Vaimon opiskelun takia piti väenväkisin asentaa Linux, RedHat 9. No, asennus meinasi tökätä heti kättelyssä, osiointiin. Ohjeet oli olemattomat, yritin netistä haeskella jotain asennusohjeita ja jostain luin, että pitäs olla root-, boot- ja swap-partitiot. No, yritin manuaalilla ja automaatilla mutta ei. Anto tehdä vain kaksi, kun root- ja swap-osiot oli tehty, asennus jatkoi eteenpäin, ajattelin ettei se boot osio sitten ole tarpeen. Ja asentuihan se sitten lopulta.
Sitten tuli jo tarvetta nettiin. Meinasin, että pitäskö vaihtaa Windowsin puolelle mutta kai se netti toimii Linuxissakin. Ja paskat, eihän sitä modeemia saanut toimimaan tässä käyttäjäystävällisessä järjestelmässä, olkoon, onhan ADSL tulossa, jos se sitten toimis Linuxissakin. Ja kun olin yrittänyt sitä modeemia asentaa niin seuraavassa käynnistyksessä pysähdyttiin sitten ihmettelemään jotain ppp0:aa, joka ilmeisesti liittyi modeemiin. Ja siinä sitä sitten taas ihmeteltiin, että mites tän nyt saa käyntiin kunnes lopulta selvis, että kun painaa I:tä voi valita mitä ladataan ja mitä ei ja sain taas hienon Linuxin käyntiin.
Asennuksen jälkeen näyttötila oli 800x600 ja se piti saada vähän järkevämmäksi. No ei sekään onnistunut, asetukset pääsi kyllä tekemään mutta ne ei koskaan toteutuneet, käski kirjautuun ulos ja meneen johonkin X serveriin, mihin vitun X serveriin. Että silleen, pitää näköjään olla vähintään diplominörtti, että tän kanssa pääsee edes alkuun.
Sitten tuli jo tarvetta nettiin. Meinasin, että pitäskö vaihtaa Windowsin puolelle mutta kai se netti toimii Linuxissakin. Ja paskat, eihän sitä modeemia saanut toimimaan tässä käyttäjäystävällisessä järjestelmässä, olkoon, onhan ADSL tulossa, jos se sitten toimis Linuxissakin. Ja kun olin yrittänyt sitä modeemia asentaa niin seuraavassa käynnistyksessä pysähdyttiin sitten ihmettelemään jotain ppp0:aa, joka ilmeisesti liittyi modeemiin. Ja siinä sitä sitten taas ihmeteltiin, että mites tän nyt saa käyntiin kunnes lopulta selvis, että kun painaa I:tä voi valita mitä ladataan ja mitä ei ja sain taas hienon Linuxin käyntiin.
Asennuksen jälkeen näyttötila oli 800x600 ja se piti saada vähän järkevämmäksi. No ei sekään onnistunut, asetukset pääsi kyllä tekemään mutta ne ei koskaan toteutuneet, käski kirjautuun ulos ja meneen johonkin X serveriin, mihin vitun X serveriin. Että silleen, pitää näköjään olla vähintään diplominörtti, että tän kanssa pääsee edes alkuun.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Rauta mihin yritit asentaa....?
Motukka tais oll ns.winmodem??
Näyttis oli kenties integroitu?
Soltek SL75KV, Duron 800, 256 MB SDRAM, 6 Gt osioimatonta kovalevyä Linuxille, Elsa GF 4 MX 32Mt AGP, A-Open CD-RW, Win XP Pro eng ja se modeemi ilmeisesti softamodeemi Telewell 5614SI.
Siis kyllähän se asennus lopulta näytti ilman sitä modeemia muuten onnistuneen, ohjelmat mitä kerkisin kokeilla, toimivat. Paitsi se näyttötila ei ikinä muuttunut uudelleenkäynnistyksen jälkeenkään, uudet asetukset se kyllä otti vastaan ilman mitään herjoja.
Muuten, mitä mieltä näistä eri jakeluversioista, onko Red Hat helpoimmasta vai vaikeimmasta päästä vai siltä väliltä aloittelijaa ajatellen? Pitäs joku Linux saada kun vaimo haluaa sitä opiskella koulun lisäksi ja olen kyllä itsekkin sitä ajatellut hieman opiskella.
Kyllä Red Hat on yksi helpoimmista linux-distroista. Tietenkin muitakin helppoja distroja on mm. Mandrake ja Suse, joita en itse kuitenkaan suostuisi asentamaan.
Ensimäinen distroni oli nimittäin Mandrake ja sitä kokemuksieni pohjalta en suosittelisi kenellekään. Susestakin on jäänyt vähän tuollainen windows-linux -vaikutelma. Eli "helppo", sekava ja varmasti epätoimiva muistin ja kovalevyn syöjä.
Distron valintahan tehdään monesti fiilis-pohjalta...
itse olen ollut tyytyväinen SuSE 8.2:seen
ja mitä tulee muistiin niin eipä se kauheesti ota
mosse@djmosse:/home/pod/hda1> uname -a
Linux djmosse 2.4.20-4GB-athlon #1 Wed Aug 6 18:27:52 UTC 2003 i686 unknown unknown GNU/Linux
mosse@djmosse:/home/pod/hda1> free
total used free shared buffers cached
Mem: 514840 509488 5352 0 36408 300632
-/+ buffers/cache: 172448 342392
Swap: 2216960 258588 1958372
mosse@djmosse:/home/pod/hda1>
mosse@djmosse:/home/pod/hda1> df -h
Filesystem Size Used Avail Use% Mounted on
/dev/sdb2 11G 3.6G 6.5G 36% /
ja prosesseina tärkeimpinä ajan Apachea PHP:n ja MySQL:n terästyksillä....sekä hallinnointina SSH!
Kyllä pitäisi asennuksen onnistua - ei minullakaan ole tuon kummempaa kokoonpanoa, muistia on vain tuplaten, ja kiintolevypartitiokin on paljon suurempi. Minusta 6 gigatavua on lian vähän RH 9:lle - suosittelisin vähintään 10 megatavua, tai mielummin enemmänkin - jos linuxilla aikoo tehdäkin jotakin, eikä vain asentaa. Kaikkia romppeita ei kannata asentaa, kuten palvelinosastoa, ja turhanaikaisia pelejä, tai Mozillaa, koska parempiakin selainohjelmia on tarjolla, kuten Opera ja FireBird. Swappia pitäisi olla 2 x keskusmuistin määrä, eli tuollainen 500 megatavua, ja näytönohjain kannattaisi vaihtaa esimerkiksi johonkin ATI:n vastaavaan malliin; niitä saa käytettynä erittäin halvalla - tai sitten sellainen näyttökortti, jokna RH tunnistaa automaattisesti oikein, ja modeemiksi kannattaa aina valita ns. "rautamodeemi", koska (windows)softalle perustuvat modeemit eivät linuxissa toimi. Modeemimääritys tehdään periaatteessa samalla tavoin kuin aikanaan Windows 95 -systeemissä, eli ppp:hen määritellään puhelinnumero, salasana, ja käytäjätunnut, ja soitetaan.
Kaikki muut mainitsemasi laitteet pitäisi toimia suoraan, paitsi Telewell modeemi.
Siihenkin löytyi aikoinaan ohjain suoraan Easytellin sivuilta:
http://www.easytel.fi/Linux_ajurit_TW-5614SI_PCI.htm
Soft-, Win-modeemeja ei tulisi käyttää edes wintoosassa, koska ne syö resursseja enemmän kuin hardwaremodeemit.
ADSL:n saa helpoiten toimimaan asennusvaiheessa, kun vain modeemi on päällä ja johdot seinässä löytyy asetukset useimmiten automaattisesti. Jos siis on LAN-pohjainen yhteys erillisellä modeemilla, eikä USB tai jokin PCI kummastus, jotka vaatii omat ohjaimet.
Jos (Elsa GF 4 MX 32Mt AGP) on toteutettu nvidian piirillä sen pitäisi toimia normaalisti.
Näyttö on luultavasti "unknown", eli ei löydy tietokannasta ja siksi ajaa perusasetuksilla.
Jos parempaa ratkaisua ei löydy niin katso monitorin manuaalista, mitä moodeja se tukee. esim. 1024x768@85Hz on aika tavallinen.
Valitse sitten näytön asetuksissa parhaiten sopiva monitorin tukema VESA-moodi.
Näin siis siinä tapauksessa, että näytönohjaimelle/monitorille ei löydy sopivia ohjaimia.
Minulla taas automaattinen asennus antaa aina liian suuria erotuskykyjä, jotka on käyttökelvottomia monitorin kokoon nähden.
"unknown", Fujitsu x174a ja sitä tyyppiä ei listalta löytynyt. Voisko se näyttötilan vaihto-ongelma johtua vaan siitä eikä näytönohjaimesta, jonka Red Hat kyllä tunnisti?
X:n konfigurointiohjelmissa voi myös antaa näytön arvot manuaalisesti (olikos nuo nyt href/vref) - ja nehän voi tarkistaa ainakin näytön manuaaleista :)
Olen hieman yllättynyt, ettei tuota Fujitsun näyttöä ollut vaihtoehtona? Hmmmm...
PS. SuSe kuulemma, jo Windows on asennettuna, osaa etsiä asetukset Windows:sta :) Hauska ominaisuus.
Jos vaimosi haluaa opiskella Linuxia, niin miksi sinä sitten sen asensit? Nyt olisi vaimosi korkea aika aloittaa ihan itse asennuksesta lähtien.
Itse en ainakaan erityisemmin pidä RedHatista, mutta olen sillä itsekin aloitellut. Mandrake ja SuSE on aika helppoja käyttää. Minusta nuo nykyiset distrot on nykyään helppokäyttöisiä vanhoihin verrattuna.
Konsolista käsin pääset muuttamaan jälkeenpäin näytön asetuksia, Xconfiguration:lla.
uudelleenkouluttautuu ammattiin, jossa todellakin vain käytetään valmiiksi asenettuja ohjelmia, mikrotuki hoitaa kaiken muun. Nykyisin taitaa pienemmistä yrityksistäkin jo alkaa löytymään Linuxia eikä ole heti sormi suussa jos sattuu tulemaan vastaan. Se vasta olisikin saavutus, jos olisin saanut hänet itse asentelemaan.
Yhden illan Linux kokemuksella on noi käsitteet vielä hukassa, mikä on mainitsemasi konsoli?
kuin dos aikanaan oli....tai no on vieläkin jos jossain tapaat!!
Huh, vertaus DOSiin on jo loukkaus. Komentotulkin ero DOSiin on se, että DOSilla ei voi tehdä mitään järkevää/helposti.
Joopa joo... Ihan pystymetsästä Linux:ia asentelemaan ja ihmettelemään kun ei onnistu - joo... Työkalut ovat käden ulottuvilla, mutta kun niitä ei osata käyttää :(
Windows:ia itse kukin on opetellut, lukenut kirjoja tai saanut ystäviltä/mikrotuelta opastusta. Mutta Linux täysin kokemattomalta pitäisi hoitua ihan käden käänteessä.
Kyllä toki hoituukin, jos hieman viitsii paneutua asiaan. Mm. kirjallisuutta on saatavissa, johon voi tutustua vaikkapa ennen asentamista tms.
ADSL-modeemista vain jo näin etukäteen:
osta verkkokortti, pätkä rj-45 -kaapelia ja _ulkoinen_ rj-45-kaapelilla yhdistettävä malli. Tällöin ADSL toimii kaikissa käyttöjärjestelmissä ilman mitään epämääräisiä ajureita.
kokemusta Windowspuolelta, useita koneita on kasattu itselle ja tutuille ja auottu kavereiden Windows solmuja. Olen vain ollut siinä uskossa, että noi Linuxin levityspaketit olisivat jo niin kehittyneitä ja laitetuki parantunut, että asennus onnistuu kokemattomaltakin. Vaikka olihan toi asennus muuten helppo mutta siihen osiointiin tyssäsi ja oli pakko keskeyttää ja hakea ohjeita netistä kun ei asennusrompultakaan löytynyt tietoa.
Palomuurillinen 4-porttinen ADSL-modeemi on jo hankittu, odottaa vain yhteyttä.
Oletuksena yhdelle kiintolevylle voi luoda 4 primaaria partitiota, joista jokaisessa voi olla käynnistyvä järjestelmä. Näille voi luoda sitten kullekin laajennettuja partitioita. Näistä primaareista partitoista käynnistyy se, joka on merkitty aktiiviseksi, tai sitten voidaan käyttää erillistä lataajaa (kuten lilo), joka tarjoaa valikon, josta valitaan käynnistyvä järjestelmä.
Koska partitiot loppuvat usein kesken useiden järjestelmien tapauksessa, voi linuxin asentaa esimerkiksi niin (expert-tilassa) että sille luo vain yhden "/" -partition (johon tulevat KAIKKI linux -hakemistot, myös HOME), ja yhden swap -partition, jonka voi myös määrittää primaariksi, jos partitiotaulussa on siihen tilaa, mutta se toimii myös laajennettuna levyasemana. XP:ssä tehdyt levyasemia koskevat muutokset vaikuttavat myös linuxiin, joten ne kannattaa tehdä ennen linuxin asennusta.
Lilon voi asentaa käynnistyslohkoonkin, jolloin XP käynnistetään valitsemalla "windows".
Tämä yhden partition linux -jäsennys toimii aivan yhtä hyvin kuin jos linuxille loisi useita partitioita, kuten oletusasennuksessa tapahtuu, jota ei kannata käyttää.
Palomuurin tapauksessa kannattaa varmistaa että palveluntarjoaja "tunnistaa" koneesi nimenomaan ADSL -modeemin Mac -osoitteen mukaan, eikä verkkokortin Mac -osoitten mukaan, jolloin linuxia ei tarvitse viritellä mitenkään, ja windowskin toimii ilman erityisiä määrittelyjä - kunhan sen määrittelee hakemaan IP -osoitteen palvelimelta automaattisesti.
Varteen otettava vaihtoehto olisi Libranet Debian pohjanen. Helpompi ja nopeampi asennus, näyttö tilatkin toimii :-), tai sitten Suse 8.2 tai 9.0.
No, kyllä pääsääntöisesti asennuksen jäljiltä on perusjutut - kuten näytön resoluutio - kohdillaan,
kun näytönohjaimelle on jonkinsortin tuki Linux:ssa.
En viitsi hehkutella käyttämiäni Linux-jakeluja vaikka niihin itse olen ollut aina tyytyväinen.
Jakeluversion valinta on lähinnä makuasia.
Tärkeämpää kuin jakeluversio, on oppia _käyttämään_ valitsemaansa jakelua.
Näyttötilaongelmaan löytyi ratkaisu helposti kun taas pääsi koneen ääreen. Red Hat kun ei tunnistanut näyttöäni Fujitsu x174a (näkyi "unprobed" näyttönä) niin valitsin näytönasetuksissa näytöksi x177a ja näyttötilan sai vaihdettua haluamakseen.
Se partitiointi jäi vähän kaivelemaan kun eilen jostain luin, että pitäisi olla boot-, root- ja swap-partitiot. Kun ei voinut luoda kuin kaksi partitiota ja siksi se boot-partitio jäi pois.
Mihin sitä boot-partitiota sitten tarvitaan, jos kerran ilmankin toimii? Voiko sen puutteesta olla jotain haittaa?
PS. Tais ruveta Linux vähän kiinnostamaan kun pääsi kokeileen.
boot -partitio on kooltan pieni, ja sieltä linux latautuu, jos sellainen on olemassa, ja sinne voidaan sijoittaa myös lilo (joka tavallisesti sijoitetaan MBR:ään). Jollei boot yms. -partitioita erikseen luoda asennuksen aikana, niiden hakemistot ja tiedostot tulevat osaksi "/" -partitiota. Bootin poisjääminen ei siis haittaa.
Jos myöhemmin saat lisää tyhjää levytilaa, voi sinne luoda linux - partitioita, ja niihin kuuluvat hakemistot ja tiedostot kopioituvat niihin.
Mulla oli samanlainen monitoriongelma RedHatin ja vanhan monitorin kanssa, alunperin korjaantui käyttämällä rinnakkaismallia, mutta keksin toisen ratkaisun. Konffaa uusi näillä tiedoilla:
SYNCHRONISATION
Horizontally from 31 to 92 kHz
Vertically from 50 to 150 Hz
Eliks tuosta säädät syncroalueet kohdalleen. Vassokuu.
TARKISTA KUITENKIN ENSIN SIITÄ MONITORIN MANUSKASTA jos on tallessa... tämä on google-haun tulos ja kotoisin täältä: http://www.gstation.ru/inet/rell/resource/t_merpro.htm#top. Tai hae valmistajan sivuilta oikeat syncrot.
Partitiointi... et tullut kertoneeksi miten tarkkaan ottaen sen teit. Neuvoisin tekemään cfdiskillä, pitäisi luonnistua.
Jos haluat tehdä kolmen partition systeemin, kokeile tätä:
- partitio 1 levyn alkuun, primary, 100MB (RH valittaa jos partsikka on liian pieni vaikkei käytä siitä kuin murto-osan...) - tulee hda1, mounttaat /boot
- partitio 2 levyn alkuun, primary, 2xRAM, type 82 (swap) - tulee hda2
- partitio 3 edelleen levyn alkuun, primary, loppu tila sille - tulee hda3, mounttaat /
Onko kyseessä dual boot ja samalla levyllä Winkka? Primary partitioita voi olla 4, eli jos sulla on jo 2 primarya windowsin käytössä ja haluat 3 partsikkaa Linuxille joudut tekemään 1 primary & 1 extended ja extended partitiolle loogisina loput. Tässä voisi olla syy siihen mikset saa luotua 2 enempää.
Partitioinnissahan kysymys on datan säilyvyydestä - jos swappi (vrt pagefile) sekoaa ei kernel kaadu, jos kernel sekoaa ei data katoa... järkevää lienee (palstan gurut kyllä korjaa mun virheet :-) partitioida erikseen ainakin /, /boot, /usr, ja /home.
/boot ei suinkaan jäänyt pois, kirjoitapa ls / ja sieltä se löytyy... se on siis vain samalla partitiolla rootin kanssa.
Pari linkkiä joista on mulle ollut ihan hitosti iloa:
- LINUX NEWBIE ADMINISTRATOR GUIDE: http://linux-newbie.sunsite.dk/
- The Linux Documentation Project: http://tldp.org/ - täältä löytyy HOWTOs ja Guides-osastolta suosittlen erittäin lämpimästi alkajaisiksi Introduction to Linux - A Hands on Guide, Linux Filesystem Hierarchy ja Linux Dictionary. Ja jos battien kanssa olet tykännyt leikkiä, Advanced Bash-Scripting Guide.
Windows aiheuttaa helposti ylläpitäjälle huonon tavan olla lukematta asennusohjeita. Asennus on tehty ehkä liiankin helpoksi. Osaatko edes arvata kuinka monta kertaa asiakkaalle on neuvottu "Niin, tämähän löytyy sieltä asennusoppaan sivulta 23"? Jostain syystä ei Linux/Unix-puolelta ole juurikaan tullut tällaista vastaan. Toisaalta, eipä se ./configure && make && make install ole sen kummoisempi... tosin ensimmäisen kerran kun tuli vastaan IMakefile oli hetken aikaa sormi suussa :-)
Eli RTFM, lue INSTALL- ja README-filet, hae webistä.
Ei kai ihan? Jos kiinnitän toisen kiintolevyn rinnalle ja mounttaan sen /home, meinaatko että alkuperäisen /homen data kopioituisi itsestään ja automaattisesti? Toki voin mountata levyn väliaikaisesti muualle, siirtää/kopioida datan sinne ja mountata uudelleen /home.
Iselläni oli kerran windows NT ja linux samalla kiintolevyllä, ja kun poistin levyltä windows -partition, pystyi tyhjään tilaan luomaan juuri tuollaisia /urs, /home -jne. -partitioita, ja järjestelmä kopioi a.o. -itse tiedostot niihin. Näin siis Mandrake linuxissa, mutta se on suurelta osin samanlainen kui Red Hat.
Tietenkin tätä juttua pitää tutkia tarkemmin muualtakin netistä, eli etsiä muiden kokemuksia vastaavasta asiasta, koska toinen kiintolevy VOI olla hankalampi tapaus, mutta ei välttämättä. Siksi kannattaisikin hankkia aina joku halpa kone kokeilukoneeksi, tai ottaa tietoisesti riskejä jollei käytössä ole kuin se yksi ja ainoa kone, kuten meillä useimmilla. Oman, erittäin katkeran kokemukseni mukaan windowsin levynhallinta voi kylläkin sotkea linuxin pahoin, jos ne majailevat samalla koneella.
tein Red Hatin asennusohjelman tarjoamalla työkalulla (manuaalinen) ja kyseessä on nimenomaan dual boot WinXP:n kanssa.
Kiitos hyvistä vinkeistä ja linkeistä, täytyy nyt sulatella asioita ja tutustua Linuxiin. Ehkä asennan sen myöhemmin uudelleen kun olen saanut suuremman kovalevyn ja lisää tietoa.
Monesti tehdään oma osio myös /var:lle. Yleensä /var:iin menee lokitiedostoja sun muuta vastaavaa muuttuvaa, mutta silti tallessa pidettävää tietoa.
Oman osion käyttämisessä on etenkin se etu, että jos joku logittava ohjelma villiintyy (tai kyseessä on esim. suosittu palvelin tms.), niin se ei pääse täyttämään koko levyä ja siten mahdollisesti sotkemaan muita ohjelmia, joiden pitäisi päästä myös kirjoittamaan levylle.
Lopussa oleva väite "jos swappi (vrt pagefile) sekoaa ei kernel kaadu" on aika huima. Mitä todennäköisimmin kernel tykkää huonoa, jos joku menee sössimään suoraan swappiosiota kesken kaiken.
Imakefileen auttaa muistaakseni xmkmf.
Lähinnä yritin ilmaista sitä, että partitioinnin avulla mikäli yksi osio tilttaa se ei vaikuta toisiin osioihin. Swappi oli huono esimerkki siinä mielessä, /var on huomattavasti parempi esimerkki osiosta jonka data muuttuu dynaamisesti ajon aikana - eipä vain tullut nukuksissa mieleen.
Mutta tarkoitatko todella, että jos minulla kesken kaiken tilttaa swap-osio, koneen eri osiolla oleva / on samantien niin solmussa, että seuraavassa bootissa joudutaan ajamaan fcdsk???
Jos levylle tulee vikaa juuri swap-osion kohdalle, niin sillä on todennäköisesti melko välitön vaikutus koko systeemin vakauteen. Tämä sen takia, koska jos sisäänswapatuissa levyblokeissa on jotain vikaa käyttöjärjestelmä saa viallista tietoa ja koko muistinhallinta voi mennä sekaisin arvattavin seurauksin. Vähän "paremmalla" onnella vain osa swapin datasta on korruptoitunutta, jolloin ehkä vain yksi ohjelma kaatuu mystisesti (siis se, jonka korruptoitunutta ohjelmakoodia siirrettiin swapista keskusmuistiin taas ajettavaksi). Pitäisikin joskus simuloida tuota swapin korruptoitumista vaikka VMwarella.
Swapin sekoileminen sinänsä sotke muita osioita.
Itse asiassa swap-osiollahan ei ole edes mitään tiedostojärjestelmää, sehän on vain yhtenäinen osa levyä, jota käyttöjärjestelmä käyttää suoraan muistinhallinnan takia.
Seuraavan bootin fsck aiheutuu siitä, että jos kone kaatui äkillisesti, niin kaikkia osioita ei saatu (luonnollisesti) umountattua siististi.
... jo minä sitä ihmettelinkin :-)
Mahtaa olla joku Mandraken jippo? Testasin tuossa juuri männäviikolla /homen siirtoa lennossa partitiolta toiselle samalla fyysisellä, mutta itsekseen ei mittää kopioitunut. Tai sitmäenvaanosaa :-(