Heipsulit Konkarit ...
Sain viestiä ystävältä, että mamakin oli kaivettu esiin tervahaudastaan.
Tälle vuodelle muutama aatelma.
Ensinnäkin, syntymäpäiväjuhlaideani oli vilpitön !
Mielestäni palstalaiset voisivat tavallaan juhlistaa täyteen tulevaa ensimmäistä kirjoitteluvuottaan, onhan tämä sivu ollut monelle tärkeä henkireikä elämän eri tilanteissa ja luultavasti muutamat ovat saanet apuakin arjen ongelmiin.
Mieltäisin kekkerit yh-sivulaisten nokannostoksi. Konkreettiseksi yhteenhiileen puhaltamiseksi. Näen silmissäni pitkän chat-pöydän, jossa on monenkirjava joukko porisijoita kilisyttelemässä puheenvuoroille.
Juhlia on meidän kulttuurissamme aivan liian vähän ja Ystävänpäiväänkin on vielä aikaa. Siksi muistutus syntymäpäivästä. Mainio tilaisuus keskustella porukalla vuoden tapahtumista -melkein silmikkäin.
Yh-naiset ovat vahvoja. Heistä on kasvanut sellaisia, jos eivät jo syntymästään saaneet selviytyjängeenejä.
Työ tekijäänsä opettaa, sanotaan.
Yh-naisissa on voimavara, joka oikein kanavoituna -ja varsinkin arvostettuna, saa enemmän aikaan, kuin yrityskeskukset valtakunnassamme tällä vuosituhannella.
Kun kattilaan pistetään voimakkaita naisia,voimakkaita mielipiteitä, maustetaan nimettömyydellä ja ripauksella entisen elämän tuomalla epävarmuudella ja pettymyksillä, toiveilla tulevasta, hämmennetään keskustelupalstakauhalla ..lopputulos on gourmet-tasoinen atria,vaikka esillepano ei välttämättä täytäkään laatuvaatimuksia.
Piste-niki-kirjoittajalle (kahvikeskusteluissa) haluaisin sanoa:
Minä en polta siltoja takanani. Minä en paisko ovia.
Pidän väittelemisestä ja keskustelu on aina hyvää, kunhan ihmisillä on sanottavaa.
Olen perustellut seriffi no 1:lle syyt viestieni poistoihin ja hän on ne hyväksynyt.Piste. En muistaakseni ole lukenut ainoankaan tämän sivun lukijan selityspyyntöä, miksi halusin poistattaa omat kirjoitukseni. Poistoihin oli syynsä, joita en julkisesti ala retostelemaan.
Mielestäni ketjuissa ei hävinnyt elämää suurempia ajatuksia, eikä niihin oltu vastattu aikoihin.
Asiat, jotka elämä on minulle opettanut: Juokse hiljaa ja varsinkin alamäessä. Älä koskaan sano "ei koskaan".
Menneen vuoteni tapahtumienselailu on värikästä pohdintaa:
Miten voi yhteen vuoteen mahtua iloa ja surua niin paljon.
Vaivaiset 52 viikkoa.
Lapset ovat terveitä, itse selvisin kammottavasta sairaalarumbasta hengissä ja muutamaa kokemusta rikkaampana, työasiat ovat mallillaan ja sen myötä varallisuus nousee kohti postiivista.
Kadonneen vyötärönmetsästys on semifinaalissa ja keväällä-04 (mustaa valkoisella..-04 !) naisten mini-maratonin etenen vaikka käsilläni kävellen kohti jalustaa ja poksahtelevaa mustaetikettistä -se on sitä päättäväisyyttä, jota esiintyy lajilla yh :D
Isän (uusine tyttöystävineen) ja lasten välit ovat paremmat kuin koskaan ja säännölliset vapaat mahdollistivat minullekin "ihmisen kohtaamisen"
Tämän olotilan soisin jokaiselle. Tämän olen ansainnut kaikkine herkkuineen ja lisineen.
Olen onnellinen.
Oikein hyvää tätä vuotta teille jokaiselle,
elämää.....ei sen enempää ~hymy~
Sain viestiä ystävältä, että mamakin oli kaivettu esiin tervahaudastaan.
Tälle vuodelle muutama aatelma.
Ensinnäkin, syntymäpäiväjuhlaideani oli vilpitön !
Mielestäni palstalaiset voisivat tavallaan juhlistaa täyteen tulevaa ensimmäistä kirjoitteluvuottaan, onhan tämä sivu ollut monelle tärkeä henkireikä elämän eri tilanteissa ja luultavasti muutamat ovat saanet apuakin arjen ongelmiin.
Mieltäisin kekkerit yh-sivulaisten nokannostoksi. Konkreettiseksi yhteenhiileen puhaltamiseksi. Näen silmissäni pitkän chat-pöydän, jossa on monenkirjava joukko porisijoita kilisyttelemässä puheenvuoroille.
Juhlia on meidän kulttuurissamme aivan liian vähän ja Ystävänpäiväänkin on vielä aikaa. Siksi muistutus syntymäpäivästä. Mainio tilaisuus keskustella porukalla vuoden tapahtumista -melkein silmikkäin.
Yh-naiset ovat vahvoja. Heistä on kasvanut sellaisia, jos eivät jo syntymästään saaneet selviytyjängeenejä.
Työ tekijäänsä opettaa, sanotaan.
Yh-naisissa on voimavara, joka oikein kanavoituna -ja varsinkin arvostettuna, saa enemmän aikaan, kuin yrityskeskukset valtakunnassamme tällä vuosituhannella.
Kun kattilaan pistetään voimakkaita naisia,voimakkaita mielipiteitä, maustetaan nimettömyydellä ja ripauksella entisen elämän tuomalla epävarmuudella ja pettymyksillä, toiveilla tulevasta, hämmennetään keskustelupalstakauhalla ..lopputulos on gourmet-tasoinen atria,vaikka esillepano ei välttämättä täytäkään laatuvaatimuksia.
Piste-niki-kirjoittajalle (kahvikeskusteluissa) haluaisin sanoa:
Minä en polta siltoja takanani. Minä en paisko ovia.
Pidän väittelemisestä ja keskustelu on aina hyvää, kunhan ihmisillä on sanottavaa.
Olen perustellut seriffi no 1:lle syyt viestieni poistoihin ja hän on ne hyväksynyt.Piste. En muistaakseni ole lukenut ainoankaan tämän sivun lukijan selityspyyntöä, miksi halusin poistattaa omat kirjoitukseni. Poistoihin oli syynsä, joita en julkisesti ala retostelemaan.
Mielestäni ketjuissa ei hävinnyt elämää suurempia ajatuksia, eikä niihin oltu vastattu aikoihin.
Asiat, jotka elämä on minulle opettanut: Juokse hiljaa ja varsinkin alamäessä. Älä koskaan sano "ei koskaan".
Menneen vuoteni tapahtumienselailu on värikästä pohdintaa:
Miten voi yhteen vuoteen mahtua iloa ja surua niin paljon.
Vaivaiset 52 viikkoa.
Lapset ovat terveitä, itse selvisin kammottavasta sairaalarumbasta hengissä ja muutamaa kokemusta rikkaampana, työasiat ovat mallillaan ja sen myötä varallisuus nousee kohti postiivista.
Kadonneen vyötärönmetsästys on semifinaalissa ja keväällä-04 (mustaa valkoisella..-04 !) naisten mini-maratonin etenen vaikka käsilläni kävellen kohti jalustaa ja poksahtelevaa mustaetikettistä -se on sitä päättäväisyyttä, jota esiintyy lajilla yh :D
Isän (uusine tyttöystävineen) ja lasten välit ovat paremmat kuin koskaan ja säännölliset vapaat mahdollistivat minullekin "ihmisen kohtaamisen"
Tämän olotilan soisin jokaiselle. Tämän olen ansainnut kaikkine herkkuineen ja lisineen.
Olen onnellinen.
Oikein hyvää tätä vuotta teille jokaiselle,
elämää.....ei sen enempää ~hymy~
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiva kun nousit sieltä tervahaudastasi!
Olen kanssasi ehdottoman samaa mieltä juhlimisen vähäisyydestä ja merkityksestä.
Kuin myös tuo että miksi pitäisi aina julkisesti retostella joka asiaa, jos ei koe tarpeelliseksi niin mitäpäs se ketään liikuttaa.
Tämähän kuitenkin on VAIN keskustelua nimettömänä niin tärkeää ja mukavaa kuin tämä onkin.
Kivaa että olet onnellinen ja minäkin toivon onnea kaikille jotka täällä käyvät.
Jos ihmisillä olisi onnea ja iloa sydämessään ehkä voisi kadehtia ja ilkeillä hieman vähemmän.
Kun palasit tänne niin vahvana ja elämäniloisena. Olen onnellinen puolestasi että asiasi ovat nyt hyvin ja toivon sinulle jatkossakin samaa ja vielä parempaakin jos vain mahdollista. Mutta todella kivaa kun olet tullut takaisin. Kaipasimmekin sinua jo kovasti ja sinun järkeviä kommenttejasi joita on niin mukava aina lukea. Niin ja kyllä sellaiset synttärit minullekin sopii, ihan milloin vain kunhan niistä ilmoitetaan ajoissa että ehdin mukaan. Kun en täällä ehdi alvariinsa pällistelemään....;)
Kivi putosi sydämeltäni kun tiedän ettei sinulle ainakaan ole sattunut mitään ikävää. :D Hienoo...
mutta oikein näin näköjään!
Sie oot palannut!
Mistä nyt tuulee ja venettä keikuttaa?
Kerro heti, olen malttamaton! ;)
Sanonko?..no pirskatti!
Kun joku yh-palstan pisteilijä alkoi mamaa nykimään ylös talvinokosiltaan. Vähemmästäkin murahtaa.
Ihan rehellisesti (virtuaalirehellisesti) sanoen yh-palstan eka syntymäpäivä sai kai herkistelemään :)
En tiedä minne/kenelle tekisin valituksen, kun koneelle ei riitä aikaa enää lainkaan.
Yritän pitää näppini erossa suomen nappulasta työpäivänä.
Tunnen itseni, joten tiukka kieltolaki on paikallaan.
Ja nyt on jo tulipalokiire..hyväätätäpäivää!