En halua mitenkään rehvastella, mutta minä olen lahjakas. Olen erittäin lahjakas kirjailijana. Kaikki perheenjäseneni kannustavat minua ja samoin ystäväni. Myöskin sukulaisetkin ovat ryhtyneet kannustamaan minua. Haluan tulla kirjailijaksi. Tuntuu vain niin turhauttavalta, kun minulla ei ole konetta, muuta kuin kirjoituskone ja siinä ei ole juuri nyt nauhaa. Enkä jaksaisi kirjoittaa käsin. Joskus tuntuu turhalta edes haaveilla mistään tällaisesta, onko kenelläkään muulla tullut tällaista tunnetta?
Unelma-ammatti:kirjailija!!!
Lahjakas?
282273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Minuakin on kehuttu lahjakkaaksi sekä piirtämisen että kirjoittamisen saralla. En kuitenkaan luota ihmisiin, sillä yleensä sellaiset henkilöt jotka eivät esimerkiksi piirrä juuri lainkaan, pitävät piirtämääni suoraa viivaakin mullistavana mestariteoksena. Asiantuntijoilta tulevat kehut ovat sitten aivan eri asia, kunhan muistaa säilyttää sen raa'an itsekritiikin :)
Haaveileminen ei ole koskaan turhaa, kunhan säilyttää kosketuksen todellisuuteen. Pelkästään kirjoja kirjoittamalla on hyvin vaikea ansaita elantoaan - niin ihana ajatus kuin se minunkin mielestäni olisi. Vinkkinä voisin sanoa että älä laske kaikkea kirjoittamisen varaan, älä luota siihen että sinusta todella tulee kirjailija. Pohdi myös mitä haluat tehdä jos se ei onnistukaan ja muista että useilla kirjailijoilla on kirjoittamisen lisäksi jokin vakaampi ammatti.
Muista myös että sisu on paljon tärkeämpää kuin lahjakkuus. Kokemuksesta tiedän että kirjan kirjoittaminen on pitkä prosessi joka vaatii kärsivällisyyttä sekä voimaa sietää huonolta tuntuvaa tekstiä ja silloin tällöin iskeviä alemmuudenpuuskia. Teokseni on vielä kesken, enkä uskalla edes haaveilla saavani sen julkaistuksi, jotta en tulisi pettymään saadessani sen takaisin. Paitsi joskus, mutta ihan hiljaa ja vain hetken kerrallaan etten keräisi huonoa onnea :)
Anteeksi, jos jotkin sanomani asiat ovat sinulle jo itsestäänselviä. Se voi tuntua ärsyttävältä, mutta tarkoitukseni oli vain kannustaa hyväntahtoisesti :)
Olen otettu kirjoittamastasi tekstistä. Minullakin on yksi prosessi kesken ja haluaisin aloittaa jo toista, mutta sitähän sanotaan, että kärsivällisyys palkitaan. En minäkään odota liikoja, kuten että minun tekstini joskus julkaistaisiin, mutta joskus tulee sellainen tunne että nyt voisin onnistua, mutta silti pelkään, jos haaveilen voittavani joskus jossain kirjoituskilpailussa, niin sitten en voitakkaan. Ja jos en pääse ulkoiseksi kirjailijaksi, olen sisäinen kirjailija. Olen jo miettinytkin jotain vähän realistisempaa ammattia, kuten englanninkielen opettajaa tai jotain muuta kivaa...
pahalla, mutta oletko varma ettei kyse ole ainakin osittain ns. idols-ilmiöstä: sukulaisesi ja tuttavasi haluavat kannustaa sinua ja ehkä arvostelevat sinua hellemmin kuin arvostelisivat jonkun vieraan tekstejä...
mielestäni kuulostaa aina hälyttävältä, jos joku kykenee kursailematta, vaikka anonyymistikin, pamauttamaan "olen lahjakas". oletko joskus menestynyt kirjoituskilpailuissa? tai onko joku täysin vieras ihminen ylipäätään tullut spontaanisti kehumaan kirjoituksiasi? jos on, onnittelen. mutta pelkästään, se että sukulaisesi kannustavat sinua, ei riitä tekemään sinusta hyvää kirjailijaa.
Olen täysin varma, eikä kuuluisuus ole minulle tärkeintä, vaan se että saan tehdä, sitä mistä minä tykkään.. Ja olen jo pienestä pitäen keksinyt tarinoita!
Tulin ajatelleeksi ja muistin, että kaksi vierasta henkilöä ovat sanoneet minulle, että minusta tulee vielä kirjailija, kaksi opettjaani..
Ja mitä hyötyä siitä olisi, jos en myöntäisi, etten olisi lahjakas, ja silti minä kirjoittaisin, niin eihän se auta ketään. Olen itsevarma, mutta oletko sinä sitä?
miksi puhua minun itsevarmuudestani? olenko sanonut aikovani kirjailijaksi? ja jos aikoisinkin, tarvitsisiko tulevan kirjailijan olla varma omasta lahjakkuudestaan?
ajattelin vaan, että jos sanot olevasi lahjakas, niin silloinhan tavallaan tyydyt siihen millainen olet, etkä ponnistele ollaksesi parempi. vaikka olisitkin lahjakas, ei tulevan kirjasi julkaiseminen todellakaan ole taattua. vain parhaat pääsevät läpi.
"mitä hyötyä siitä olisi, jos en myöntäisi, etten olisi lahjakas, ja silti minä kirjoittaisin, niin eihän se auta ketään."
olen pahoillani, en ymmärtänyt koko virkettä? ketä kirjoittamisesi pitäisi auttaa? tärkeintähän on, että kirjoitat, jos haluat kirjailijaksi. tietenkin, jos ajatus lahjakkuudesta antaa sinulle voimaa jaksaa kirjoittaa enemmän, voit ajatella sisimmässäsi olevasi lahjakas. mutta jos sinusta ei tulekaan kirjailijaa, joudut kiusalliseen valoon leviteltyäsi ympäriinsä yleviä käsityksiä itsestäsi.
voisithan vaikka kirjoittaa tänne jonkun tarinan tai runon niin saisit tarkemmin tietää, mitä teksteistäsi ajatellaan. ainakin minä lupaan arvostella sen vilpittömillä mielin (jos nyt olen mikään arvostelijaksi).
Minäkin lupaudun arvostelijaksi.
Minä en nyt ollenkaan ymmärrä, mikä sinua risoo, jos minä tiedän olevani lahjakas, jos kerran minun serkkuni(joka on töissä kustantamossa) sanoo myös niin... Voin katsoa jos ehdin laittaa jonkun tarinan tänne, mutta koulukin rassaa päälle..
, että tässä maassa ei saa kukaan uskoa itseensä.
Tai ainakaan sanoa sitä ääneen.
Jos pidät itseäsi lahjakkaana, niin siitä vaan, sillä se tunne ja unelma kirjailijan ammatista, antaa sinulle motiivin kirjoittaa.
Tiedän myös olevani lahjakas kirjoittajana.
Lähimpäni ja ystäväni ovat arvostelleet tekstejäni ja olen saanut heiltä kannustavaa palautetta paljon.Saan myös kritiikkiä.Olenkin valinnut nämä lukijat tarkkaan. Saan sekä miehen, että naisen mielipiteen.Opettajan mielipiteen kieliopillisista virheistä, sekä mielipiteen ihmiseltä joka on hyvin tarkka faktoista.
Jos me kirjoittajat, emme uskoisi millään tavoin olevamme lahjakkaita, miksi sitten kirjoitamme?
Minä en ainakaan ala rakentamaan taloa, kun en sitä osaakkaan ja näin ollen se ei kiinnosta.
Lahjakkuuden pohjana voisi hyvinkin olla halu kirjoittaa ja sitä kautta kait opimme tekemään sitä aina vaan paremmin.On hyvä, että on suunta mihin tähdätä! Minä ainakin sanon, että haluan kirjailijaksi, maksoi mitä maksoi!
on kyllä Majn mainitsema seikka siitä, että ei pidä tyytyä siihen mitä on, vaan tehdä kovasti työtä, saadakseen tuloksia aikaiseksi.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi, haluan kirjailijaksi maksoi mitä maksoi. Olenhan minäkin saanut kritiikkiä, lähimmäisissä on se vika, etteivät he uskalla antaa kritiikkiä, jos vaikka pahoittaisin mieleni, mutta minä haluan myös kritiikkiä..
HEHEH! MENIT LANKAAN! xp
BLÄÄÄ BLÄÄÄ!
*nauraa*
Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä edes pätkä jostain tekstistäsi.
Voin yrittää ehtiä kirjoittaa, tottahan toki minun täytyy tulla tänne laittamaan tarinani, kun kerran kaikki haluavat arvostella tekstejäni...
He, tottahan me kaikki nyt kihisemme täällä, ja ilman pienintäkään ivaa, odotan innolla näytettä tekstistä. On julmaa sanoa olevansa lahjakas, ja jättää muut vain mielessään pohtimaan että miten se sitten kirjoittaa. Eli juttuja kehiin!!!
Hei
Kirjan kirjoittaminen on paljon muutakin kuin omien fantasioiden ja visioiden kirjaamista.Se on sangen raakaa työtä mielikuvituksen ja Kirjallisen tuotannon todellisuuden välillä.
Fiktiokirjallisuus on jälleen muodissa, mutta muistuttaisin myös populaarin tietopohjaisen kirjoittamisen tärkeydestä.Petteri Järvinen on aktiivinen tietotekniikkakirjailija.Milloin näemme KotoSuomessa aktiivisen ja pätevän juristin tai ekonomin luettavaa akateemisen kielenkäytön ylittävää tuotantoa.
T:Parta-Arska
ps.Tekstinsä pöytälaatikoista esiintuoville jaksetaan aina kritiikin varjolla vinoilla.Hyvä, rakentava ja uskaliaskin kritiikki auttaa aina tekstin tuottamisessa etenpäin.
"Voi vittu tää on huono" antaa vain kuvan kriitikon tasosta.
Kyllähän näitä ihmisiä löytyy, jotka niin kovasti haluaisivat kirjailijoiksi, mutta se on kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Minäkin näes kuulun tähän porukkaan, ja olen näin kolmen vuoden aikana huomannut, että se on vaikeaa. Näinä kolmena vuotena olen hionut taitoani, ja parasta mitä näin aloittelijalle ja/tai haaveilijalle voi tapahtua, on joutua murska-arvostelun kohteeksi. Kyllä, luit oikein. Sillä jos kirjoitat esim. novelleja lehtiin tai nettiin,
taitavien arvostelijoiden kritiikki on hyvä apu. Ainahan se ei tunnu hyvältä, olen saanut huomata sen, mutta entäpä jos sinulle ei huomautettaisi virheistäsi? Jos vain eläisit vaaleanpunaisessa pilvilinnassasi kirjoittaen mitä tökeröintä tekstiä, jota edes aito kirjailija ei voisi lukea ilman sydänkohtausta? Entä jos lähettäisi mielestäsi hyvän kirjan tai novellikokoelman kustantamoihin, eikä mikään hyväksyisi sitä? Mitä pitäisit siitä? Kun kukaan ei olisi kertonut virheitäsi?
Kuitenkin, ainahan voi haaveilla, mutta parasta on jos teet haaveet todeksi. Kirjoita niin paljon kuin sielu sietää ja yritä tehdä itsestäsi ammatti- tai vaapaa-aikakirjailija - ei pelkästään itsesi avulla, vaan myös muiden. Minullakin on ollut ajatuksia ja stoppeja, joiden aikana olen miettinyt, onko kirjoittamisessa mitään järkeä? Mutta on siinä.
Tämä teksti pisti minut miettimään, olen nyt ollut 9vuotiaasta asti kirjailijana, tai silloin minä kirjoittelin kaikenlaisia tarinoita, mutta tajusin vasta 10-11 vuotiaana että olen lahjakas. olen nyt 14-vuotias..
Harmi... inhottaa tällainen ihmisten ajan ja energian tuhlaaminen, mutta onhan vitsisi ihan hauskakin, mutta käytetty jo niin kuluneeksi.
Toivottavasti te ihmiset tajuatte, että tämä "neiti Lahjakas" on pelkkä feikki. Tietenkin hän on joku turhautunut vanhempi ihminen, jonka mielestä on mukavaa pelleillä vanhalla lempipalstallaan... Voivoi, murskasivatko muiden haukut niin empatiasi...?
Onkohan tämä nyt kuitenkin jonkinlainen vitsi?
Olisi ihan mielenkiintoista tietää, kuinka kymmenvuotias voi yhtäkkiä tajuta olevansa jollain lailla "lahjakas", elleivät vanhemmat sun muut sitä jatkuvasti tolkuta, [Ja, voiko heidän sanaansa aina luottaa?] puhumattakaan siitä, missä yhteydessä nelitoistavuotiaan tekstit voisivat päätyä kustantamoon asti.
[ Syyllistynpähän taas julmaan ikärasismiin. Voi voi. ]
Taustatiedoksi kuitenkin, minä _en_ halua kirjailijaksi. Kunnianhimon puutetta, varman toimeentulon kaipuuta, mitä lie. Olenpahan kuitenkin itsekin kirjoittanut, kaikennäköistä siitä lähtien kun opin kirjoittamaan, siinä neljän tai viidenvanhana... Laadusta tai lahjakkuudesta minulla ei ole mitään sanottavaa, olen kuullut kaikenlaisia kommentteja.
Tuo "lahjakkuus" taitaa olla yksi niitä aiheita, joita ei parane kovin suureen ääneen maailmalle huutaa, ei ainakaan Suomessa. Sitäpaitsi, kuka määrittelee lahjakkuuden?
Amicalement;
~ Rêveuse
[ "unelmia ja muuta huuhaata jo vuodesta '84" ]
Minäkin olen kirjoitellut 10-vuotiaasta asti. N. 12-vuotiaana aloin kirjoittamaan "suurta romaania". Kirjoitin sitä muutaman vuoden. Tiesin olevani hyvä kirjoittaja (äidinkieli 10), voitin kaikki kirjoituskilpailut mihin osallistuin. Aineitani luettiin koulussa eri luokille. Mutta se kirjani, se lopahti, koska olin liian nuori, eikä ollut tarpeeksi elämänkokemusta. Nyt olen 36 ja tiedän edelleenkin olevani lahjakas, mutta vasta nyt minulla on tarpeeksi elämänkokemusta kirjoittaa romaani. Hanki elämänkokemusta, tietoa elämän eri aloilta, kuuntele kielen rikkautta, lue, lue ja kirjoita. Jos olet lahjakas, julkaiset ennen pitkää kirjan.
Silti sinun pitää kirjoittaa vielä kauan, kenties monia vuosia, ennen kuin saisit jotain julkaistuksi, epäilen. Nuoria kirjailijoita en oikeastaan tiedä paljoa ja kustantamoon lähettäminen...jaa-a. Olen itse 15, kirjoittanut hyvin kauan, 6-7 vuotta kaikenlaista, mutta tuo julkaisupuoli on niin, no mitä siitä sanoisi?
Epävarmaa?
Kirjoitan kirjaa, ja tottakai, haaveilen julkaisemista, mutta epäilen syvästi, että minulla
on erittäin vähäinen mahdollisuus saada mitään minnekään tai mistään. No, tärkeintä kuitenkin on,
(myös aluksi) että kirjoitat lähinnä itsellesi. Kaikki haaveet kirjailijana ovat tietysti hyviä, ja minäkin valitettavasti kuulun näihin haaveilijoihin... no aina on toivoa...
Kuule, iällä ei ole mitään merkitystä julkaisun kanssa.. Soita itse vaikka otavaan, niin sittenpähän tiedät.
Jos jokin tässä on vitsi, niin se olet sinä ja erittäin kulunut sellainen. Jos sinulla on jokin ongelma niin ei tarvitse tulla tänne pilaamaan toisten unelmia, mene muualle ruikuttamaan..
Tässä nyt suoraan sanottuna haiskahtaa joku...!! Kuinka moni tänne tulee yhtäkkiä:
" Olen lahjakas ".
Ja vielä enemmän tämän tekee EPÄILYTTÄVÄKSI se, ettei sinulta sitä tekstiä tipu...
Itsekkin olen vasta 13 (14) ja olen saanut kehuja kirjoituksistani ( esim. ylläolevasta kirjoituksestani ) ja monista muista, mutten silti usko "lahjakkuuteeni"...
Eikä se kustannus juttukaan ole niin helppoa, vaikka sukulainen olisi siellä töissä.. Kyllä sitä muutkin lukevat paitsi hän...
Ja itse olen kokenut myös sen sukulaisten kannustamisen jne. vaikka sekin on revitty tyhjästä...
Vaikea sanoa näin nuorena, mutta pyrin itsekkin hankkimaan kokemusta ja lueskelen paljon kirjoja.. Niillä saa paljon aikaiseksi taitoja...!!!
[ äläkä nyt vastaa: "Mutkun mä oon LAHJAKAS !"]
"Olen erittäin lahjakas kirjailijana"
"olen nyt ollut 9vuotiaasta asti kirjailijana"
"olen nyt 14-vuotias"
"olen jo pienestä pitäen keksinyt tarinoita"
"haluan myös kritiikkiä.. "
Liityn nyt minäkin tähän olisi-hauska-saada-jotain-näyttöä-väitteillesi-jotka-kieltämättä-ovat-provosoivia -kerhoon.
En halua polkea unelmiasi kasaan vähättelevillä lauseilla, mutta pelkkä tarinoiden keksiminen ei riitä tekemään kirjailijaa, eikä lähipiirin kritiikki ole useinkaan tasokkainta mahdollista. Se kirjailijan ammattikaan ei välttämättä vastaa unelmia.
Voi olla vaarallista tiedostaa oma lahjakkuutensa noin rajusti, sillä se voi johtaa tietynlaiseen ylimielisyyteen ja muiden neuvoista piittaamattomuuteen (sen luulon valossa siis että itse osaa kumminkin paremmin), sekä yhden kortin varaan pelaamiseen.
Sinun vaiheessasi kannattaa tehdä läksyt hyvin, sivistää itseään, kirjoittaa paljon, ja julkaista kirjoituksia vaikka tällaisilla nettifoorumeilla, joilla joku joskus saattaa heittää kommenteillakin.
(Terminologiasta sen verran muuten, että jollei ihan oikeasti ole _kirjailija_ niin olisi soveliaampaa käyttää vaikka termiä _kirjoittaja_. Pilkunviilaamistahan tämäkin, mutta kuitenkin...)
Oletko tullut miettineeksi, että ehkä en minä ihan jokapäivä täällä ehdi käymään, minulla ei ole omaa tietokonetta... Sitä paitsi tarkoitin tämän muille lahjakkaille kirjailijanaluille enkä tuollaisille kitisiville ihmisille..
Nykyaikana pelkkä lahjakkuus ja paperi ja kynä ei riitä, vaan täytyy olla myös kone, jolla kirjoittaa. Käsin kirjoitettuja ei varmaankaan edes lueta ja kirjoituskonekin on historiaa. Oma kone kotona, jolla tulevan kirjan voi kirjoittaa uusiksi kymmenen kertaa (sillä lahjakkaatkin joutuvat hiomaan tekstejään lukuisia kertoja), helpottaa kummasti.