Miten saisi koiran vetämisen lenkillä loppumaan, kun kaikki ilo lenkkeilystä on mennyt!
Koira on suht. pienikokoinen, mutta vetää kuin hullu. riuhtoo, tempoo ja hyppii ja yrittää vetää laukkatyylillä, jolloin tassut vain sutivat jäällä. Koiralla nahkaiset mäyräkoiravaljaat, koska on rodultaan Basset Fauve de Bretagne. Vetäminen vain hieman vähenee, vaikka kyseistä töppöjalkaa lenkkeilyttäisi miten pitkään! Tuntuu aika epätoivoiselta. Osaisikohan joku auttaa. Kun koiraan ei saa kontaktia, on mahdotonta kouluttaa tai kieltää. Höseltää vaan omissa maailmoissaan eikä edes tajua, minkä vuoksi komennetaan!
Koira on suht. pienikokoinen, mutta vetää kuin hullu. riuhtoo, tempoo ja hyppii ja yrittää vetää laukkatyylillä, jolloin tassut vain sutivat jäällä. Koiralla nahkaiset mäyräkoiravaljaat, koska on rodultaan Basset Fauve de Bretagne. Vetäminen vain hieman vähenee, vaikka kyseistä töppöjalkaa lenkkeilyttäisi miten pitkään! Tuntuu aika epätoivoiselta. Osaisikohan joku auttaa. Kun koiraan ei saa kontaktia, on mahdotonta kouluttaa tai kieltää. Höseltää vaan omissa maailmoissaan eikä edes tajua, minkä vuoksi komennetaan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
mä kans kaipaisin neuvoja! mulla on pari vuotias sekarotuinen koira, labradorinnoutajaa vähän isompi, jolle on ihan turha mitään sanoo lenkillä..vetäminen ei lopu vaikka mitä tekis. makupaloilla sitä on turha yrittää kouluttaa, kun se ei ole niistä yhtään kiinnostunut. ja auta armias, jos se näkee kissan tai koiran..
Oletteko koettaneet pysähtyä kokonaan? Ja kun lähdet taas liikkeelle ja koira jälleen vetää niin taas stoppi. Ja joskus voi "säikäyttää" koiran palaamalla takaisin.Se on kyllä ikävä juttu. Oma corgini vetää ankarasti myös.
... kouluttamaan tuolla tavalla. Aina kun vetää, pysähdyn. Lenkkien alussa pitää yleensä pysähtyä muutaman metrin välein, mutta loppumatkasta alkaa jo sujua. Takaisin kääntyminen ei auta, kun koira vaan innostuu pyörimisestä lisää. Kun on metsästyskoirarotu, niin kuonon ohjaamana menee aika pitkälti. Siis vielä vaikeampi homma. Mutta nyt en aio luovuttaa. Nyt kun vielä oppisi olemaan räyhäämättä muille koirille. =)
minunkin koira on jo parivuotias.
Ei muuta ku tottelevaisuuskouluun eli tokoon. Siellä opetetaan just näitä seuraamisjuttuja. Varmasti on siellä teilläpäinkin, otat paikalliseen kennelkerhoon yhteyttä. Meillä ainakin toko on täysin ilmainen.
Se on muuten hirveen näköstä kun koira vetää taluttajaansa. Valjaat ovat teillä osasyy, valjaillahan se rekikoirakin vetää!!! Että kaulapanta vaan kaulaan. Kesken lenkin näytä makupalaa, kimitä innostuneena ja koita saada koira niin, että se on alkuun vain pari sekuntia vetämättä, kulkee vierelläsi ja mahdollisesti myös katsoo kasvoihisi. Palkitse ja sano "vapaa". Pidennä seuraamisaikoja vähitellen, palkitse aina ruhtinaallisesti.
"Kissatilanteessa" ison koiran kanssa voi kokeilla kiepauttaa pannassa edelleen kiinni oleva hihna koiran vatsan ympäri ja pujottaa loppupää selän päältä menevän ali, eli niinsanotusti alkusolmu vatsan ympärille. Näin ei saa kulkea kilometritolkulla, eikä saa kiskaista itse narusta kovasti ettei satu mitään. Tämä on vain hätätilanteita varten! Ehdottomasti sinne tokokentälle nyt. Teidänhän on tarkoitus nauttia yhdessäulkoilusta!!!
...koska vetää sillä vielä enemmän. Kuten jo mainitsin, olen aloittanut omatoimisen koulutuksen. Pitää katsoa ja pitää pinna löysällä!
Lenkillä ollessa pelkästään sana "seuraa" ja sen välittömästi jälkeen vetäiset napakasti hihnasta. Parempi tulos, jos koira vaikka vingahtaa. Se tuntuu näin aika raalta varsinki pikkukoiralle, mutta koira kuin koira oppii varmasti. Meidän kolmen kuukauden ikäinen dobberi-poika ei tarvinnut monta nykäisyä, kun heti "seuraa"-sanan jälkeen lopettaa vetämisen ja kattoo taluttajaansa.
Olen nähnyt koirakoulussa, kun yksi todella eläväinen ja vetävä pystykorva oppi seuraamaan parissa minuutissa. Ohjaaja vain sanoi ensin omistajalle, ettei säikähdä. Koira on niin viisas eläin, ettei se monta kunnon vetäisyä viitti ottaa vastaan.
Tämä on tietenkin helpointa opettaa pennulle, varsinkin kun on kyse isosta koirasta. Mulla ei ainakaan enää voimat riittäisi meidän isoille dobbereille, jos niitä ei olisi opetettu pentuna.
Meillä saa riuhtoa todella kovaa, melkein tuskasta ulahtaa, mutta heti vaan vetää kohta. Kuten sanoin, se pysähtymistaktiikka on toiminut aika hyvin.
vedonestovaljaat, kuristavat kaulapannat yms muut solmut, ei vaikutusta!
sanoisin että koira on niin viisas eläin että parhaiten se oppii olemaan vetämättä, jos se joutuu sen itse hoksaamaan.
eli tämä on toiminut niin omani kuin monen kaverin koiran kanssa eikä todellakaan vaadi muuta kuin omistajan kärsivällisyyttä.
eli siis on koiralla valjaat tai panta, nahkahihna tai ketju toimii millä vain.
ei tarvitse tehdä mitään muuta, kuin pysähtyä joka ikinen kerta lenkillä, kun koira alkaa vetämään (eli itselläni kun käsi nousee liian korkealle eli noin 45 astetta jalasta katsottuna on liikaa) pysähdyn ja odottelen niin kauan kunnes koira liikkuu niin paljon että käsi palaa takaisin sivulle ja hihna löystyy. koiralle en sano tilanteessa mitään. sitten uudestaan liikkeelle. ja koira vetää, pysähdy ja odota... 3 lenkin jälkeen ei enää kauaa kestä kun koira tulee nopeasti lähemmäs eikä enää vedä. kärsivällisyyttä tämä tosin vaatii, mutta kun koira tajuaa mitä siltä vaadit, toimii varmasti. ei kannata aina kokeilla ensin fyysistä keinoa, henkiset ovat yleisesti parempia...
Hihnasta nykiminen ja vielä kovakourainen sellainen ei opeta koiraa kuuntelemaan omistajaa vaan HIHNAA. Tärkeintä on, että omistajan omat eleet tai käskyt saavat koiran reagoimaan, sillä eihän hihna ole aina joka tilanteessa koirassa kiinni. Hihna vaan helpottaa koiran pitämistä kuulolla, mutta ei ole se ainoa keino olla yhteydessä koiraan.
Minun dobberini (siis kaikki kolme) ovat oppineet seuraamaan minua juuri tällä nykäisy-periaatteella. Isot koirat seuraavat myös ilman hihnaa ja kuultuaan seuraa-käskyn katsovat minua... Sehän perustuu sanaan "seuraa"... Jos pelkkä sana riittää, nykäisyä ei tule!! Joten meillä ainakin se on tepsinyt. Kouluttajalta sen opin, en ole sitä itte keksinyt. Mutta varmasti muitakin keinoja on olemassa, sitä en kiellä.
Olipas kiva lukea etten ole ihan yksin tään veto ongelman kanssa...Itsellani on hieman isompi yksilö,kultsu uros ja painoa n.40kg ja voit uskoa mikä näky on kun meidän perhe lähtee lenkille...just eilen katkes toiset vedonestovaljaat ja totesin et oikea käsi on oikeesti 8 senttii pidempi kun toinen!Hyvällä ja pahalla on yritetty ja eräs koirankouluttajakin totesi et ompa sitkeä ja jääräpäinen kaveri,kannustavaa...kaikki keinot mitä muut on kirjoittanu on testattu,ei tulosta ja nyt harkinnassa pallien poisto kun on kuultu et se rauhottaa kun hajujen takiahan se vetää mut hieman se kyllä mua epäilyttää jos tulee sit muita ongelmia tilalle (laiskistuu,lihoo...?)
Mutta päivä kerrallaan...Kestämistä muillekin