Onko kellään tietoa, löytyykö netistä lukion pitkän matematiikan vuoden 2003 preliminääriin vastauksia????? mä en tajuu näistä mitään!!!! hei auttakaa mua!!!!!! tai kertokaa vastaukset tai jotain...ihan paniikissa olen!!!
LUKEKAATÄÄ
MA PRELI03
16859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuskin löytyy, kun ne on suojattua matskua. Mut ei ne ollut ollenkaan niin pahoja ku viime kevään pitkän matikan yo-koe. Se oli ihan kauhee ja kyllä sen pisteistäkin sitten näki.
Tuskin siis niitä prelin vastauksia mistään löydät, mutta jos siinä on jokin (tai muutama) ongelmakohta, jota olet yrittänyt, pistäpä kysymys ja yritelmäsi näkösälle (tänne/webbiin), niin voinen/voinemme koettaa auttaa.
Mikäli tilanne on kuitenkin "mä en tajuu näistä mitään!!!", niin ehkä olisi parasta pistää kunnollinen kertaus päälle ja äkkiä. Paljonko on matikan keskiarvosi? Jos se on luokkaa >8, asiat palautunevat mieleen aika helposti, kun olet ne joskus osannutkin.
PS. Asiallisempi otsikko houkuttelisi ihmisiä ehkä vastaamaan aktiivisemmin.
no kuten siin luki niin tää on kyl vähän off topic mut en tästä ihan uuden keskustelunkaan viiti aloittaa. et meinaan kirjoittaa pitkän matikan nyt keväällä, mul on keskiarvo n 7, tullu pari kasii ja yks vitonen jopa (integrointi muistaakseni). et kannattaako kirjoittaa pitkänä vai kirjoitanko suosiallo vain lyhyen =/. oon lukenu kaikki 15 kurssii...
"no kuten siin luki niin tää on kyl vähän off topic mut en tästä ihan uuden keskustelunkaan viiti aloittaa."
Aihehan vaihtui ihan täysin, joten uusi viestiketju olisi kyllä kannattanut aloittaa.
"et meinaan kirjoittaa pitkän matikan nyt keväällä, mul on keskiarvo n 7, tullu pari kasii ja yks vitonen jopa (integrointi muistaakseni). et kannattaako kirjoittaa pitkänä vai kirjoitanko suosiallo vain lyhyen =/. oon lukenu kaikki 15 kurssii..."
Mihin olet ajatellut hakea lukion jälkeen? En nyt osaa suoralta kädeltä sanoa, miten eri koulut antavat pisteitä YO-arvosanojen perusteella, mutta esim. pitkän matikan C:stä voisi hyvin saada enemmän pisteitä kuin lyhyen E:stä. Vaikkapa TKK:lle saat jo pitkän matikan A:sta yhden pisteen, kun taas lyhyestä yhteen pisteeseen vaaditaan C. Vastaavasti pitkän L antaa 6 pistettä ja lyhyen L 4 p.
Lisäksi nuo matikan kurssiarvosanat ovat hyvin koulukohtaisia. Jos koulun yleistaso on kovin korkea, on kymppejä vaikea saada.
Minä en ainakaan edes harkitsisi lyhyen kirjoittamista tuolla kurssimäärällä ja kuitenkin kohtuullisella keskiarvolla.
Hei Strawman. Olen saanut susta käsityksen et oot hyvä vastailee, joten voisitko kertoo mulle yhden pitkään matikkaan liittyvän jutun. Harva saa kiitettävän/erinomaisen arvosanan integraalilaskennan kurssista, eli mikä siitä tekee niin mahdottoman?
"Hei Strawman. Olen saanut susta käsityksen et oot hyvä vastailee, [...]"
Voi, kiitos. ;)
"Harva saa kiitettävän/erinomaisen arvosanan integraalilaskennan kurssista, eli mikä siitä tekee niin mahdottoman?"
Minusta se ei kyllä ollut niitä vaikeimpia kursseja, eikä opettajankaan mielestä - hänen mielestään differentiaalilaskenta 1 eli ensimmäinen derivointikurssi (yleensä kurssi nro 6?) on teorialtaan vaikein.
Integroinnista voidaan kyllä tehdä vaikeaakin (esim. TKK:n Mat-1.402-kurssilla tulee eteen aika kamalia funktioita integroitavaksi). Lukiossa se ei kuitenkaan ole muuta kuin derivointisääntöjen soveltamista "nurinpäin" - joillekin funktiolle pitää ehkä tehdä jokin yksinkertainen temppu, että sitä voidaan näillä simppeleillä säännöillä integroida, mutta mitään osittaisintegrointia, sijoitusmenetelmää tai osamurtokehitelmiä ei lukiossa vaadita.
[Haluaisiko joku integrointikurssilla oleva koettaa integroida vaikkapa simppeliä funktiota f(x)=sqrt(x² 1)/x ?]
Määrätyt integraalit ovat sitten ihan mekaanista laskemista, eikä niissä tarvita mitään "kikkoja".
Kyllä siitä integrointikurssita aika helposti kymppi irtosi.
Taidat olla jo pidemmälläkin opinnoissasi? Mille alalle olet opiskelemassa?
"Taidat olla jo pidemmälläkin opinnoissasi? Mille alalle olet opiskelemassa?"
Opiskelen TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla. Eivät ne opinnot nyt vielä ihan loppusuoralla ole, muuta tasaiseen tahtiin opintoviikkoja kyllä kertyy.
Mistäs päin maailmaa kyseinen opisto löytyy?
Huomaan, että sulla riittää myös töitä perustellessasi kommenttejasi "yliopistot & korkeakoulut" puolella :)
"Mistäs päin maailmaa kyseinen opisto löytyy?"
Tarkoittanet mainitsemaani Teknillistä korkeakoulua (engl. Helsinki University of Technology), joka sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Et ehkä kiinnttänyt sen kummempaa huomiota sanaan "opisto", mutta sillä nimellä tunnettiin ennen ammattikorkeakoulut. TKK on kuitenkin ns. tiedekorkeakoulu l. yliopisto (ja esim. Tampereen teknillinen korkeakoulu vaihtoi hiljattain nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi ilmeisesti juuri siitä syystä, että he eivät halunneet sitä sekoitettavan ammattikorkeakouluun).
Että ihan Otaniemessä...
Joo, kävin TKK:n saiteilla, ja hämmästyin miten paljon siellä on eri aloille koulutusta.(olen luullut että siellä on ainoastaan arkkitehtikoulutus)
Minkälaiset paperit sinne tarvitaan jos hakee paperihaulla esim. fysiikkaa opiskelemaan?
"Minkälaiset paperit sinne [TKK:lle] tarvitaan jos hakee paperihaulla esim. fysiikkaa opiskelemaan?"
Fyssa (tarkemmin teknillinen fysiikka) on niitä vaikeimpia osastoja sisäänpääsyn kannalta. Paperivalinnassa 2003 vaadittiin käytännössä 25p / 26p (myös 24 pisteellä pääsi, jos oli matikan ylppäristä saanut 59p/60p). Tuon 25 pistettä saat kokoon lukion papereilla vaikkapa näin:
- vähintään 8 fyssan kurssia käytynä, päästötodistuksen arvosana 10 (5p)
- pitkän matikan laudatur (6p)
- reaalin laudatur (4p)
- äikän laudatur (4p)
- A-kielen eximia (3p)
- teknillinen fysiikka ensisijaisena hakuna (3p)
Paperivalinnalla on siis aika vaikeaa päästä suosituimmille osastoille. Ei se tietenkään kokeen kauttakaan helppoa ole, mutta kokeen (ja alkupisteiden) perusteella kuitenkin otetaan sisään reilusti enemmän kuin pelkillä papereilla.
Millä tavoin yliopistossa opiskelu eroaa lukiossa opiskelusta?
"Millä tavoin yliopistossa opiskelu eroaa lukiossa opiskelusta?"
Esitit sen verran laajan kysymyksen, että parempi olisi kysyä, miten se ei eroa.
Tässä nyt jotain eroja, joita ensin tulee mieleen.
Yliopistossa (tai korkeakoulussa):
- Ei yleensä ole läsnäolopakkoa. On aivan omassa harkinnassasi, käytkö luennoilla vai luetko kirjoja. Vain jossain kielten harjoituksissa ja seminaareissa ym. on poissaolokiintiöt (jotka sitten ovat varsin tiukat)
- Valitset kurssisi täysin itse. Koulutusohjelmasi edellyttää tietenkin tiettyjen kurssien käymistä, mutta voit käydä ne milloin haluat.
- Tenttejä järjestetään milloin sattuu. Ellei kurssin tenttiaika näytä hyvältä, voit mennä seuraavaan tenttiin.
- Opiskelijaporukat ja -bileet ovat sitten ihan oma lukunsa. Yleensäottaen opiskelijoita on niin paljon, että on aivan tuurista kiinni, satutko tuntemaan "massaluennolla" 500 ihmisen joukosta ketään. (Jossain matikassa ja fyssassa oman porukan löytäminen on kyllä todella kannattavaa; laskaritehtäviä voi sitten ratkoa kahvilassa tai luennoilla ;) tai..)
Käsittääkseni ammattikorkeakouluissa opiskelu on lähempänä lukiota - tunneilla istutaan lukion tapaan vaikka opettaja puhuisi miten joutavia.
meillä ainakin kaikki kirjotuksiin liittyvät materiaalit saa opettajilta, myös prelit ratkaisuineen!! miksipä ne niitä pimittäisivät..