Moi!
Olen 15 vuotiaan pojan yksinhuoltajaäiti
Pojan teini-ikä on on ollut suht seesteistä.
Ei pahemmin alkoholikokeiluja, ei kapinoimista.
Erittäin kiltti ja hyväkäytöksinen poika.
Mutta se tupakointi.
Aavistin salassa sauhuttelun n. puolivuotta sitten ja pidin totaalisen esitelmän tupakan vaaroista kotiaresteineen ja viikkorahan menetyksineen. Podin kylläkin huonoa omaatuntoa koska itse poltan.
Kullannuppuni kuitenkin jäi syksyllä kiinni tupakan varastamisesta ja itku kurkussa selvitti itse sotkunsa kauppiaan ja poliisin kanssa.
Minä olin lievästi sanottuna hysteerinen...
Nyt olen sitten valitettavasti joutunut antamaan periksi pojan tupakoinnin suhteen koska mikään ei ole auttanut. Siis hän saa polttaa luvan kanssa kun itse maksaa tupakkansa, kuka ne sitten ostaakin...
Olenkohan nyt aivan hakoteillä tämän kurin suhteen???
Olen 15 vuotiaan pojan yksinhuoltajaäiti
Pojan teini-ikä on on ollut suht seesteistä.
Ei pahemmin alkoholikokeiluja, ei kapinoimista.
Erittäin kiltti ja hyväkäytöksinen poika.
Mutta se tupakointi.
Aavistin salassa sauhuttelun n. puolivuotta sitten ja pidin totaalisen esitelmän tupakan vaaroista kotiaresteineen ja viikkorahan menetyksineen. Podin kylläkin huonoa omaatuntoa koska itse poltan.
Kullannuppuni kuitenkin jäi syksyllä kiinni tupakan varastamisesta ja itku kurkussa selvitti itse sotkunsa kauppiaan ja poliisin kanssa.
Minä olin lievästi sanottuna hysteerinen...
Nyt olen sitten valitettavasti joutunut antamaan periksi pojan tupakoinnin suhteen koska mikään ei ole auttanut. Siis hän saa polttaa luvan kanssa kun itse maksaa tupakkansa, kuka ne sitten ostaakin...
Olenkohan nyt aivan hakoteillä tämän kurin suhteen???
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onhan se pennun asia jos tupakoi. Mitään viikkorahaa ei kannata pidättää. Se jos mikä tekee pojasta pahan ja muuttaa luonnetta jos elämä muuttuu kertaheitolla tollaiseksi. Toisekseen poika tuntisi sellaisen asian tärkeäksi, jos voisit hänelle hakee sitä röökiä. Sitäpaitsi se varastaminen saattaa just lisääntyä mikäli se pentu ei saa riittävästi rahaa siihen. Näin se valitettavasti on. :(
kyllä se on aina vanhemman asia niin kauan kun lapsi on alaikäinen. se lähtee vanhempien asenteista ja kasvatuksesta,... polttavavanhempi ei luonnollisestikaan voi olla hyvä esimerkki. tupakoinnin aloittaminen ei muutenkaan ole hyvä juttu, sillä nykyään se on kallista lystiä ja hyvin monet työpaikat alkavat olla täysin savuttomia jo.
vanhemman tehtävä ei todellakaan ole kantaa lapselle kaupasta röökiä tai viinaa,... se juuri kertoo lapselle sen, että vanhempi hyväksyy tupakoinnin.
voi jeesus mitä vanhempia täällä. onneksi omani kasvattivat vähän paremmin ja olivat muutenkin fiksuj aikuisia ja itse lujatahtoisia.
ei heti yhden vastoinkäymisen tullen pidä luovuttaa. jos vanhempi toimii nin, tulee lapsikin toimimaan myöhemmin. viikkorahat vaan pois ja sillöä selvä ja poliisin kanssa asioidessa oppii kyllä sitten ssiihen niissä nöyryyttävissä tilanteissa, ettei enää varasta. kiinnijääminen on aina hyvä opetus.
kaikesta kielletystä pitää tulla rangaistus lastenkin elämässä, koska niinhän meille aikuisillekin. jos ajat ylinopeutta, saat sakot (sen sijaan, että poliisi löisi autoon jonkun lätkän, jossa luvataan ajaa 160km/h 8okm:n rajoituksella) tai jos syyllistyy vaikka varkauteen, saa sakko- tai vankeusrangaistuksen, eikä kukaan "palkinnoksi" anna niitä tavaroita sitten ilmaiseksi.
oi kristus teitä oikeasti! mikä nykyvanhempia oikein vaivaa? eikö järki enää pakota päätä??? koen olevani 22 vuotiaana paljon kypsempi ja ajattelevani asioita pitemmälle: aikuisiälle.
vai Jaana ??? :)
eikä mikään jaana. ei vanhemmillani sentään niin huono nimimaku ollut,...
Äiti hyvä!
Muistan elävästi ajan kun olin 16 vee aloitin tupakoinnin, "kun kaikki muutkin" polttivat.
Ja lopetin sen pian 12 vuotta sitten kun suunnittelimme esikoisen alustamista.
Mitä enemmän reuhataan ja riehutaan sen varmemmin kapinoidaan ja tehdään pahaa.
Kun asiasta ei tee numeroa se saattaa jopa jäädä matkanvarrelle, kyllä tupakoinninkin voi lopettaa.
Koittakaahan elää ja voida hyvin molemmat!
Just niin: liian suuren numeron tekeminen asioista nostaa varmana kapinahengen.
Meilläkin on selvitty ihan hyvin, vaikka tasan tarkkaan huomasin kummankin kullannuppuni tupakka- ja kalja/viinakokeilut. Toki täytyy tehdä tiettäväksi että on huomannut eikä hyväksy asiaa periaatteessa, mutta kyllä normaali nuori sen tajuaa että kyse on kuitenkin hänen omasta valinnastaan ja omasta elämästään.
Minusta nuo tämän päivän nuoret on paaaaljon kunnollisempia kuin mitä itse olin muinaisella 70-luvulla. Joskus ihmettelin, miten omat vanhempani kestivät kaiken! Vai onkohan se niin, että nykyään ongelmat keskittyy ja kasaantuu siten että ne, joilla on ongelmia, ovatkin sitten tosi vaikeita tapauksia? Aikaisemmin sitä hilluttiin enemmän kollektiivisesti.
Samassa jamassa sitä ollaan meilläkin, järkeä olen yrittänyt pojalle puhua aivan asiallisesti ja tajuaa kyllä itsekin tupakoinnin turhuuden kun sanoo, että pitäis lopettaa. Jospa viisastuisi ajan kanssa.
Miten niin olet joutunut antamaan periksi? Jos pojalla ei ole viikkorahaa, niin millä se ne ostaa. Tietysti jos hän käy töissä, niin sitten..
Mutta on se kumma, kun lapselleen ei muka voi mitään. Taitaa olla kasvatus mennyt alun alkaen pieleen.
Ja jos se tupakat varastaa, niin sittenpähän ite kärsii ja maksaa. Luulisi siitä jo oppivan.
Ei ihme, että kakarat on nykyään kurittomia, jos himassakin annetaan kaikki periksi, kun se on niin mahdoton ja blaa blaa. Muuta ei tarvita kuin tarpeeksi auktoriteettia vanhemmilta/vanhemmalta.
Yksinkertaista, eikö totta! :))
se on. Salassa sitä on iät ja ajat poltettu, mutta kotona pitää alaikäisiä kohtaan olla tiukka linja. Rahat pois ja arestiin. Erittäin yksinkertaista. Tietysti jos auktoriteetti on jo menetetty karkkihyllyllä lapsen ollessa kaksivuotias, niin tuskin asialle enää mitään voi..
Puhu keuhkosyövästä, kerro miten tupakoitsijat lopulta eivät saa happea, vaikka kuinka yrittäisivät vetää ilmaa keuhkoihin. Lisää muistutuksiisi vielä mahdollinen huuli-, suunlimakalvo- ja kurkkusyöpä. Kerro niiden hoidon vaikeudesta, leikkauksista ja leikkausten seuraamuksista. Olisi hyvä, jos nuori pääsisi itse sairaalaan hinkuvia potilaita ja happipulloja (jos niitä enää käytetäänkään) katsomaan. Jo tehoaisi. Sano, että vaikka itse et pysty olemaan terveyttäsi vaarantamatta, et halua, että oma lapsesi vahingoittaa itseään. Nuori ei tiedä elämän todellisuutta vielä ja siksi valitsee väärin.
meillä tältä tilanteelta pelasti tuttavaperheen isän sairastuminen keuhkoahtaumaan
yksi sairaalakäynti riitti
kouluihin voisi pyytää sairastuneita kertomaan mitä tekisivät toisin
pistää nuoren miettimään kun näkee kuolemansairaan
Kysyppä pojaltasi että miksi hän polttaa? ja onko se muka hyvää? ja mistähän sitä saa? eihän alaikäinen tupakkaa saa ostettua? sitten voit mennä kioskille/kauppaan ja kertoa että he myyvät tupakkaa alaikäiselle..eivät myy enää kun ilmoitat, jos fiksuja ovat!
ja lainaa kirjastosta video tupakoinnin vaaroista. ei välttämättä auta, mutta sittenpähän poika tietää mitä tuleman pitää.
Kannatan rahojen eväämistä, jos yhtään älliä päässä niin ei varasta enää.
Nuorten tupakkakokeilut liene tuttuja aika monessa kodissa. Meilläkin tupakointi ollut lähes koko talven pinnalla. 15-vuotias poika haiskahtaa silloin tällöin tupakalle. Minulla on tiukka linja.10euron viikkoraha ei tipu automaattisesti jos poika laittaa rahat tupakkaan.Viikkorahan saa tällöin vain selitetettyään mihin rahaa tarvii ja tuomalla kuitin ostoksista. Minä en rahoita tupakanpolttoa.Vanhin poikani on jo 21-vuotias ja on jälkikäteen ollut hyvillään kodin tiukasta linjasta.Onneksi on paljon vanhempia jotka ovat kanssani samoilla linjoilla.Aiheesta olemme keskustelleet vanhempainilloissa ja tarvittaessa tavanneet muulloinkin vanhempien kanssa. Yhteiset linjanvedot ovat auttaneet. Nuoret ovat fiksua ja valistunutta porukkaa tänä päivänä. Ovat ymmärtäneet ettemme me vanhemmat kiusalla pidä rajoja. Rajat ovat välittämistä!
loppupään vastauksissa oli jo sentään järkeä. on täällä onneksi niitäkin vanhempia, jotka ymmärtävät sen, että rajat ovat rakkautta ja luovat sitä turvaa ja tunnetta, että vanhemmat välittävät. ainakin itse osaan olla jo nyt (22v) kiitollinen siitä, että kotona oli kova kuri. opin sen, että tekemisistään pitää kantaa vastuu ja kärsiä seuraukset itse, eikä mistään pääse kuin koira veräjästä.
jäin itse kiinni kerran varastettuani kaverilta taskuradion. äiti pakotti polkemaan pyörällä kaverin luo ja palauttamaan sen. en sen koommin varawstanut.
Meillä oli lasten kanssa yksi periaate rahan käyttämisen suhteen. Lastekin tarpeeseen koetettiin rahaa antaa eikä jokaisen markan käyttöä vahdittu, mutta jos olisivat koskaan tupakkaan koskeneet, niin kaikki rahahanat olisi pantu kiinni.
Aikuisia nyt ovat eivätkä tupakoi.
Vanhempien pitää kantaa huolta lasten terveydestä. Kyllä lapsetkin sen ymmärtävät, sillä kukaan ei ole nykyisin tietämätön tupakan vaaroista.