mä oon 14 ja mun ihana jätkäkamu on 25. ollaan
oltu nyt jo kax vuotta yhes ja molempien
vanhemmat diggaa. onx ihan normaalii??
oltu nyt jo kax vuotta yhes ja molempien
vanhemmat diggaa. onx ihan normaalii??
mitä mieltä ootte?
auringonkukka
251106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
olen 24-vuotias enkä tajua todellakaan mitä joku
ikäiseni näkee 14-vuotiaassa. Täytyy olla joku
tosi jälkeenjäänyt tai lapsellinen, tai sitten
käyttää lasta kylmästi hyväkseen. 25-vuotias ja
14-vuotias on ihan eri elämäntilanteissakin.
Toinen töissä, ehkä jo oma auto ja asunto, ja
toinen käy yläastetta. Huh, en muuta sano!
ei tota juttua voi oikeen edes uskoa. Tavatessaan
noi ois muka ollut 12vuotias tyttö ja 23vuotias
mies. Vähän liian paksua että vielä vanhemmat
hyväksyisi... siis jos ne järjissään ovat
se ei ole normaalia.
mun porukat on ihan järjissään, ja kun tää tyyppi
on mun melkein faijan kaveri, nii hyväksyminen
johtuu siitä. sitä paitsi mikäs siinä jos kerta
tykätään olla yhes. ja musta puheen ollen oon
tullu AINA paljon vanhempien kans toimeen
paremmin mitä oman ikäisteni.
mä oon joka päivä tän kundin luona, öitäkin. on
meinaten tosi mukavaa herätä oman kultansa
vierestä aamulla. ja mä oon muihin mun ikäsiin
verrattuna paljon kehittyneempi jne. mitä muut.
ja sitten viel sellanen et tää kundi ei käytä mua
todellakaan hyväkseen...!!!!!!!!!!
Vaikka sinä tulisitkin toimeen vanhempien kanssa
paremmin, minä en tule alkuunkaan toimeen itseäni
yli pari vuotta nuoremman kanssa, tai oikeastaan
tulen toimeen, mutta en jaksa kuunnella, sillä
niillä on niin paljon nykyisiä kavereitani
huonompia juttuja.
Toisaalta kaikkihan on yksilöllisiä
kyllä samaa mieltä että ei tossa oo mitään
järkee. Perusteluna olisin käyttäny just noita
ekan kommentoijan juttuja. Tossa on kaks asiaa
mitä mä EN tajua. Ensinnäkään miten 23v jätkä on
voinu kiinnostua 12v pikkutytöstä (Oon 17 ja 3v
nuoremmatkin on pääosin lapsia. Sitä
nuoremmat...No way!). Toinen on, et eiks sun
vanhemmilla liiku mitään päässä? Päästää jonkun
23v äijän höyläämään 12 vuotiasta lastaan! Ei
niinku pahal, mut ei taida olla ihan kaikki
kotona kuitenkaan...
Mun mielestä asiassa ei oo mitään pahaa, eli
tsemiä vaan teille! Olen ite kans nuorehko ja
koko ikäni ihastunut vanhempiin miähiin, koska
nuoremmat on niin lapsellisia. Itse olen kans
kehittynyt henkisesti niin paljon enemmän, kuin
mun ikäset lapset. Itellä on kans kokemuksia myös
vanhemmista tyypeistä. Jos ootte onnellisia,
vanhemmat hyväksyy, niin ei mitään syytä epäillä
mitään! Onnee teille vaan!! Ja hyvää kesän
jatkoo! :))
en jaksa ymmärtää tuota. totta kai se on
mahdollista sitä en kiellä, en vain ymmärrä.
ystini vanhemmilla on 13 vuotta ikäeroa. eli mies
on ollut 13-vuotias teini kun äippä on syntynyt.
itsestäni mikään ei ole niin iljettävää kuin
joskus miehet (VANHAT) katsovat "sillä" silmällä.
eihän siinä tietenkään mitään pahaa ole, mutta
joskus puistattaa. sitten mulla on kokemuksia
yhden frendini "ahdistelijasta" joka on sen serkku
(ikää 30v.) se ehdottelee aina frendilleni,
tapasin tyypin kerran ja toista kertaa en halua.
sen verran lapsellinen tyyppi.
sitten vielä mainitsit tuossa yhdessä viestissä,
että se on sun faijas frendi..?! ellen nyt ihan
metsikköön muista.
ensinnäkin mitä yhteistä voi olla tuollaisen
ikäeron omaavilla henkilöillä. esim. 25-vuotias
alkaa vakiintumaan, työssäkäyvä/opiskeleva, ja kun
ikää tulee niin alkaa perhehaaveet tulemaan
mieleen jolloin nuorempi osapuoli vasta aloittelee
opiskelua, töitä eikä tule mieleenkään alkaa
asettumaan aloilleen ja perustaa perhettä.
musta on jotenkin kaukaa haettua, että tuollainen
suhde voisi kestää montaa vuotta. mikäs siinä jos
toimii, mutta itse en siihen usko.
kuka ihmeen 23 vee mies muka kiinnostuu 12
vuotiaasta pikkutytöstä! sun on pakko huijata...
tää ei voi olla totta. tai jos on niin.. huh huh.
jokin kyllä mättää ja pahasti. kumpikaan teistä
ei voi olla kovinkaan täysjärkinen. musta mä olen
vielä ihan kersa vaikka oon "jo" 18 vee ja
järkevä & henkisesti kypsä keskivertoon
ikätoveriini verrattuna, mut että joku
parikymppinen kiinnostuis peruskoululaisesta...
you've gotta be kidding. siis jos ihan tosissaan
vielä... hyväkskäytön vielä ymmärtäis ja
mahdollisesti jonkun lyhyen suhteenkin, mut kyllä
aika äkkiä pitäis tulla se ikäeron ja erilaisten
elämänvaiheiden aiheuttama raja vastaan. vai että
oikeen kaks vuotta ootte ollu yhessä ja menee
niiin hyvin? mä en oikeen usko tota. ja jos toi
sattuu totta olemaan ni HANKKIKAA AIVOT!!! TOI ON
SAIRASTA!!!
VAAN!iKÄ ON VAIN numero!
VAAN!iKÄ ON VAIN numero!
jos olisit varma suhteestasi tähän mieheen niin
miksi tulisit tänne keskustelupalstalle kysymään
"onx ihan normaalii??"
...vasta sitte, ku SÄ OOT TÄYTTÄNY 20v(mun
käsityksen mukaan jätkä on vasta 20v mies, ja
muija 20v.nainen..18v.on ikä vain täysi-
ikäisyyteen) ...tai ainaki 16, juttu ois
laillinen!
tai no, ehkä mä oon väärässä, en tiedä taustoja
tai teistä kummastakaan mitään, mut toi KUULOSTAA
niin ... kuvottavalta... Anteex. Mä oon 15 (kohta
16) ja en TODELLAKAA haluis jotai kohta
kolmikymppistä miestä... Oon ollu yhen puoltoista
vuotta nuoremman jätkän kans, ja yhen 4v
vanhemman kans, mut siihen rajottuu mun ikäisistä
eroovat jutut. Yleensä kiinnostun vaan vuoden,
pari vanhemmista... Musta toi juttu ois PALJO
ok:mpi, jos te oisitte vasta ny tavannu! Mut siis
KAKSTOISTAVUOTIAS ja 23vee!!!! Se on jo...
oksettavaa. Anteeks näin rankka mielipide. Mut
toisaalta, eihän ikäero SILLEEN kauheena
merkkaa.. Numeroita ne vaa on. Mut ku ootte ton
ikäsii, ni juttu vaikuttaa sairaalta. Hyvät Kesät
kuitenkin. Ja jos rakastatte toisianne, ni ei
kannata masentuu näiden vastausten takia. Parin
vuoden (ku täytät ees 16v, lakiasiatki
kunnossa..!vaik niillä ei varmaa oo kellekkää
välii..) kuluttuu on kaikki toisin...
Kyllä se mun mielestä on ok. Etenkin jos teistä
tuntuu hyvältä. Vanhemmat pitää. Mikä on ongelma?
Eikö se sun mielestä oo ok? Kerta täällä sitä
kuulutat. Eikö se kerro jotain sun omasta
epävarmuudesta?
Se nyt on vähän hassua et ootte seurustellu 2
vuotta. Miten 23 vuotias mies kiinostui 12
vuotiaasta? Herättää ehkä vihaisia ajatuksia.
Mutta miksi sen teitä pitäs vaivata? Eläkää vaa
elämäänne onnellisena. On sitä isompiakin
ongelmia olemassa =)
Jossain iltapäivä lehdessähän oli joskus sellanen
juttu et opettaja kihlas alaikäsen oppilaansa. Se
kihlattu oppilas on mun bestiksen kaverin
luokalla... joten mä nyt kerron siitä jutusta
vähän. Alku meni ihan hyvin, vaikka ympäristö ei
hyväksynytkään. Ne kai sai siitä
hyväksymättömyydestä jotain yhteistä, jotain
mistä pitää kii... Tai jotain. Niillä oli
suunnitelmat vaikka missä, yhteinen tulevaisuus
tuntu olevan itsestäänselvyys. Ja aika kulu ihan
hyvin... kunnes mies ei enää jaksanut tytön
lapsellisuutta ja elämän vaihetta, johon tuli
mukaan rankka bailaaminen ja nuoruuden hulluus.
Eikä tyttö jaksanut sen miehen elämän vaihetta
yhtään paremmin. Ne eros mut sit palas pian taas
yhteen, huomattuaan olevansa edelleen liian
erilaisessa elämän vaiheessa ja eros taas, jonkin
ajan kuluttua palas taas yhteen... Sit se tyttö
vannoi ettei se enää ikinä yritä sen kanssa, mut
nyt ne on taas yhdessä. Ne onhirmu saman laiset
persoonat ja aivan ihana pari mut ei siitä
ikäerosta mihinkään pääse.
Voi et usko miten mielenkiintoista. Mut toi nyt
menee vähän ohi keskustelun alottajan
ongelmasta.. Ei pariskuntia voi verrata toisiinsa
tollalailla! Jokainen yksilö. Jokaisista tulee
erilaisia pareja. AIVAN SAMA minkä ikäisiä he
ovat. Ja mitä siitä jos juttu ei toimi?!?! Mitä
järkeä on elämässä jos ei koe mitää?!! Eläkää
ihmiset ihmeessä!!
Mä tarkotin tolla lähinnä sitä, että vaikka
kuinka olis toisilleen sielunsisarukset ja muuten
niin saman laiset, niin ikä ei ole pelkkiä
numeroita vaan silläkin on merkityksensä.
Henkisestä iästä nyt puhun, siitä joka karttuu
numero-iän myötä. Musta on surkeeta kattoa,
kuinka kaks niin toisilleen sopivaa ihmistä
yrittää aina vaan uudestaan, vaikka suhde on
ikäeron takia tuhoon tuomittu. Ainakin tässä
vaiheessa. Ehkä se joskus kymmenen vuoden päästä
saattais toimiakin, mut tollasella jatkuvalla
yrittämisellä ne vaan pilaa elämänsä ja
tulevaisuutensa eikä ne ite tajuu sitä. Niin.
Että henkinen kypsyys pitäis olla jotakuinkin
samalla tasolla, jotta juttu vois toimia. 14 ja
25 vuotiaan kohdalla ei todellakaan niin voi
olla, mikäli se 25 vuotias ei ole kehityksessään
tosi pahasti jäljessä (14 vuotiaan henkiseen
aikuisuuteen en tod. usko!). Joten ennemmin tai
myöhemmin iästä tulee este, viimeistään silloin
kun se 14 vuotias kasvaa aikuiseks ja se 25
vuotias ei nykysestä tilastaan enää kehitykään
tarpeeksi.
Vahingoista oppii. Jos ei koe mitään ei tule
vahinkoja. Ei siis opi mitään. Ihmisen
perusluonteeseen kuuluu uteliaisuus ja sitä
kautta uuden oppiminen.
Kuten jo aiemmin kirjoitin. Mitä siitä jos juttu
ei toimi? Kokeepahan ainakin hetken aikaa ohi
menevän onnellisuuden tunteen tässä muutenkin
niin synkässä maailmassa.
12-vuotias tyttö ja 23-vuotias mies. Mitä siihen
voi sanoa, huh huh. 12-vuotiaana olisi pitänyt
elää onnellista ja huoletonta lapsuuttaan
leikkien nukeilla, eikä leikkiä aikuisten
leikkejä, joihin vielä 14-vuotiaskin on liian
nuori. Molemmat etsivät toisistaan jotain mitä
eivät itse ole. Nuori tyttö haluaa nähdä
aikuisten maailmaa ja aikuinen mies ehkä etsii
kadotettua nuoruuttaan. Jos homma toimii, niin
mikäs siinä, mutta jossain vauheessa tulevat
ongelmat mukaan.
Musta nyt kyllä vähän tuntuu että sua käytetään
hyväksi..14 ja 25 vuotiaan välillä on kuitenkin
niin iso kuilu niin henkisellä kuin fyysiselläkin
puolella..En todellakaan ymmärrä kuinka
vanhempanne voivat hyväksyä suhteenne..
Kävikö se sun poikaystäväsi pokaamassa sut
jostain peruskoulun ala-asteen leikkipihasta?
Oliko hän kenties siellä sijaisopettajana?
Miten niin suuren ikäeron omaavat ihmiset voivat
edes törmätä toisiinsa. Jos minä olisin 25, niin
luultavasti suurinosa vapaa-ajastani (lue:
viikonloput) viettäisin sellaisissa paikoissa
kuten Kerma, Helmi, tai vastaava mihin sinä
auringonkukka pääsisit vasta n.9 vuoden kuluttua,
eli siis pidemmän ajan kuluttua, mitä sinä olet
edes koulunpenkillä istunut.
no joo. aika painavaa tekstiä ikäiseltäni
auringonkukalta! en tajua miten te vietätte vapaa-
aikaanne, koska minä en ainakaan keksisi mitään
tekemistä 25 vuotiaan miehen kanssa! mielestäni
se on aivan liian vanha, tuskin hän on hirveen
tosissaan, ja tuskin sinäkään, kun toisilta
tuntemattomilta ihmisiltä kysyt! itse en ole
kertaakaan seurustellut vakavasti, (onhan
sellaisia pikku ihastumis juttuja, kuten "alatsä
olee mun kaa?" ollut paljonkin) mutta ei mitään
tuon kaltaista! JA VIELÄ NE VANHEMMAT, meidän
vanhemmat sais sätkyn jo pienemmästäkin, saati
sitten 25 vuotiaasta miehenköriläästä, jonka
päässä voi liikkua mitä vaan! nyt on kyllä raja
vedetty... sori, että jouduin antamaan näin
negatiivistä palautetta, mutta itseppähän pyysit
mielipiteitä... hyvää jatkoa nyt, mitä ikinä
teetkin...!
Ekaks: miksi se on niin nuoren kaa?! Mä tunnen
yhen jätkän joka on 18v. se ei oo pitkä, eikä
hyvännäköne, sil on paljon kavereita (likkoja ja
jätkiä) mut se ei oo silleen suosittu, se ei oo
saanu itelleen likkaa omanikäsist, nii sen takii
se on nyt sitä 4-v. nuoremman tytön kaa ja mä
tiiän et se on sen kaa vaan,ku se saa siltä
tytöltä. ELI OOTKO AATELLU ET MIKSI SE EI
SEURUSTELE OMANIKÄSTENSÄ KANS?EIKÖ SE SAA
VANHEMPIA KUIN SINÄ?
TOISEKSI: MUISTA LAKI! ihmettelen, jos tyyppi ei
oo vielä saanu sakkoja alaikäseen
sekaantumisesta...LAKI MÄÄRITTELEE TEIDÄN JUTUN
ALAIKÄSEEN SEKAANTUMISEKSI, PEDOFILIAKSI!
Toivottavasti luit tän loppuun asti.... En mä
tarkota pahaa, mut halusin vaan varottaa sua.
No, en voi ku toivottaa sulle onnee ja iloo
elämääs!
Niin, todellakin. Mä en käsitä miten sun
vanhempas voi oikeesti antaa sun rauhallisin
mielin olla jonkun kaksvitosen kaa... Siis mieti
nyt vähän, 12-vuotiaalla sellaset vanhemmat jotka
antaa niin pienen lapsen olla yli kakskymppisen
ukon kanssa! Onhan se melkeen yhtä kummallista,
että sen äijäs vanhemmatkin on saman sallinut,
vaikka eihän ne enää siihen ois voineetkaan
puuttua, toisin kun sun vanhempas, joitten
velvollisuutena ois ollut estää koko touhu. Miten
teillä voi olla jotain yhteistä? Siinä ala-
asteelta yläasteelle siirryttäessä tyttöjen
jututhan on jotain hihittämistä,
oman "poikakaverin" kädestä pitämistä, meikkien
ja menkkojen kanssa sähläämistä ja sellasta.
Parikymppisten miesten touhuista en paljoakaan
tiedä, mutta tuskinpa ne kovinkaan samanlaisia
on. Opiskelu tai työpaikka siinä päällimmäisenä
taitaa useimmilla olla, baarit ja festarit on
kuvioissa mukana, nuoruuden hullutteluakin
vielä... mitä lie. Siinä iässähän miehet on
seksuaalisesti aktiivisimmillaan, mikäli et sitä
tiennyt. Jos joku 25 vuotias mies pitää pientä
tyttöä kädestä, leikkii sen kanssa ja juttelee
jotain sen lapsen asioista (eikä oo sen isä, muu
sukulainen tai joku hoitaja), niin jo on
markkinat. Yhtä vaikeeta on uskoa, että sellanen
pieni lapsi istuis kahvilassa (kun baariin ei
pääse) kuuntelemassa, kuinka jollakin miehellä on
tärkeä tentti viikon päästä, kuinka töissä on
tapahtunut kaikenlaista ja kuinka rahat ei meinaa
riittää mihinkään, vaikka opintolainaa on
otettu... Ja paitsi että tää täysin vanhempiensa
siivellä elävä tyttö ymmärtäis sen miehen huolet,
se pystyisi myös lohduttamaan ja tukemaan. Mitä
te siis oikein vapaa-ajallanne teette? Miten te
ootte tutustuneet niin, että välillenne on jotain
tunteita päässyt kehittymään? Jos voisit vähän
tarkemmin selittää noi ja kaiken muunkin, niin mä
saattaisin ehkä jopa pitää tota sun juttuas
totena. Siis ehkä.
jos suoraan sanotaan niin puoltakin pienempi
ikäero on aika epänormaalia sun ikäisilläs!
onko se sun jätkakaveri hieman jälkeenjäänyt vai
oletko sä melkoisen varhaiskypsä?