneleitä läpikäyneet. Asumme Etelä-Suomessa, joten mukavahan se olisi jos koira löytyisi tästä lähistöltä. Voisitko laittaa kennel-ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
Moro ! Meillä on sekä pk että kk. Molemmat n. 9 vuotiaita ja luonteeltaan aivan kuin yö ja päivä. Pk on kuin elohopea eikä varmaankaan aikuistu/rauhoitu ennenkuin kuoppaan kaivetaan. Kk taas sellainen uppiniskainen löhöilijä. Itse olen vuosien saatossa tullut lopputulokseen seuraavan mäyrän hankinnassa, että se on orginal. Perusteluina edelliseen, että pk on hieman sellainen hienostelija ja kk umpijääräpää, molempien kärjistyneenä esiintulevat luonteenlaadut johtunevat niiden risteytyksistä.
Niin, kumpaa te nyt oikeasti tahdotte koiraa vai ihmislasta? Itse en suosittele mäyräkoiraa ja varsinkaan karkkista ensimmäiseksi koiraksi.
Onhan se kivaa että koira on pieni ja sopii kivasti sisustukseen ja syö vähän mutta miettikää nyt vielä. Jos toinen ei tahdo lasta niin kompromissinä otetaan sitten koira vaikka kummallakaan ei ole mitään käsitystä edes koiran hoidosta.
Heh...
Aika mielikuvituksekkaan tarinan keksit meistä parin faktan perusteella.
Lapsen hankinta ei liity koirapäätökseemme mitenkään.
Mäyristä ajattelimme siksi, että se kuulostaa hyvin persoonalliselta koiralta, jonka kanssa elosta olisi varmasti meille paljon iloa.
Kokemusta koirista on kertynyt siskon ja oman äidin koirien kautta sen verran että vaikkei omaa koiraa ole ollutkaan, tiedämme ettei se ole ruusunpunaista hommaa.
Ja vastuuntuntoisina ihmisinä olemmekin tällä palstalla kyselemässä koiranomistajien mielipiteitä, että saisimme mahdollisimman hyvän kuvan mäyriksestä ennen kuin teemme lopullisen päätöksemme.
Joten kiitos vain sinunkin "vinkistäsi".
Meillä on sileäkarvainen mäyräkoira uros ikää tällä veijjarilla on jo 14 vuotta, mutta virtaa löytyy vieläkin. Kaverina sillä oli staffi uros, joka jouduttiin lopettamaan 12,5 vuotiaana vakavan
sairauden takia.
Nämä kaksi rotua ovat täysin erilaisia lähtökohdiltaan, mutta vanhempana, mäyriksemme opetti staffin täysin omille tavoilleen, toisin sanoen meillä oli kaksi mäyristä.
Mäyriksemme on säästynyt vakavilta sairauksilta ja on vieläkin ulkoisesti uljaassa kunnossa ja muutenkin tekee vielä pitkiä lenkkejä joka päivä.
Ruokavalio on tärkeä, koirien valmisruokia ei mäyriksemme ole suostunut syömään, maksa ja maksalaatikko on koiramme pääruokaa ja tuntuukin, että se on ollut sopiva ruokavalio lisänä maustamaton jukurtti, mikä on pitänyt vatsan kunnossa.
joo,kait seki kävis.mutta ensimmäiseks koiraks tosi hyvä on myös CAVALIER KING CHARLESIN SPANIEL!meillä on sellanen ja on tosi tottelevainen ja kiltti.
no.meillä on naapurissa mäyräkoirii ja käytän niit välillä lenkillä.jos ne lenkillä näkee vaikka jonku muun eläimen ne alkaa haukkuu ja vetää,mäyriksethän on metsästyskoirii.mut,se riippuu kait enemmänki siit koirasta.
kyllä mun mäyris on ainakin maailman suloisin olento.Se ymmärtää asiat täydellisesti, on sopivasti jäärä ja päättäväinen kuin emäntänsä en vaihtais mihinkään.
olet aivan oikeassa, toista ei lööydy.
joo kyllä on ne maailman suloisimpia otuksia. se niiden päättäväisyys ja se TODELLA esiin tuleva luonne (mieltymykset, tunnetilat sun muut) on aivan vertaansa vailla. meillä oli villakoira samaan aikaan (joka valitettavasti kuoli lokakuussa) ja sen luonne oli erittäin haalea meidän punaiseen pitkäkarvaan verrattuna. jokainen hetki minun pikku kullan kanssa on ihanaa ja vaikka otti päähän kun sen ollessa vielä vähän pentu, kotiin tullessa oli kaktuspurkit kaktukset palasina lattialla, ei sille voinut olla oikeasti vihanen ja kiitin vain korkeinta siitä, että sain elämääni tällaisen otuksen. se kyllä TODELLA tietää arvonsa ja sen näkee siinä, kun sille aina kerron miten kaunis ja ihana se on, sille tulee sellainen "niin, kyllä minä tiedän-ilme".. aina kun se tulee luokseni en voi muuta kuin hymyillä. mäykky oli erittäin kannattava päätös, sen vaan sanon. ja kauneutta rakastavana ihmisenä meidän tyttö on jatkuvaa silmäniloa. se ei ole tasa-punainen, vaan sillä on kauniit egypti-kajalit ja mustaa juuri sopivissa määrin selässä ja korvissa. ai että, taidankin mennä ottamaan pienen syliin! =O)
Meillä ei nyt ole tappijalkaista, mutta niistä tutuilta kuulleena ja jonkin verran niiden kanssa harrastaneena allekirjoitan kans niiden kovapäisyyden. Mahtaako jääräpäisempää rotua ollakkaan. Mutta se ei pakosta ole (vain) negatiivinen ominaisuus. Kouluttajan pitää vain olla periksiantamaton ja tarpeeksi ovela. Vähän niinkuin lastenkin kanssa, mutta vain paljon enemmän. Teidän pitää arvioida omia kykyjänne tai hankkia rehellinen mielipide joltain tutultanne koiraihmiseltä. Helpompiakin rotuja ensimmäiseksi koiraksi olisi toki olemassa.
Jos mäyrikseen päätyy, niin olisiko mahdoton ajatus, että sitä myös käytettäisiin. Koiran mielelle se tekisi hyvää ja soffanjalat säästyisivät. En tarkoita luolametsästystä, vaan jäljestystä tai ajamista. Etelä-Suomessa on paljon metsäkauriita, joiden ajamiseen soveltuvia mäyräkoiria (varsinkin karkkareita) löytyy. Kolarissa (tai metsästyksessä) loukkaantuneiden eläinten, kuten hirvien, jäljestäminen on mielenkiintoista puuhaa. Vaatii toki tiettyä asennetta. Alan kilpailut tai siis kokeet eli MeJä on kiva harrastus niin miehille kuin naisillekkin. Toki noitten kaapinallakasvaneiden kanssa voi harrastaa montaa muutakin asiaa, mutta ajattelin herätellä tuollaistakin ajatusta.
oli kaksi mäykkyä, nyt enää yksi. itsepäisiä, loukkaantuu ja näyttää sen kyllä. mutta parempaa ystävää et kyllä löydä. otat itselles uskollisimman ystävän, parhaimman lenkkikaverin ja luotettavimman keskustelukumppanin. elät niinkuin ennenkin, samat rajat kuin itselläs, mäykky oppii ne sun mukanas, ei pahemmin tarvii ees opettaa, se oppii sun mukana.
kyllä mäyris on hyvä valinta,olen vakaasti sitä mieltä.meillä oli ennen sussari,joka on tosi vaativa ja kova luonne.mäyris tuntee jopa minun mielialatkin.se on ystävä joka ei ole vielä koskaan pettänyt.
ainakin meidän pojalla on ego isompi kuin koko, eli itsevarmuutta ja tahtoa riittää. Mutta mäyräkoira ei ole miellyttämisen haluinen, eli ei tee asioita vain emännän/isännän tahdosta vaan kun itse hyötyy siitä. Ei suotta viisaaksi roduksi kehuttu. Tämä kovapäisyydeksi sanottu luonteenpiirre on enimmäkseen sitä ettei mäykky näe mitään syytä esim. noutaa keppiä omistajansa mieliksi, vaan asioilla pitäisi olla joku selvä hyöty-yhteys koiraan itseensä. Rajat pitää alusta asti olla koiralle selvät ja niitä kannattaa noudattaa. Pätee tosin moneen muuhunkin rotuun samalla lailla.
Ensimmäiseksi koiraksi mäykky ei ole ollenkaan huono valinta, rotuun kannattaa kuitenkn tutustua ennalta esim rotujärjestön sivulla. Mäyräkoirassa saat ison koiran pienemmässä paketissa.
moi itse olen 11w ja mäyräkoiran omistajana mäyris on helppo koira mutta nyt alkoi nousukausi ainakun koira on yksin on roskikset maassa pengottuina joten viettäkää vapaa aikaa koiran kanssa koirani on ihana se nukkuu joka yö minun kainalossa ja leikkii vauvaa jos oli vauva tulossa hankintaan niin suosittelen mäyräkoiraa!!!! menestystä vauvalle ja muistakaa hankkia solmuluu :) heh
Hei!
Itse suosittelen lämpimästi, nimittäin itselläni on 4- ja 5-vuotiaat pk-kääpiöpojat. Kerrassaan helppoja koiria ovat molemmat olleet, ei mitään hankaluuksia.
Jos kerran mäyräkoiraa harkitseekaan ottavansa, täytyy rodusta ja sen piirteistä tietää etukäteen. Vaikutatte varsin tietoisilta jo tässä vaiheessa. Ne ovat ihania jääräpäitä kun sille päälle sattuvat mutta siksipä juuri IHANIA =) Niistä löytyy luonnetta vaikka muille jakaa mutta sitä pitää ollakin. (Ainakin minun koirillani). Nuorimmaisen kohdalla käytiin pentuaikana melkoinen taistelu pihalta karkaamisen kanssa. Luulin jo sitä epätoivoiseksi tapaukseksi mutta aivan yhtäkkiä tuntui kuin olisi aivoissa virtanappula käännetty päälle - ja asia meni jakeluun ;) Mutta kuten sanottu, et olisi voinut parempaa rotua valita.
Jos haluat jakaa ajatuksia, nakkaa maililla.
...suomen mäyräkoiraliiton sivuilla www.mayrakoiraliitto.fi ja sitä kautta ehkä myös keskustelupalstalla. sieltä saat oivaa infoa (jos et sitten ole jo koiraa hankkinut..)
voit myös mailailla, itsellä ensimmäinen oma koira, sijoituksessa oleva karkkarinarttu. maailman ihanin otus! :)
[email protected]