Olen ollut poliisin tyhjästä nyhjäsemästä kunnianloukkausrikoksesta epäiltynä toista vuotta( = poliisi lisäili omiaan mustatakseen minua rikosilmoituksentekijän myöhemmin kertoman mukaan).
Asiasta on tehty syyttämättäjättämispäätös.
Minulla ei ole mitään aikaisempia rikoksia, enkä aikaisemmin ole ollut epäiltynäkään.
Voikohan nyt tämä epäiltynäolo vaikuttaa myöhemmin johonkin? Jos voi, niin mihin? Missä tapauksissa näitä epäiltynäoloaikana poliisin valehtelemia tarinoita kaivetaan esille?
( se väitteeni, että poliisi oli valehdellut, perustuu rikosilmoituksentekijän ja hänen lähipiirinsä kertomuksiin jutun päättymisen jälkeen, sekä omiin havaintoihini useissa kuulusteluissa oltuani )
Asiasta on tehty syyttämättäjättämispäätös.
Minulla ei ole mitään aikaisempia rikoksia, enkä aikaisemmin ole ollut epäiltynäkään.
Voikohan nyt tämä epäiltynäolo vaikuttaa myöhemmin johonkin? Jos voi, niin mihin? Missä tapauksissa näitä epäiltynäoloaikana poliisin valehtelemia tarinoita kaivetaan esille?
( se väitteeni, että poliisi oli valehdellut, perustuu rikosilmoituksentekijän ja hänen lähipiirinsä kertomuksiin jutun päättymisen jälkeen, sekä omiin havaintoihini useissa kuulusteluissa oltuani )
Vastaukset 1
Vanhimmat
Epäiltynä olemisesta ei jää merkintää mihinkään sellaiseen rekisteriin, mikä voisi joskus tulevaisuudessa sinun elämääsi tai sen etenemistä haitata. Esimerkiksi työnhakuun tai muuhun vastaavaan etenemiseen se ei voi vaikuttaa, koska tiedot eivät ole viranomaisten saatavilla. Ainoastaan annetut tuomiot kirjataan rikosrekisteriin, ja sieltä haettuina voivat estää tai haitata erilaisia asioita. Tässä suhteessa sinulla ei siis ole mitään syytä huoleen.
Ainoa tapaus jossa epäiltynä olemisella voi olla merkitystä on, jos sinua myöhemmin epäillään jostakin rikoksesta. Tieto aikaisemmasta epäiltynäolemisesta jää tutkintapöytäkirjan muodossa juttua tutkineen poliisilaitoksen arkistoon. Tämä pöytäkirja voidaan sinun nimelläsi kaivaa esille, jos sinua myöhemmin epäillään jostakin rikoksesta. Tällöin poliisi voi arvioida syyllisyyttäsi uuteen epäilyyn sillä perusteella, onko sinua aikaisemmin epäilty vastaavasta teosta. Vanha epäily voi tukea uutta epäilyä, jos on kysymys samasta rikoksen lajista. Tästä huolimatta ketään ei voida tuomita vanhojen esitutkintapöytäkirjojen perusteella ilman todellista näyttöä juuri epäilyn aiheena olevasta jutusta.
Itse olin kerran tilanteessa, josta jouduin tekemään rikosilmoituksen minuun kohdistuneesta aseellisesta uhkauksesta. Tutkimusten aikana ilmeni että kyseessä ei ole virallisen syytteen alainen rikos, koska uhkauksessa käytettyä asetta ei luokiteltu hengenvaaralliseksi. Näin ollen syyttäjä ei voinut nostaa syytettä, ja minun olisi ollut vaadittava syytteen nostamista. Kuulustelun aikana kuitenkin päätin olla vaatimatta syytteen nostamista ja juttu päätettiin siihen paikkaan. Tällöin rikostutkija kertoi, että tutkinta-aineisto jää poliisilaitoksen arkistoon ja sitä voidaan myöhemmin tarkastella mikäli epäilty syyllistyy myöhemmin vastaaviin tekoihin. Muussa tapauksessa tutkintapöytäkirjat ovat arkistossa vain sisäministeriön ajoittain tekemiä pistokokeita varten. Näillä kokeilla selvitetään, onko poliisi menetellyt oikein esimerkiksi jättäessään jonkin jutun tutkinnan kesken. Mihinkään rekisteriin tai muiden viranomaisten käyttöön esitutkintatiedot, kuten epäiltynä oleminen, eivät päädy, koska jutussa ei ole annettu tuomioita.