Minun nuoruudessani käytettiin paljon luutia. Oli juuri, koivu, varsi- ja varrettomia ja jopa kyläluutiakin.
Taisi olla se porstuan rapun pielessä oleva luuta kai käytetyin ja tarpeellisin, ainakin talvisin. Vaikka kyllähän sitä sisällä olevaa luutaakin käytettiin useasti päivässä. Muistan jopa lakaisseeni maton alle kaikki pienimmät roskat joitten takia en jaksanut kihveliä hakea.
Tuli mieleeni vain tuo luuta siitä, kun äsken tielle ajautuneessa kinoksessa tarpoen menin yhden kuntojumpparin ovelle. Saappaani olivat ylös saakka lumiset, mutta ovella ei näkynyt minkäänlaista luutaa. Niinpä täytyi käyttää omia käsineitä lumen poistoon.
Näin talvis-aikaan mielestäni saisi olla luuta joka rapun pielessä, virastojenkin jotka ovat maatasossa.
Taisi olla se porstuan rapun pielessä oleva luuta kai käytetyin ja tarpeellisin, ainakin talvisin. Vaikka kyllähän sitä sisällä olevaa luutaakin käytettiin useasti päivässä. Muistan jopa lakaisseeni maton alle kaikki pienimmät roskat joitten takia en jaksanut kihveliä hakea.
Tuli mieleeni vain tuo luuta siitä, kun äsken tielle ajautuneessa kinoksessa tarpoen menin yhden kuntojumpparin ovelle. Saappaani olivat ylös saakka lumiset, mutta ovella ei näkynyt minkäänlaista luutaa. Niinpä täytyi käyttää omia käsineitä lumen poistoon.
Näin talvis-aikaan mielestäni saisi olla luuta joka rapun pielessä, virastojenkin jotka ovat maatasossa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
luuta taas tuli ja meni sen ketjun poistamaan tuolta alempaa.
En ehtinyt vastata ruusunlähettäjälle, mihin sen ruusun halusin lähetettävän;))
Eihän se varmaan kauan olisi hengissä pysynytkään minun hoidossani, että parempi sitten olla saamatta sitäkään silmäniloa.
hän palstalla on, älä sure, saat varmasti ruususi, kun osoitteesi lähetät.
Täällä on tosin perusteellinen luuta se on myönnettävä. Ahkera on käyttäjä, mahtaakohan mikään sentään joutua maton alle, olisi kiva tietää sekin.
Äitini teki myös itse luutia
ja antoi niitä naapureillekkin.
Rappujen edessä oli yleensä
varrellinen koivuluuta,ja
kuusenhaot joihin sai kengän
pohjat pyyhkiä.
Mutta muistan sen Varpuluudan
erikoisesti siitä kun minäkin
olin metsässä äitini kanssa
repimässä niitä varpuja,
ne kun piti ottaa juurineen
että oli sitä varttakin mihinkä
se sidottiin koivun oksalla, joka
väännetty tai kierretty.
Mikä nimitys sillä nyt olikaan.
Mutta nuoralla ei niitä
luutia ikänä meillä sidottu,
mutta eikös se ollutkin
koivunvitsa.
Anteeksi nyt kun olen ottanut
osaa tähän keskusteluuun ja
avannut jopa itsekkin keskusteluja
en halua olla mikään
palstanvaltaaja kuitenkaan.
Mutta kun mökillä ei ole
konetta,eikä sinne kannata sitä
hankkiakkaan niin tulee
täällä sitten vähän enemmän
kirjoiteltua.
ihmettä anteeksi pyytelet ottaessasi kantaa kirjoituksiin?
Sitähän varten nämä palstat on kai perustettu että täällä kirjoitettaisiin.
Tulee vain mieleen, millaiseen käyttöön nämä on loppujen lopuksi tarkoitettu, kun niin paljon viestiketjuja poistetaan.
Ehkä moni on senkin takia jättänyt palstan vähän hiljaiseksi.
Minä olen poikennut tuonne Jippiinkin puolelle ja huomannut siellä olevan samalla lailla asiattomia ja ilkeileviä kirjoituksia .
Onkohan niin että joillakuilla ei ole purkautumis keinoa muualla kuin kirjoittelemalla.
Nyt on vielä tännekin ilmestynyt paljon nikkejä joista ei tiedä ovatko useimmat saman "kirjailijan" tuotetta, siksi en ainakaan minä osaa vastailla.
Sinun nikkisi uskon olevan aidon, samoin Hajupojan, Ruuneperin ja muutaman muun.
En vieläkään oikein tajua miksi ei rohjeta omalla tutulla nikillä kirjoittaa.
Yritetään me sentään pysyä vaikka palstan kiusana, vaikka viestejämme poistettaisiinkiin.
Tulin taas mökiltä,minne menin
eilen illalla.
Siellä oli mahdottoman paljon lintuja,
talitinnttiä ja punatulkkuja,
myös tämä oravaherra siellä hääräsi
puolisonsa kanssa.
On se vain somaa katsella niitä,
luonto on niin ihmeellinen asia.
Ei sitä näin kaupunki oloissa huomaakkaan
mitä kaikkea luonnossa tapahtuu.
Toin sieltä vähäsen jo oksia
maljakkoon,pian ne alkavat vihertämään.
En tiedä miten paljon virheitä tässä taas
on,mutta tulkoon tapani korjaamaan.
Jokainen minun mielestäni saa kirjoittaa
niinkuin haluaa,pianhan tämä
maailman-koulukin nyt on tällä ikää
jo käyty,muusta koulusta puhumattakaan.
.. eikä välitetä noista virhekommenteista. Jokainen keskustelee omalla kielellään. Eihän tämä ole virallista kirjoittelua, yrityskieltä, joskin sielläkin harvat hallitsevat.
Mutta olipa kiva kuulla mökki-kuulumisia, minä kun en pääse talvisaikaan siitä nauttimaan, se on kaukana saaressa.
Orava-perhe pysähdytti. Nimittäin meidän oravalla on ollut pesä jo toista vuotta mökin katon alla ja on mietityttänyt, että mitä siivoa se jättää sinne, rupeavatko paikat märkänemään.
Viime kesänäkin teki 2 poikasta, joista toinen piti saattaa päiviltään pudottuaan pesästään. Pesä on makuuhuoneeni yläpuolella ja kello kuudelta herään talonpäädyn rapinaan, kun orava lähtee liikkeelle. Toisaalta on mukavaa seuraa, toisaalta harmittaa...
Ompas orava-perhe paikan keksineet,
auttaisiko jos laittais niille oman
pesä tekeleen,en kyllä tiedä minkälainen sen tulisi olla,mutta tuolla mökillä on puun-
onkalossa oravaherralla pesä.
Se on siitä kummallista että se tukkii
itse aina sen pesäsuuaukon.
Ja ite se avaakin sen,ja niin ne käyvät pähkinöitään syömässä.
Luulisin että teijän kannattaisi kyllä
se pesä siirtää sieltä jonnekkin
muualle.
Kunhan nyt ei tulisi kovin paljon myyriä,
ne kun kaivavat joka paikan ja syövät kasvien
juuretkin.
Toivottavasti nyt saatte orava perheen pesän jonnekkin muualle.
Minun mökkini kun on keskellä metsää melkein
niin siellä on sitä tilaa.
Hyvää jatkoa.
että sepä se, kun pesää ei pääse poistamaan. Vesikaton alle menee kapea, oravanmentävä aukko. Täytynee varmaan sulkea se. No se siitä.
Myyrienkin tuhot ovat tuttuja. Täytyy vain hankkia sellaisia kukkalajeja, mihin ne eivät kajoa, joskin sellaisia lajeja on vähän.
Merkillistä! Ei tällaisia haittatekijöitä aikaisemmin ollut, ei ainakaan 30 vuoteen.
Joskin ne oravat ovat kuitenkin ihania.
miekii oon ruokkinu pähkinöillä oravii vuoskausii. nyt ko hankin kissat niin orava sai lähtee. hää ei hyväksynny edisonnii ja giltaa, tykkäs vissii et hyö tuli hänen reviirille toista vuotta sitten.
orava teki hyökkäyksiä niitä kohti ko olivat pentuja ja kerra toine kissa kiljasi kovasti. sillo sanoin kurrelle et nyt se on lähtö passit sinul. ja ain ko tullee pihhaa mie hätistän mäneemää.
oravathan kesyyntyy kovasti ihmisii. mutta kyllä ne on aika tuholaisii. meiän terveys sisar kerto et heiän pihas oli orava asuvat rivitalossa. ja kurre tuli ikkunala udalle syömää kädestä. siitä ajan olloo se rupes tulemaa sisälle istu aikansa etesen hattuhyllyllä ja lähti sitte omia aikojaa mänemää.
perhe alko pittää sitä jo lemmikkinä ja hyö ol töissä kesäl jättivät ikkunan raollee ja hattuhyllylle ruokaa.
kottii tulessa olikin yllätys oottamssa. huone oliko myrskyn jäliltä. kirjoja oli purtu ja sohvan karmia. ja muutekin tehty pahhaa.
sillo sai lemmikki porttikiellon sissää.
jottei oravast lemmikkii koskaa tuu vaik käest syökii ja tullee ku kutsutaa.mutta nukava niien touhuja on katsella ja hyvin nätti eläin on.
Ennen joulua olin lenkillä ja kuulin jonkun eläimen hätäistä rääkymistä. Kun pääsin lähemmäksi lähti haukka lentoon ja sillä oli orava kynsissään.
Lasti taisi kuitenkin olla liian painava tai olisiko kynnet livenneet ja orava putosi jonnekin kivikkoon. En tiedä mitä sitten jatkossa tapahtui, ehkä haukka tuli takaisin saalistaan hakemaan.
Minulle kerrottiin että oravalla on täitä valtavasti,ettei pidä ihan lemmikiksi ottaa.
En tiedä onko tosi mutta mökillä.
kun oli metsämiehiä niin näin he
kertoivat.
mutta kun ne ovat luonnossa
pähkinöitään nakertamassa on ne
niin hellusen näköisiä.
Olen alkanut kutsumaan oravaherraksi.
kun sillä on aina kaveri mukana.