Olin tällä palstalla hiukan yli kuukausi sitten ja lupasin kertoa missä mennään. Valitettavasti aihe poistui jo listalta. Kuitenkin pääsimme noin 2kk jälkeen mittaamaan kosteuksia ja niitä löytyi talon alla olevassa kellarihuoneessa, sielä sitä oli ihan kunnon lätäkön verran. Mittaaja sanoi että kosteat tilat heijastuu kylmänä yläkertaan heti kun on edes vähän pakkasia.Myyjä on salannut meiltä tätä tietoa eikä päästänyt mittaamaan vastakuin kymmenen päivää ennen loppumaksua (15.1). Myyjä ei suostunut kauppahinnan alennukseen ja eikä välittäjän ehdottamaan rahan siirtämistä tilille josta kumpikaan sitä ei voi yksin nostaa. Emme haluasi maksaa loppusummaa , koska myyjä on salaillut näitä tietoja ja rahojen takaisin saannista ei ole takuita kun on avioerotapaus. Mitä neuvoksi ? Onko jollain suositella hyviä lakimiehiä jotka ovat asiantuntijoita näissä asioissa?
Kosteutta löytyi
titta
142293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä tarkoittaa kosteat tilat heijastuu yläkertaan. Sitäkö että pakkasella kosteus nousee kellarista sisälle vai mitä?
Jos niinkin paljon kosteutta on löytynyt, niin homevauriot ovat enemmän kuin todennäköisiä rakenteissa. Ilmeisesti tässä tapauksessa onkin kyse siitä, että pakkasella ulko- ja sisälämpötilan ero aiheuttaa paine-eron, joka imee itiöitä ja muita terveydelle haitallisia epäpuhtauksia sisäilmaan.
Olet kyllä varsinainen pelottelija. Noin vähäisen tiedon varassa tuollaisia tuomioita. Sitäpaitsi mikäs tuo juttu sisä- ja ulkolämpötilan eron aiheuttamasta paine-erosta on? Uutta fysiikkaako?
Sen kyllä ymmärrän, että kaikki eivät ole tietoisia siitä, että home ei tarvitse kasvaakseen kuin kosteutta ja kasvualustan ja että itse homehtumisprosessi alkaa melko lyhyessä ajassa (siksi nopea kuivattaminen on tärkeätä). Tässä tapauksessahan kosteutta löytyi peräti "lätäkön verran". Sen sijaan vaikeampi on ymmärtää sitä, että lämpötilaerojen aikaansaamat ilmanpaine-erot voisivat olla jollekin tuntemattomia. Ilmiöhän on esim. painovoimaisen ilmanvaihdonkin perusta.
Sitäkään en ymmärrä, mitä tässä olisi pelottavaa. Ongelmien ratkaiseminen on aina yksinkertaisempaa, kun niistä on tietoa. Tämäkin voi parhaassa tapauksessa olla helposti hoidettavissa oleva asia. Kun puhut tuomiosta, niin epäilen, että myös käsityksesi homevaurioista eivät välttämättä ole kovin realistisia.
Eli kun ilma lämpenee niin paine pienenee.. vai oliko se päinvastoin?
lämmin ilma on KEVYEMPÄÄ kuin kylmä ja nousee ylöspäin , samaan ilmiöön perustuu tulisijan veto .
Ei ihan noin voi sanoa. Jos ilmaa lämmitetään samassa tilavuudessa niin sen massa pysyy samana. Ei siis tule kevyemmäksi. Massa ei katoa eikä lisäänny lämmitettäessä. Mutta (samassa tilavuudessa) paine nousee.
Tuo lämpö/paine-ero heitto kuulosti vain niin tarkoitushakuiselta kvasitieteilyltä. Jos kyse olisikin vain siitä, niin ne itiöthän puhaltuisivat ulospäin...
Minua vain huolettaa se, että homejuttuja selvästi hysterisoidaan. Täälläkin vähäisten ja epätarkkojen alkutietojen perusteella aletaan heittämään lähes varmana tietoja siitä, että hometta löytyy, talo on melkein purettava tai peruskorjattava ja raastupaan pitää lähteä. Toisaalta, onhan se tietysti asianajajien ja "asiantuntijoiden" etu, että näin tehdään.
Mutta malttia pitäisi olla. Hometta on aina ollut ja tulee olemaan. Kosteusvahinkoja on ollut ja tulee olemaan. Rakenteet ja korjaukset pitää tietysti tehdä asianmukaisesti, mutta ei meidän tarvitse missään leikkaussaliympäristössä alkaa elämään.
Pidetään järki mukana, muuten mummot heittävät hätäpäissään pelargoniansakin menemään homepelossa. Niissähän kun on homeelle hyvä orgaaninen kasvualusta, ja kostutuskin hoidetaan ihan säännöllisesti. Kukkalautasella voi olla peräti lätäkkökin.
http://www.tut.fi/units/ymp/kem/opintojaksot/3500121/R3s03.pdf
eli lämmin ilma on kevyempää , muuten lämminilmapallo ei nouse . Ilmanpaine on sama pallon sisä- ja ulkopuolella .
Lämmitys ei edelleenkään muuta ilman massaa (tai painoa). Kuumailmapallossa lämmintä ilmaa virtaa pallon suuaukon kautta ulos, kunnes paine-ero tasoittuu (pallon tilavuuskin voi kasvaa hiukan). Lopuksi kyllä pallon sisälle jääneen lämmitetyn ilman massa (ja tiheys) on pienempi kuin alkuperäisen lämmittäömättömän ilman massa.
Suljettu jäykkä pallo ei nouse ilmaan, vaikka lämmittäisi kuinka, koska ilman massa pallon sisällä ei totta tosiaan lämmittämällä muutu. Paine kyllä kasvaa.
Rakennuksen eri osien paine-erot eivät ole niin yksinkertaisia asioita kuin ajattelet. Hallussani on sekä TKK:n ja VTT:n tekemiä laskelmia, kaavioita, käyriä ja piirustuksia, jotka koskevat lämpötilaeroista aiheutuvia rakennukseen kohdistuvia painejakaumia. Olen myös ollut kuulemassa näiden tutkijoiden luentoja ja keskustellut heidän kanssaan. En siis puhu omista olettamuksistani, vaan luotan heidän asiantuntemukseensa. Kovin seikkaperäisesti tässä ei voi asiaa referoida. Lyhyesti: taloja lämmitettäessä, rakennuksen alaosiin syntyy alipaine. Sisäilman ja ulkoilman välinen paine-ero pyrkii tasoittumaan siten, että alustäytöstä ja alapohjarakenteista virtaa ilmaa sisätiloihin.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta voit vahvistukseksi lukea seuraavaakin: "Ulko- ja sisälämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka suorastaan imee radonpitoista ilmaa maaperästä lämpimiin sisätiloihin". Radon ja mikrobihiukkaset kaasumaisine aineenvaihduntatuotteineen käyttäytyvät tässä suhteessa täysin samalla periaatteella.
Suurin ongelma on kosteusvaurioiden vähättely. Korjaamaan ryhdytään yleensä vasta sitten, kun pahoja terveydellisiä haittoja on jo syntynyt, vaikka virheet voitaisiin hoitaa jo ensi merkkien ilmettyä - tai mieluummin harjoittaa ennalta ehkäisevää kiinteistönpitoa. Stakesin laskelmien mukaan nämä homealtistumisista johtuvat haitat aiheuttavat miljardien kustannusten yhteiskunnallemme vuodessa.
Valtakunnallisen Sisäilma 2002 -kampanjan tarkoituksena oli lisätä tietoa ja oikaista sitkeässä olevia vääriä käsityksiä. On turhauttavaa todeta, että tieto ei ole mennyt perille, vaan samat vanhat uskomukset ja käsitykset tulevat jatkuvasti vastaan.
Olen jo kyllästymiseen asti tälläkin foorumilla yrittänyt kommentoida tätäkin omituista fraasia: "Hometta on aina ollut ja tulee olemaan". Tietysti niitä on eikä maapallo selviäisi ilman niitä. Tällaisen fraasin esittäjä paljastaa ainoastaan tietämättömyytensä. En todellakaan jaksa enää kovin perusteellisesti selvittää näitä asioita, vaan toivon, että hankit oikeata tietoa - sitäkin on nykyään saatavilla. Sen verran toistan, että ulkoilman mikrobit ovat aivan eri asia kuin kosteusvaurioindikaattorimikrobit (sienet, hiivat, bakteerit). Rakennuksissa niillä on myös aivan erilaiset kasvuolosuhteet kuin luonnossa ja ulkoilmankin tyypilliset lajit voivat suotuisissa sisätilaolosuhteissa riistäytyä hillittömään kasvuun.
Tiedät varmaan myöskin, miksi nykyisessä rakennuskannassa tämä ongelma on aivan toista luokkaa kuin ennen. Nykyisen hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa pyritään rakennuskannan tervehdyttämiseen lähinnä uudisrakentamista kehittämällä. Se ei kuitenkaan poista tätä ongelmaa vuosikymmeniin, ellei myös olemassa olevia rakennuksia korjata ja hoideta asiallisesti. Ongelma on vakava - vähintäänkin puolessa asuntokannasta on nykyään toimenpiteitä edellyttäviä vaurioita. Osassa suurempia ja osassa pienempiä. Pienistäkin tulee kuitenkin helposti suuri murhe, jos niitä ei hoideta ajoissa. Suurimmat syyt, että näin on päässyt tapahtumaan, on vallalla oleva väärä tieto ja ongelman vähättely. Leikkaussaliympäristöä ei kukaan tavoittele, vaan normaalia mikrobiflooraa sisätiloihin.
En ole koskaan kehottanut ketään raastupaan. Päinvastoin. Käräjäoikeudet ovat kovin huonoja paikkoja näiden asioiden hoitoon eikä lopputuloksesta yleensä hyödy kuin asianajajat. Tässäkin suhteessa lainsäädännössä olisi paljon parantamisen varaa. Tällaiset riidat pitäisi ratkaista asiantuntijaelimissä.
tilanne on huono jos tulisija vetää, savuhormin pitää vetää. Muuten ei savu mene ulos :)
osan maksamatta kunnes asia on selvitetty , korjauksen hinta-arvio . Kuluttajaneuvojalle voi olla käyttöä , ei maksa mitään .
Teillä on käsitykseni mukaan jo syntynyt riitatilanne, joka laukaisee oikeusturvavakuutuksen käytön mahdollisuuden. Jos teillä on kotivakuutus, joka sisältää myös oikeusturvan, ottakaa yhteys vakuutusyhtiöönne asian varmistamiseksi. Vakuutusyhtiössä on myös lakimiehiä, joilta saattaa myös saada muitakin lisäneuvoja. Asiantuntijajuristit veloittavat 200-300 euroa tunti palveluistaan. Juristia valitessa voi esim. katsoa, ketkä ovat julkaisseet kirjoja alan oikeuskäytännöstä ja lain soveltamisesta. Kuluttaja-asiamiehen käyttäminen on taloudellisesti turvallisinta, mutta saattaa olla liian hidasta tällaisessa tilanteessa. Kannattaa kuitenkin kysyä.