Tätä on mielestäni joskus jollain palstalla käsitelty, mutta laitanpa tähän.
Haluaisin tietää mikä on mielestänne kaikkein kauhein alkuperäisen kirjan raiskaus fimiversiossa?
Mielestäni iki-ihanat Anna ja Runotyttö sarjat oli aivan tosi törkeitä teoksia. Anna-sarjan alkuosat filmillä oli ihan herttaisia ja menetteli, mutta sitten Anna olikin yhtäkkiä jossain sodan keskellä Euroopassa, eikä hänen perheestään niin kuin kirjoissa.
Kamalampi oli mielestäni Runotyttö-sarja. Se oli täynnä synkkiä ja kammottavia ihmisiä, jotka juoksi vieraissa ja oli riippuvaisia kaikenlaisista aineista. Kotitalokin oli kammottava röttelö keskellä mäntymetsää, eikä mistään puutarhoista ollut tietoakaan. Sarja muuttui jankkaavaksi, kun siihen tuli jotain sukulaisia Euroopasta ja ne vain jaaritteli kaikenlaista roskaa. Ihanasta herttaisesta kirjasarjasta oli tehty tylsää ja ankeaa pölötystä, eikä sillä ollut mielestäni juonellisesti paljonkaan tekemistä alkuperäisen kanssa. Olisivat voineet antaa eri nimen kokonaan.
Olen kyllä nähnyt monia ihan hyviä kirjoista tehtyjä filmejä, vaikkeivät ne ole vastanneetkaan aivan täysin kirjan juonta.
Haluaisin tietää mikä on mielestänne kaikkein kauhein alkuperäisen kirjan raiskaus fimiversiossa?
Mielestäni iki-ihanat Anna ja Runotyttö sarjat oli aivan tosi törkeitä teoksia. Anna-sarjan alkuosat filmillä oli ihan herttaisia ja menetteli, mutta sitten Anna olikin yhtäkkiä jossain sodan keskellä Euroopassa, eikä hänen perheestään niin kuin kirjoissa.
Kamalampi oli mielestäni Runotyttö-sarja. Se oli täynnä synkkiä ja kammottavia ihmisiä, jotka juoksi vieraissa ja oli riippuvaisia kaikenlaisista aineista. Kotitalokin oli kammottava röttelö keskellä mäntymetsää, eikä mistään puutarhoista ollut tietoakaan. Sarja muuttui jankkaavaksi, kun siihen tuli jotain sukulaisia Euroopasta ja ne vain jaaritteli kaikenlaista roskaa. Ihanasta herttaisesta kirjasarjasta oli tehty tylsää ja ankeaa pölötystä, eikä sillä ollut mielestäni juonellisesti paljonkaan tekemistä alkuperäisen kanssa. Olisivat voineet antaa eri nimen kokonaan.
Olen kyllä nähnyt monia ihan hyviä kirjoista tehtyjä filmejä, vaikkeivät ne ole vastanneetkaan aivan täysin kirjan juonta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Waltarin Sinuhen raiskaus amerikkalaiseksi elokuvaksi on mielestäni pahin, muuten olen nähnyt loistaviakin filmatisointeja.
Minusta elokuvan ei tarvitse noudattaa alkuperäistä kirjaa, koska sehän on erillinen taideteos kuitenkin.
Hyviä filmatisointeja on todella paljon.
Nyt löytyi toinenkin ei niin hyvä kirjasta tehty elokuva: nyt pyörivä Toscanan auringon alla.
Huonoa oli kaikki mahdolliset tämän ajan kliseet, joita ei kirjassa ollut:
- vaikea avioero, joka oli kirjassa kuitattu yhdellä sivulauseella. Oli kuvattu hirveänä amerikkalaisena kliseenä
- lesboraskaus, jossa puoliso jätti raskaana olevan.
- kliseinen romanssi italialaisen miehen kanssa, mies ei tietenkään jaksanut odottaa, kun eivät tavanneet
- kaikilla italialaisilla miehillä oli urheiluauto...
- amerikkalaista ylitunteellisuutta ja hohkaamista, minun tuntemani ihmiset ovat ihan tavallisia, ilman kamalaa jatkuvaa koheltamista.
Se on tietty totta että kun kirjasta tehdään leffa, niin usein leffa tuntuu todella kököltä kirjaan verrattuna. Ongelma on tietysti siinä, että tavallaan niitä ei pitäisi suoraan edes verrata toisiinsa, vaan pitää kirjaa omanlaisenaan taideteoksena ja leffaa omanlaisenaan. Media ja koko tekoprosessi jne. on kuitenkin erilainen ja vaikuttaa aina lopputulokseen suuresti.