suuri ongelma!

Mul oli itelläni ihan sama ongelma pari kuukautta
sitten. Mä olin ihastunu mun parhaaseen
poikakaveriin... Ensin mä luulin et mun rakkaus
oli yx puolist, mut yx ilta se sit kysy mua. Se
oli tosi vaikee päätös... mut vastasin kuitenki
joo... me oltiin yhes monta kuukautta. oli
ihanaa, ku oli sellane poikafrendi, johon voi
kunnolla luottaa ja silti rakastaa niin paljon...
myös se oli ihanaa, että pystyi olla oma itsensä
jätkän kaa, koska hän tiesi millanen mä oikeesti
olin... meil oli tosi ihanaa ja sit mä jätin sen
sivuihastuksen takii... se oli tosi iso virhe...
kysyin uudestaan, mutta oli jo päättänyt, että ei
ala, mun syrjähypyn takii... ollaan nykyäänki
viel kai kavereita, mut sen mä sanon, et jos et
haluu menettää ainut laatusta ystävyyttä älä tee
sitä... mut oon kyl ite sitä mieltä, et olin
mielummin mahdottoman onnellinen pari kuukautta,
ku olisin jättäny sen kokematta! tsemii sulle!

älä ainakaan ikinä välitä siitä hyväksyykö sen
joku muu kun te kaks.

pistit muutes pahan... mietin vain, että
ootte "vaan" kavereita, mutta silti suudeltu ym.
(mitä lie toi ym. sitten tarkoittaakin) olitteko
kännissä? vai selvinpäin? jos olitte selvinpäin,
niin kai se jätkä sua kohtaan jotain tuntee.
meinaan enpä itse oo sekoillu kavereidenkanssa
selvinpäin...! vanhemmille ei teijän juttu mun
mielestä kuulu. jos se on sun kaveri, niin oot
varmasti ollu niillä? eihän sen vanhempien
tarvitse tietää teijän suhteesta mitään. voithan
käydä siellä ihan normaalisti, suutelematta
julkisesti. mielestän sun pitäisi vain
kysyä.... :)