Olin 18-vuotiaana kesätöissä hautausmaalla. Ajelin ruohikonleikkuria ja kaivelin hautojen ympäryksiä.
Se oli kuuma kesä, olin ruskea kuin papu jo kesäkuun lopulla.
Eräänä päivänä sain kutsun esimiehen luokse, oli kaiketi työnpuutetta hautuumaalla, nurmikko ei kasvanut helteellä. Saisin ilmoittautua rovastin asunnolla maanantaina aamulla kello yhdeksän.
Maanantaina sitten soitin ovikelloa kirkkoherran huvilalla. Oven avasi rovasti itse, tosi uskovaisen näköinen mies. Pieni,silmälasipäinen,laiha tyyppi, 40-50 v. musta papin kaapu päällä, liperit ja kaikki. Vaalea ohut tukka, harventunut päältä. Ylikammattu . Hän pyysi minua alkutöiksi tohkeasti auttamaan kantamaan matkalaukun auton perään, hän lähtisi rippileirille viikoksi. Ruustinna saisi osoittaa mitä pitäisi tekemän.
Talon rouva oli kovasti uskovaisen näköinen hän myös, pitkä tumma tukka, keskellä päätä jakauksella, jonkinlaisella nutturalla niskassa.valkoinen paitapusero napitettu kaulaan asti ja sen päällä joku riipus. Tummansininen pitkä hame kesähelteellä. Kalpea ilmestys, näkyi että hän viihtyi kotona neljän seinän sisällä.
Auto pyyhälsi pois ja ruustinna pyysi minua peremmälle. ”Kahvi varmaan maistuisi?”
Kävelin hänen perässään keittiötä kohti, läpi koko talon. Se oli tosi mahtava luukku, huone huoneen perään täynnä tyylihuonekaluja, raanuja, kristallikruunuja, tylliverhoja ja itämaisen näköisiä mattoja. Samalla tuntui kuin että aika oli pysähtynyt siellä, minusta sisustus tuntui jotenkin painostavalta, epäviihtyisältä. Valoverhot joka ikkunassa tuntuivat minusta sulkevan ulkomaailman pois.
Keittiö oli muihin huoneisiin verrattuna varsin viihtyisä, valoisa ja kodikas. Ruustinna oli kattanut pöydän, voileipiä ja kahvia.
Huomautin jotain erosta keittiön ja muiden huoneiden välillä. ”Tämä on minun valtakuntaani, loppu asunnosta on edustusta varten..”
Perheen tytär oli sukulaisissa muualla, tulisi kotiin vasta ensi viikolla.
Aamiainen, lounas ja kahvi iltapäivällä, sovittiin kestityksestä..
”Jahah, eiköhän katsota mitä töitä täältä nyt sitten löytyy.”, hän tokaisi ja aukaisi oven puutarhaan.
Voisin aloittaa vaikkapa aidan korjauksella ja maalauksella, katsotaan sitten mitä muuta löytyy.
Seuraavana päivänä soitin ovikelloa seitsemältä, normaaliin työaikaan hautausmaalla. Sain soittaa kauan ennenkuin ovi avattiin. Ruustinna raotti ovea unenpöpperössä pitkässä yöpaidassaan. ”Me emme tainneet sopia työajoista eilen”.
Haukotellen hän suuntasi keittiötä kohden. Leveä takapuoli keinui edessäni ohuen yöpaidan alla, kuin kaksi suurta palloa jotka hytkyivät ylös alas. Olohuoneen suuren peilin edessä hän säpsähti ja katsoi itseään ja punastui. ”mene keittiöön, tulen kohta alas.”
Hän palasi kylpytakkiin kietoutuneena, posket punoittaen. ”Eihän se nyt sovi että minä täällä tuntemattoman miehen kanssa keikun puolialasti. ”
Puolialastomuuteen on vielä pitkä matka, yritin lieventää tilannetta. Hän nauroi ensimmäisen kerran tavattuamme ja tajusin että hän oli itseasiassa aika mukavan näköinen, ikäisekseen.
Keittiössä tuli hiljaista, piinallisen hiljaista, rykäisin jotain töistä jotka odottivat..
Maalasin aidan varjopuolta, täydessä auringonpaistessahan ei voi maalata. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta matalan aidan yli siinä maalatessani sen varjopuolta.. Mietin hetken josko olisi sopivaa kulkea ylävartalo paljaana pappilan pihalla, mutta tontti rajautui metsään, naapuritalot olivat aika kaukana, joten tuumasta toimeen.
Lounasaikaan tuli sitten talon rouva hakemaan minua syömään, kadessään pyyhe. ”Nyt on ruoka-aika, joten voit käydä pesulla tuolla kylpyhuoneessa, hiki siina tulee,auringon paisteessa.” Hän vältteli katsomasta minua suoraan, vilkuili kuin olkapääni yli koko ajan puhuessaan.
Kävin nopessa huuhtelussa kylpyhuoneessa, vedin paidan päälle ja kävelin alas keittiöön. Siinä sitten syötiin, mitä liene ollut, lihasoppaa tai jotain. Puheltiin niitä näitä, kuinka viihdyin työssa ja silleen, turhanpäiväisiä…
hän tuntui olevan kiinnostunut josko minulla oli tyttöystävä jo...
Kerroin että aidan toinen puoli pitäisi maalata illalla, auringon laskettua, suora auringonpaiste ei siihen soveltunut.
Sovimme että maalaisin varjopuolen tänään ja että voisin tulla huomenna myöhään iltapäivällä maalaamaan loput. ”Ei minunkaan sitten tarvitse nousta kukonlaulun aikaan sinulla aamiaista laittamaan.”
”Varsinkaan ilman kylpytakkia”, tokaisin siihen. Hän pelmahti tulipunaiseksi ja nauroi sitten.
”mukavaa että olet täällä joka tapauksessa, Lauri on aina menossa jonnekin ja seurakunnan tapahtumat ovat aika samanlaisia vikko viikon jälkeen. Kiva että on joku täällä jonka kanssa voi puhua!”
Jatkoin keskeytynyttä maalausta iltapäivällä, olin huomaavinani että valoverhot salissa heilahtelivat silloin tällöin, kuin joku olisi niitä siirtänyt varovasti syrjään.
Iltapäiväkahvit juotiin sitten puutarhan nurkkauksessa, hän oli kattanut pöydälle pullakahvit. Sanoin jotakin peseytymisestä ja paidan päälle panosta, mutta hän tokaisi että sain istua pöytään paidatta, pieni pikakahvi vain. Aitaa ei ollut paljon maalaamatta varjopuolella, joten voisin sitten lopetella kahvin jälkeen ja aloittaa uudelta puolelta huomenillalla.
Istuimme siinä kahvia lipitellen noin vartin, juteltiin niitä näitä, jotenkin keskustelu siirtyi nuorisoon, tyttöystäviin ja silleen. Kerroin että minulla oli ollut muutamia suhteita, juuri nyt ei mitään. Hän pudisteli päätään ja tokaisi että he, rovasti ja hän olivat tavanneet jo lukiossa ja olivat olleet yhdessä siitä lähtien. Minä puolestani olin sitä mieltä että nuorena on kokeiltava kaikkea, kerätä kokemuksia. Myöhemmin on aikaa vakiutua. Hän toivoi että heidän tyttärensä kuitenkin löytäisi poikaystävän koko elämäkseen jo nuorena. Hän oli nähtävästi suojeltu, kiltti kotona viihtyvä tyttö, ei poikaystäviä. Juuri nyt sukulaisissa pohjanmaalla.
Papin tyttären on ehkä vaikeaa löytää seuraa, tokaisin siihen.
Seuraavana iltapäivänä siinä viiden pintaan soitin sitten ovikelloa pappilassa. Ruustinna oli odotellut minua, niin pian ovi aukesi. Hän toivotti hyvät iltapäivät, touhusi hymyillen että kunhan olin saanut aidan maalattua laittaisi hän vähän iltapalaa sitten. Hänellä oli päällään uusi valkea paitapusero ja sama tummansininen hame kuin ensikertaa tavatessamme.
Touhusin aidan kimpussa kaiketi kolme tuntia, olin maalissa korvia myöten kun olin valmis. Hän nauroi kun näki ilmestyksen joka koputti keittiön oveen. Hän oli nähtävästi istunut ja lukeneut jotain naistenlehteä, Reginaa tai jotain, ja nauttinut vähän likööriä kun hän tuli avaamaan ovea lasi kädessä ja lehti kainalossa.
”Jaha, nyt maalari pesulle sitten! Ruoka on valmista hetken kuluttua. Vai tarvitsetko selänpesijää?” Katsahdin häneen ja hän punastui, melkein katui mitä oli sanonut. Likööri oli varmaan irrottanut hänen kielenkantojaan. ”Ei se ole tarpeellista, suurin osa maalista on etupuolella, ja sen pesun voin hoitaa itse”, hymyilin. Hän punastui jos mahdollista vielä enemmän ja mumisi jotain perunoiden keitosta ja poistui kiireesti keittiön suuntaan.
Tunnelma oli selvästi tiivis sinä hetkenä ja pohdin tapahtunutta suihkussa seistessäni. Ajatus hänen leveästä takapuolestaan sai kaluni turpoamaan lämpimän veden valuessa ylitseni. Vilkaisin siinä ammeessa seistessäni kylpyhuoneen peiliin ja näin että raollaan olevan oven takana näkyi jotain sinistä ja valkoista. Oliko hän hiipinyt ovelle katsellakseen minua?
Olin pesevinäni hiuksiani ja käännyin ovelle silmät melkein kiinni. Kyllä, oven raosta näkyi tummaa tukkaa ja vaalean siniset silmät. Saippuioin itseäni hitaasti alaspäin,rintakehää ja vatsaa, sitten otin tukevan otteen kalustani joka jäykistyi hetkessä puoliseisontaan. Kun vilkaisin sivusilmällä ovelle hetken päästä ei siellä enää ollut ketään. Ovenkahvassa ulkopuolella roikkui pyyhe.
Kuivasin itseni ja vaihdoin puhdasta ylle, farkut ja valkoisen t-paidan. Tassuttelin paljain jaloin keittiöön, mutta siellä ei ollut ketään. ” Jaha, siinähän sinä oletkin, olen kattanut saliin pienen illallisen.” Salin perällä pienellä sivupöydällä oli katettu kaksi lautasta, lasit ja pullo punaviiniä. Hän kehotti minut istumaan ja kantoi keittiöstä ruokaa sitten, perunoita ja pihviä. ”sinä ehkä haluat pullon olutta?” nyökkäsin kiitollisena, punaviini ei vielä silloin oikein istunut makuun. Sain pullon huurteista eteeni ja me kilistimme laseja hymyillen kohteliaasti toisillemme.
Söimme puhellen kaikenlaista, hän oli enimmäkseen äänessä, minä vain nyökkäilin suupalojen välissä. Punaviinipullo hänen edessään tyhjeni nopeasti. Hän valitteli yksinäisyyttään kun mies oli melkein koko kesän rippileireillä ja kaikenmaailman kissanristiäisissä, hänen itse pitämänsä pyhäkoulu oli kesätauolla, joten aika kävi pitkäksi. Jotenkin puhe taas kääntyi tyttökavereihin, minulla kun niitä varmaan oli useita, ”komea nuorimies” kun olin. Päätin katsoa kuinka hänen pokkansa kestäisi. Kerroin että minulla oli ollut useita suhteita, enimmäkseen lyhyitä, ja että minun mielestäni oli erittäin tärkeätä että seksi oli suhteessa kiihkeätä ja toimivaa. Hän siemaisi viiniä melkein väärään kurkuun kun sen laukaisin.
”Käyn keittämässä kahvia, istu sohvaan takan ääreen”, hän tokaisi nousten seisomaan, hiukka huojuen. Hän oli tyhjentänyt viinipullon runsaan puoliväliin. Vajosin leveään nahkasohvaan suuren salin takkanurkkauksessa. Mietin että olinkohan mennyt liian pitkälle seksipuheillani.
Hän tuli takaisin keittiöstä ja sanoi että kahvi oli tulossa, istutaan nyt tässä ja odotellaan. Hän istahti viereeni sohvalle, hyvin lähelle, vaikka sohvaa olisi riittänyt vaikka muutamalle vielä istuttavaksi. Hän nojautui minua kohti, hymyili,hengitys tuoksui hiukan punaviiniltä. ”kerro lisää, mitä sinä sitten naisesta haluat?” Hänen silmänsä katsoivat minua kiinteästi, kuin odottaen aloitetta. Tunsin kuinka hänen kätensä varovasti laskeutui rinnalleni, kuin kokeillen.
”Ehkä parempi että näytän”, sanoin ja vedin häntä varovasti puoleeni. Meillä kummallakin oli vielä mahdollisuus vetäytyä toisistamme ja sopia että leikki oli mennyt liian pitkälle.
Hän ei vastustellut, vaipui puoleeni ja painoi huulensa omiani vasten. Vastasin hänen suudelmaansa, yhtäkkiä oli kuin pato olisi avautunut, hän oli kimpussani kuin hänen elämänsä riippuisi siitä. Hänen kielensä oli syvällä suussani, hän huohotti kiihkeästi ja hyväili olkapäitäni ja rintakehääni kuumeisesti. Työnsin hänet pois päältäni, katsoin häntä syvälle silmiin ja suutelin hänen kaulaansa ja jatkoin kohti niskaa, samalla käteni hyväilivät hänen olkapäitään alas käsivarsille, paidan päällä kohti rintoja. Tunsin kuinka hän nojautui taaksepäin, kuin antautuen himolleen. Hänen vapisevat sormensa riuhtoivat valkoisen paidan nappeja auki, hän levitti sen auki käsillään. Nostin rintaliivit alareunasta pitäen ylös hänen pienten rintojensa yli. Vaaleanpunaiset nännit olivat pienet ja kovat silmieni edessä. Kumarruin ja nuolaisin toista niistä, hän voihkaisi ja nosti rintojaan käsillään suutani kohti. Suutelin ja imin hellävaraisesti hänen nännejään, kieleni pyöri ympyrää niitten ympärillä. Hän makasi sohvalla silmät kiinni, lantio aaltoili ja keinui sohvaa vasten.
Tartuin hänen käsiinsä ja nostin hänet eteeni seisomaan, hän seisoi kädet sivuilla, tukka oli auennut nutturalta,paita auki ja rintaliivit rullalla ylhäällä, odottaen seuraavaa siirtoani. Autoin paitapuseron hänen yltään, avasin rintaliivit ja otin ne pois. Revin t-paidan päältani, suutelin ja syleilin häntä. Hyväilin hänen selkäänsä ylhäältä alas ja sormeni osuivat hameen vetoketjulle hänen selkäpuolellaan. Aukaisin hameen hakasen ja vedin vetoketjun alas. Hame valahti alas hänen nilkkoihinsa.
Astuin askeleen taaksepäin ihaillen näkymää. Hän seisoi edessäni päällään vain valkoiset puuvillapikkuhousut, polvisukat ja kengät. Musta kolmio paistoi kostuneitten pikkuhousujen etumuksen läpi. Hän yritti peitellä itseään käsillään katseeni edessä, mutta vedin hänen kätensä pois. ”Sinä olet kaunis ja himoittava”, sanoin hänelle, kun vedin hänet syleilyyni. ”Olenko tosiaan sinusta?” hän kysyi hymyillen ja kietoi kätensä ympärilleni. Käteni laskeutuivat hänen leveälle takamukselleen ja painoin häntä itseäni vasten, jotta hän tuntisi kuinka kullini seisoi farkuissani. Hän painoai häpyään kohoumaa vasten, kuin kokeillen.
Päättäväisesti työnsin hänet puolimakuulle sohvalle, tartuin kiinni hänen pikkuhousuihinsa ja vedin ne hänen jalastaan. Hän sulki jalkansa heti,kuin häpeillen. ”Kukaan ei ole koskaan nähnyt minua näin, vain mieheni. Ja siitä on jo aikaa, kauan aikaa!” ”Aivan liian kaun aikaa” sanoin ja tartuin kiinni hänen polviinsa. Kumarruin hänen puoleensa suutelin hänen rintojaan ja annoin kieleni leikkiä tiensä alaspäin. ”Ei,ei” hän esteli kun levitin hänen jalkojaan leveämmälle,”Mitä sinä nyt?” Polvistuin hänen jalkojensa väliin ja painoin kielisuudelman keskelle hänen tuuheaa häpyään. ”Ei,ei sinne….en ole koskaan..” hän huohotti kun annoin kieleni lipua hänen kosteaan rakoonsa. Hänen kätensä yrittivät työntää minua pois mutta painoin päätäni syvemmälle ja lirputin minkä jaksoin.
Hänen lantionsa sousivat ylös ja alas kieleni liikkeiden tahdissa, hänen kätensä eivät enää estelleet minua vaan olivat hiljaa tukassani, hänen kieltelynsä vaimenivat, vain välillä hän huokasi puuskutustensa lomassa vaimeasti ”ei…”. Suutelin hänen reisiensä sisäpintaa ja nuolin kielelläni tien niitten risteykseen. Annoin kieleni pyöriä ympyrää hänen klitoriksensa ympäri ja kiihdytin tahtia hieman. ”Kyllä, herra jumala,kyllä”, hän huusi yhtäkkiä suureen ääneen ja levitti jalkansa entisestään. Hänen otteensa tukastani kiristyi ja hänen lantionsa keinuivat ylös alas kuin tahtomattaan. Hän sopersi jotain jota en kuullut ja ynisi kovaan ääneen, työnsin sormeni hänen häpyhuuliensa väliin ja työnnyin syvemmälle, se liukui sisään ahtaaseen rakoon kostean äänen saattelemana. Hän haukkoi henkeään, lantio keinui ja hän työntyi sormeani vasten kovaa. ”Ngggg..” häneltä pääsi ja hän herpautui sohvalle nytkien hiljenevään tahtiin. Hän makasi sohvalla henkeä haukkoen, kunnes hänen hengityksensä laantui. ”En ole koskaan ennen saanut…” hän sanoi kuin ujostellen. ”No, nyt oli korkea aika, sanoin ja vedin hänet syleilyyni. Hän tirskahti ja suuteli minua suulle, kuin kiitokseksi hyvin tehdystä työstä.
”Olen vain tehnyt sen sängyssä,pimeässä peiton alla”, hän sanoi sitten. Tyttären syntymän jälkeen oli miehen mielenkiinto seksiin laantunut, hän kai uskoi tehneensä velvollisuutensa valmiiksi. ”Sitäpaitsi aktit kestivät kaiken kaikkiaan kaksi minuuttia, en koskaan ehtinyt edes lämmitä”…
”Oletko nyt ehtinyt lämmitä, mehän olemme vasta alkaneet!” tokaisin hänelle hymyillen. Hän naurahti ja sanoi olevnsa kuuma,ei lämmin. Nousin pystyyn ja vedin pois farkkuni jalasta hänen edessään. Hän katseli minua odottavasti, hänen silmänsä pyöristyivät kun kovana seisova kaluni pompahti pystyyn vetäessäni alushousuja alas. ”Ohoh! Se on suuri, paljon,paljon suurempi kuin Laurin pili!” Naurahdin ja tokaisin, piliksi sitä nyt ei ole koskaan kukaan kutsunut, kyrväksi kyllä!” Hän ojensi kätensä ja otti kaluni käteensä. ”Mmmm…kyrpä on hyvä sana tälle! Oi, se on kivikova! Kivikova kyrpä!” Hän hyväili varovasti sen vartta edestaas,kuin kokeillen. ”Mitä haluat että minä teen, en ole kovin kokenut…”
”Runkkaa sitä kädelläsi, se tuntuu hyvältä!” Hän teki työtä käskettyä, huokasi innoissaan kun huomasi vaikutuksen jonka hänen kätensä sai aikaan minussa. Ummistin silmäni nautinnosta, ”Oi,se paisuu entisestään!” hän huudahti. ”Haluatko sen vielä kovemmaksi ja isommaksi, silloin sinun täytyy ottaa se suuhusi!” Hänen silmänsä avautuivat yllätyksestä avoimiksi. Hän katsoi minuun epäröiden. ”Suuhun? En ole ikinä…” Näin että hän epäröi tovin, sitten hän näytti tekevän päätöksen mielessään ja kumartui eteenpäin kaluani kohti. Tunsin hänen lämpimän hengityksensä kalullani, sitten olin hänen lämpimässä suussaan, hänen kielensä kokeili ympäri. Hänen silmänsä seurasivat reaktioitani, kuin kokeillen mikä antoi eniten nautintoa minulle. ”Juuri noin, nuole ja ime!” Hän antoi kalun liukua syvemmälle suuhunsa ja sitten liukua melkein kokonaan ulos. Hän pulpautti kaluni ulos suustaan ja huohotti ”On kiihottavaa antaa nautintoa!”. Päästyään alkeista kiinni hän rupesi tositoimiin, hyväili kaluni vartta samalla kun hän lipsutti kielellään ympäri. ”Sinähän osaat sen aivan hyvin!” huohotin nauttien. Hän yritti hymyillä suu täpötäynnä ja antoi kaluni liukua sisään ja ulos suussaan nopeaan tahtiin,katse koko ajan minun silmissäni.
Tunsin että en pystyisi kauaa tällaista käsittelyä kestämään, oli aika ottaa aloite käsiinsä. Vtäydyin hänestä, hänen suunsa hamuili pettyneenä kaluni perään. Työnsin häntä varovaisesti taaksepäin sohvalla, tartuin kiinni hänen polvitaipeistaan ja levitin hänen jalkansa levälleen edessäni. ”Nyt on aika nussia!”
”Mmmm”, hän huohotti jalat levällään edessäni, tumma tupsu aukesi silmieni edessä ja kosteat häpyhuulet avautuivat hitaasti. Hän katsoi himoten turvonnutta kaluani joka seisoi tanakasti asennossa, melkein koskettaen napaani, ”Nussi minua!”. Hän tuntui kiihottuvan saadessaan puhua tuhmia, joten jatkoin samaan tyyliin edelleen.
”Haluatko että nussin sinua kyrvälläni?” Hän nosti kätensä rinnoilleen ja puristeli kovia nännejään edessäni. ”Ohhh, kyllä, haluan k-k-k-kyrrpää!, nussi minua, haluan sitä!”
Se oli kuuma kesä, olin ruskea kuin papu jo kesäkuun lopulla.
Eräänä päivänä sain kutsun esimiehen luokse, oli kaiketi työnpuutetta hautuumaalla, nurmikko ei kasvanut helteellä. Saisin ilmoittautua rovastin asunnolla maanantaina aamulla kello yhdeksän.
Maanantaina sitten soitin ovikelloa kirkkoherran huvilalla. Oven avasi rovasti itse, tosi uskovaisen näköinen mies. Pieni,silmälasipäinen,laiha tyyppi, 40-50 v. musta papin kaapu päällä, liperit ja kaikki. Vaalea ohut tukka, harventunut päältä. Ylikammattu . Hän pyysi minua alkutöiksi tohkeasti auttamaan kantamaan matkalaukun auton perään, hän lähtisi rippileirille viikoksi. Ruustinna saisi osoittaa mitä pitäisi tekemän.
Talon rouva oli kovasti uskovaisen näköinen hän myös, pitkä tumma tukka, keskellä päätä jakauksella, jonkinlaisella nutturalla niskassa.valkoinen paitapusero napitettu kaulaan asti ja sen päällä joku riipus. Tummansininen pitkä hame kesähelteellä. Kalpea ilmestys, näkyi että hän viihtyi kotona neljän seinän sisällä.
Auto pyyhälsi pois ja ruustinna pyysi minua peremmälle. ”Kahvi varmaan maistuisi?”
Kävelin hänen perässään keittiötä kohti, läpi koko talon. Se oli tosi mahtava luukku, huone huoneen perään täynnä tyylihuonekaluja, raanuja, kristallikruunuja, tylliverhoja ja itämaisen näköisiä mattoja. Samalla tuntui kuin että aika oli pysähtynyt siellä, minusta sisustus tuntui jotenkin painostavalta, epäviihtyisältä. Valoverhot joka ikkunassa tuntuivat minusta sulkevan ulkomaailman pois.
Keittiö oli muihin huoneisiin verrattuna varsin viihtyisä, valoisa ja kodikas. Ruustinna oli kattanut pöydän, voileipiä ja kahvia.
Huomautin jotain erosta keittiön ja muiden huoneiden välillä. ”Tämä on minun valtakuntaani, loppu asunnosta on edustusta varten..”
Perheen tytär oli sukulaisissa muualla, tulisi kotiin vasta ensi viikolla.
Aamiainen, lounas ja kahvi iltapäivällä, sovittiin kestityksestä..
”Jahah, eiköhän katsota mitä töitä täältä nyt sitten löytyy.”, hän tokaisi ja aukaisi oven puutarhaan.
Voisin aloittaa vaikkapa aidan korjauksella ja maalauksella, katsotaan sitten mitä muuta löytyy.
Seuraavana päivänä soitin ovikelloa seitsemältä, normaaliin työaikaan hautausmaalla. Sain soittaa kauan ennenkuin ovi avattiin. Ruustinna raotti ovea unenpöpperössä pitkässä yöpaidassaan. ”Me emme tainneet sopia työajoista eilen”.
Haukotellen hän suuntasi keittiötä kohden. Leveä takapuoli keinui edessäni ohuen yöpaidan alla, kuin kaksi suurta palloa jotka hytkyivät ylös alas. Olohuoneen suuren peilin edessä hän säpsähti ja katsoi itseään ja punastui. ”mene keittiöön, tulen kohta alas.”
Hän palasi kylpytakkiin kietoutuneena, posket punoittaen. ”Eihän se nyt sovi että minä täällä tuntemattoman miehen kanssa keikun puolialasti. ”
Puolialastomuuteen on vielä pitkä matka, yritin lieventää tilannetta. Hän nauroi ensimmäisen kerran tavattuamme ja tajusin että hän oli itseasiassa aika mukavan näköinen, ikäisekseen.
Keittiössä tuli hiljaista, piinallisen hiljaista, rykäisin jotain töistä jotka odottivat..
Maalasin aidan varjopuolta, täydessä auringonpaistessahan ei voi maalata. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta matalan aidan yli siinä maalatessani sen varjopuolta.. Mietin hetken josko olisi sopivaa kulkea ylävartalo paljaana pappilan pihalla, mutta tontti rajautui metsään, naapuritalot olivat aika kaukana, joten tuumasta toimeen.
Lounasaikaan tuli sitten talon rouva hakemaan minua syömään, kadessään pyyhe. ”Nyt on ruoka-aika, joten voit käydä pesulla tuolla kylpyhuoneessa, hiki siina tulee,auringon paisteessa.” Hän vältteli katsomasta minua suoraan, vilkuili kuin olkapääni yli koko ajan puhuessaan.
Kävin nopessa huuhtelussa kylpyhuoneessa, vedin paidan päälle ja kävelin alas keittiöön. Siinä sitten syötiin, mitä liene ollut, lihasoppaa tai jotain. Puheltiin niitä näitä, kuinka viihdyin työssa ja silleen, turhanpäiväisiä…
hän tuntui olevan kiinnostunut josko minulla oli tyttöystävä jo...
Kerroin että aidan toinen puoli pitäisi maalata illalla, auringon laskettua, suora auringonpaiste ei siihen soveltunut.
Sovimme että maalaisin varjopuolen tänään ja että voisin tulla huomenna myöhään iltapäivällä maalaamaan loput. ”Ei minunkaan sitten tarvitse nousta kukonlaulun aikaan sinulla aamiaista laittamaan.”
”Varsinkaan ilman kylpytakkia”, tokaisin siihen. Hän pelmahti tulipunaiseksi ja nauroi sitten.
”mukavaa että olet täällä joka tapauksessa, Lauri on aina menossa jonnekin ja seurakunnan tapahtumat ovat aika samanlaisia vikko viikon jälkeen. Kiva että on joku täällä jonka kanssa voi puhua!”
Jatkoin keskeytynyttä maalausta iltapäivällä, olin huomaavinani että valoverhot salissa heilahtelivat silloin tällöin, kuin joku olisi niitä siirtänyt varovasti syrjään.
Iltapäiväkahvit juotiin sitten puutarhan nurkkauksessa, hän oli kattanut pöydälle pullakahvit. Sanoin jotakin peseytymisestä ja paidan päälle panosta, mutta hän tokaisi että sain istua pöytään paidatta, pieni pikakahvi vain. Aitaa ei ollut paljon maalaamatta varjopuolella, joten voisin sitten lopetella kahvin jälkeen ja aloittaa uudelta puolelta huomenillalla.
Istuimme siinä kahvia lipitellen noin vartin, juteltiin niitä näitä, jotenkin keskustelu siirtyi nuorisoon, tyttöystäviin ja silleen. Kerroin että minulla oli ollut muutamia suhteita, juuri nyt ei mitään. Hän pudisteli päätään ja tokaisi että he, rovasti ja hän olivat tavanneet jo lukiossa ja olivat olleet yhdessä siitä lähtien. Minä puolestani olin sitä mieltä että nuorena on kokeiltava kaikkea, kerätä kokemuksia. Myöhemmin on aikaa vakiutua. Hän toivoi että heidän tyttärensä kuitenkin löytäisi poikaystävän koko elämäkseen jo nuorena. Hän oli nähtävästi suojeltu, kiltti kotona viihtyvä tyttö, ei poikaystäviä. Juuri nyt sukulaisissa pohjanmaalla.
Papin tyttären on ehkä vaikeaa löytää seuraa, tokaisin siihen.
Seuraavana iltapäivänä siinä viiden pintaan soitin sitten ovikelloa pappilassa. Ruustinna oli odotellut minua, niin pian ovi aukesi. Hän toivotti hyvät iltapäivät, touhusi hymyillen että kunhan olin saanut aidan maalattua laittaisi hän vähän iltapalaa sitten. Hänellä oli päällään uusi valkea paitapusero ja sama tummansininen hame kuin ensikertaa tavatessamme.
Touhusin aidan kimpussa kaiketi kolme tuntia, olin maalissa korvia myöten kun olin valmis. Hän nauroi kun näki ilmestyksen joka koputti keittiön oveen. Hän oli nähtävästi istunut ja lukeneut jotain naistenlehteä, Reginaa tai jotain, ja nauttinut vähän likööriä kun hän tuli avaamaan ovea lasi kädessä ja lehti kainalossa.
”Jaha, nyt maalari pesulle sitten! Ruoka on valmista hetken kuluttua. Vai tarvitsetko selänpesijää?” Katsahdin häneen ja hän punastui, melkein katui mitä oli sanonut. Likööri oli varmaan irrottanut hänen kielenkantojaan. ”Ei se ole tarpeellista, suurin osa maalista on etupuolella, ja sen pesun voin hoitaa itse”, hymyilin. Hän punastui jos mahdollista vielä enemmän ja mumisi jotain perunoiden keitosta ja poistui kiireesti keittiön suuntaan.
Tunnelma oli selvästi tiivis sinä hetkenä ja pohdin tapahtunutta suihkussa seistessäni. Ajatus hänen leveästä takapuolestaan sai kaluni turpoamaan lämpimän veden valuessa ylitseni. Vilkaisin siinä ammeessa seistessäni kylpyhuoneen peiliin ja näin että raollaan olevan oven takana näkyi jotain sinistä ja valkoista. Oliko hän hiipinyt ovelle katsellakseen minua?
Olin pesevinäni hiuksiani ja käännyin ovelle silmät melkein kiinni. Kyllä, oven raosta näkyi tummaa tukkaa ja vaalean siniset silmät. Saippuioin itseäni hitaasti alaspäin,rintakehää ja vatsaa, sitten otin tukevan otteen kalustani joka jäykistyi hetkessä puoliseisontaan. Kun vilkaisin sivusilmällä ovelle hetken päästä ei siellä enää ollut ketään. Ovenkahvassa ulkopuolella roikkui pyyhe.
Kuivasin itseni ja vaihdoin puhdasta ylle, farkut ja valkoisen t-paidan. Tassuttelin paljain jaloin keittiöön, mutta siellä ei ollut ketään. ” Jaha, siinähän sinä oletkin, olen kattanut saliin pienen illallisen.” Salin perällä pienellä sivupöydällä oli katettu kaksi lautasta, lasit ja pullo punaviiniä. Hän kehotti minut istumaan ja kantoi keittiöstä ruokaa sitten, perunoita ja pihviä. ”sinä ehkä haluat pullon olutta?” nyökkäsin kiitollisena, punaviini ei vielä silloin oikein istunut makuun. Sain pullon huurteista eteeni ja me kilistimme laseja hymyillen kohteliaasti toisillemme.
Söimme puhellen kaikenlaista, hän oli enimmäkseen äänessä, minä vain nyökkäilin suupalojen välissä. Punaviinipullo hänen edessään tyhjeni nopeasti. Hän valitteli yksinäisyyttään kun mies oli melkein koko kesän rippileireillä ja kaikenmaailman kissanristiäisissä, hänen itse pitämänsä pyhäkoulu oli kesätauolla, joten aika kävi pitkäksi. Jotenkin puhe taas kääntyi tyttökavereihin, minulla kun niitä varmaan oli useita, ”komea nuorimies” kun olin. Päätin katsoa kuinka hänen pokkansa kestäisi. Kerroin että minulla oli ollut useita suhteita, enimmäkseen lyhyitä, ja että minun mielestäni oli erittäin tärkeätä että seksi oli suhteessa kiihkeätä ja toimivaa. Hän siemaisi viiniä melkein väärään kurkuun kun sen laukaisin.
”Käyn keittämässä kahvia, istu sohvaan takan ääreen”, hän tokaisi nousten seisomaan, hiukka huojuen. Hän oli tyhjentänyt viinipullon runsaan puoliväliin. Vajosin leveään nahkasohvaan suuren salin takkanurkkauksessa. Mietin että olinkohan mennyt liian pitkälle seksipuheillani.
Hän tuli takaisin keittiöstä ja sanoi että kahvi oli tulossa, istutaan nyt tässä ja odotellaan. Hän istahti viereeni sohvalle, hyvin lähelle, vaikka sohvaa olisi riittänyt vaikka muutamalle vielä istuttavaksi. Hän nojautui minua kohti, hymyili,hengitys tuoksui hiukan punaviiniltä. ”kerro lisää, mitä sinä sitten naisesta haluat?” Hänen silmänsä katsoivat minua kiinteästi, kuin odottaen aloitetta. Tunsin kuinka hänen kätensä varovasti laskeutui rinnalleni, kuin kokeillen.
”Ehkä parempi että näytän”, sanoin ja vedin häntä varovasti puoleeni. Meillä kummallakin oli vielä mahdollisuus vetäytyä toisistamme ja sopia että leikki oli mennyt liian pitkälle.
Hän ei vastustellut, vaipui puoleeni ja painoi huulensa omiani vasten. Vastasin hänen suudelmaansa, yhtäkkiä oli kuin pato olisi avautunut, hän oli kimpussani kuin hänen elämänsä riippuisi siitä. Hänen kielensä oli syvällä suussani, hän huohotti kiihkeästi ja hyväili olkapäitäni ja rintakehääni kuumeisesti. Työnsin hänet pois päältäni, katsoin häntä syvälle silmiin ja suutelin hänen kaulaansa ja jatkoin kohti niskaa, samalla käteni hyväilivät hänen olkapäitään alas käsivarsille, paidan päällä kohti rintoja. Tunsin kuinka hän nojautui taaksepäin, kuin antautuen himolleen. Hänen vapisevat sormensa riuhtoivat valkoisen paidan nappeja auki, hän levitti sen auki käsillään. Nostin rintaliivit alareunasta pitäen ylös hänen pienten rintojensa yli. Vaaleanpunaiset nännit olivat pienet ja kovat silmieni edessä. Kumarruin ja nuolaisin toista niistä, hän voihkaisi ja nosti rintojaan käsillään suutani kohti. Suutelin ja imin hellävaraisesti hänen nännejään, kieleni pyöri ympyrää niitten ympärillä. Hän makasi sohvalla silmät kiinni, lantio aaltoili ja keinui sohvaa vasten.
Tartuin hänen käsiinsä ja nostin hänet eteeni seisomaan, hän seisoi kädet sivuilla, tukka oli auennut nutturalta,paita auki ja rintaliivit rullalla ylhäällä, odottaen seuraavaa siirtoani. Autoin paitapuseron hänen yltään, avasin rintaliivit ja otin ne pois. Revin t-paidan päältani, suutelin ja syleilin häntä. Hyväilin hänen selkäänsä ylhäältä alas ja sormeni osuivat hameen vetoketjulle hänen selkäpuolellaan. Aukaisin hameen hakasen ja vedin vetoketjun alas. Hame valahti alas hänen nilkkoihinsa.
Astuin askeleen taaksepäin ihaillen näkymää. Hän seisoi edessäni päällään vain valkoiset puuvillapikkuhousut, polvisukat ja kengät. Musta kolmio paistoi kostuneitten pikkuhousujen etumuksen läpi. Hän yritti peitellä itseään käsillään katseeni edessä, mutta vedin hänen kätensä pois. ”Sinä olet kaunis ja himoittava”, sanoin hänelle, kun vedin hänet syleilyyni. ”Olenko tosiaan sinusta?” hän kysyi hymyillen ja kietoi kätensä ympärilleni. Käteni laskeutuivat hänen leveälle takamukselleen ja painoin häntä itseäni vasten, jotta hän tuntisi kuinka kullini seisoi farkuissani. Hän painoai häpyään kohoumaa vasten, kuin kokeillen.
Päättäväisesti työnsin hänet puolimakuulle sohvalle, tartuin kiinni hänen pikkuhousuihinsa ja vedin ne hänen jalastaan. Hän sulki jalkansa heti,kuin häpeillen. ”Kukaan ei ole koskaan nähnyt minua näin, vain mieheni. Ja siitä on jo aikaa, kauan aikaa!” ”Aivan liian kaun aikaa” sanoin ja tartuin kiinni hänen polviinsa. Kumarruin hänen puoleensa suutelin hänen rintojaan ja annoin kieleni leikkiä tiensä alaspäin. ”Ei,ei” hän esteli kun levitin hänen jalkojaan leveämmälle,”Mitä sinä nyt?” Polvistuin hänen jalkojensa väliin ja painoin kielisuudelman keskelle hänen tuuheaa häpyään. ”Ei,ei sinne….en ole koskaan..” hän huohotti kun annoin kieleni lipua hänen kosteaan rakoonsa. Hänen kätensä yrittivät työntää minua pois mutta painoin päätäni syvemmälle ja lirputin minkä jaksoin.
Hänen lantionsa sousivat ylös ja alas kieleni liikkeiden tahdissa, hänen kätensä eivät enää estelleet minua vaan olivat hiljaa tukassani, hänen kieltelynsä vaimenivat, vain välillä hän huokasi puuskutustensa lomassa vaimeasti ”ei…”. Suutelin hänen reisiensä sisäpintaa ja nuolin kielelläni tien niitten risteykseen. Annoin kieleni pyöriä ympyrää hänen klitoriksensa ympäri ja kiihdytin tahtia hieman. ”Kyllä, herra jumala,kyllä”, hän huusi yhtäkkiä suureen ääneen ja levitti jalkansa entisestään. Hänen otteensa tukastani kiristyi ja hänen lantionsa keinuivat ylös alas kuin tahtomattaan. Hän sopersi jotain jota en kuullut ja ynisi kovaan ääneen, työnsin sormeni hänen häpyhuuliensa väliin ja työnnyin syvemmälle, se liukui sisään ahtaaseen rakoon kostean äänen saattelemana. Hän haukkoi henkeään, lantio keinui ja hän työntyi sormeani vasten kovaa. ”Ngggg..” häneltä pääsi ja hän herpautui sohvalle nytkien hiljenevään tahtiin. Hän makasi sohvalla henkeä haukkoen, kunnes hänen hengityksensä laantui. ”En ole koskaan ennen saanut…” hän sanoi kuin ujostellen. ”No, nyt oli korkea aika, sanoin ja vedin hänet syleilyyni. Hän tirskahti ja suuteli minua suulle, kuin kiitokseksi hyvin tehdystä työstä.
”Olen vain tehnyt sen sängyssä,pimeässä peiton alla”, hän sanoi sitten. Tyttären syntymän jälkeen oli miehen mielenkiinto seksiin laantunut, hän kai uskoi tehneensä velvollisuutensa valmiiksi. ”Sitäpaitsi aktit kestivät kaiken kaikkiaan kaksi minuuttia, en koskaan ehtinyt edes lämmitä”…
”Oletko nyt ehtinyt lämmitä, mehän olemme vasta alkaneet!” tokaisin hänelle hymyillen. Hän naurahti ja sanoi olevnsa kuuma,ei lämmin. Nousin pystyyn ja vedin pois farkkuni jalasta hänen edessään. Hän katseli minua odottavasti, hänen silmänsä pyöristyivät kun kovana seisova kaluni pompahti pystyyn vetäessäni alushousuja alas. ”Ohoh! Se on suuri, paljon,paljon suurempi kuin Laurin pili!” Naurahdin ja tokaisin, piliksi sitä nyt ei ole koskaan kukaan kutsunut, kyrväksi kyllä!” Hän ojensi kätensä ja otti kaluni käteensä. ”Mmmm…kyrpä on hyvä sana tälle! Oi, se on kivikova! Kivikova kyrpä!” Hän hyväili varovasti sen vartta edestaas,kuin kokeillen. ”Mitä haluat että minä teen, en ole kovin kokenut…”
”Runkkaa sitä kädelläsi, se tuntuu hyvältä!” Hän teki työtä käskettyä, huokasi innoissaan kun huomasi vaikutuksen jonka hänen kätensä sai aikaan minussa. Ummistin silmäni nautinnosta, ”Oi,se paisuu entisestään!” hän huudahti. ”Haluatko sen vielä kovemmaksi ja isommaksi, silloin sinun täytyy ottaa se suuhusi!” Hänen silmänsä avautuivat yllätyksestä avoimiksi. Hän katsoi minuun epäröiden. ”Suuhun? En ole ikinä…” Näin että hän epäröi tovin, sitten hän näytti tekevän päätöksen mielessään ja kumartui eteenpäin kaluani kohti. Tunsin hänen lämpimän hengityksensä kalullani, sitten olin hänen lämpimässä suussaan, hänen kielensä kokeili ympäri. Hänen silmänsä seurasivat reaktioitani, kuin kokeillen mikä antoi eniten nautintoa minulle. ”Juuri noin, nuole ja ime!” Hän antoi kalun liukua syvemmälle suuhunsa ja sitten liukua melkein kokonaan ulos. Hän pulpautti kaluni ulos suustaan ja huohotti ”On kiihottavaa antaa nautintoa!”. Päästyään alkeista kiinni hän rupesi tositoimiin, hyväili kaluni vartta samalla kun hän lipsutti kielellään ympäri. ”Sinähän osaat sen aivan hyvin!” huohotin nauttien. Hän yritti hymyillä suu täpötäynnä ja antoi kaluni liukua sisään ja ulos suussaan nopeaan tahtiin,katse koko ajan minun silmissäni.
Tunsin että en pystyisi kauaa tällaista käsittelyä kestämään, oli aika ottaa aloite käsiinsä. Vtäydyin hänestä, hänen suunsa hamuili pettyneenä kaluni perään. Työnsin häntä varovaisesti taaksepäin sohvalla, tartuin kiinni hänen polvitaipeistaan ja levitin hänen jalkansa levälleen edessäni. ”Nyt on aika nussia!”
”Mmmm”, hän huohotti jalat levällään edessäni, tumma tupsu aukesi silmieni edessä ja kosteat häpyhuulet avautuivat hitaasti. Hän katsoi himoten turvonnutta kaluani joka seisoi tanakasti asennossa, melkein koskettaen napaani, ”Nussi minua!”. Hän tuntui kiihottuvan saadessaan puhua tuhmia, joten jatkoin samaan tyyliin edelleen.
”Haluatko että nussin sinua kyrvälläni?” Hän nosti kätensä rinnoilleen ja puristeli kovia nännejään edessäni. ”Ohhh, kyllä, haluan k-k-k-kyrrpää!, nussi minua, haluan sitä!”
Vastaukset 7
Vanhimmat
jatka toki
jatkoa tulee kunhan keritään..
Älyttömän pitkäveteinen alku... Meinasin monta kertaa lopettaa kesken... :(
"Meinasin monta kertaa lopettaa kesken..."
vaan et kuitenkaan lopettanut?;-)
..vasta kun edellytykset ja mukanaolijat on kuvailtu. jos haluat suoraa toimintaa, sorry..
Olet oikeassa. Aivan mahtavaa, että joku viitsii kirjoittaa noin huolella ja rauhassa alun tällaiseen tarinaan. Kun päästään toimintaan, lukijakin on jo valmis siihen eikä ihmettele, että mistäs tähän hypättiin.
Tämä pappila sarja vaikuttaa hyvältä.
Aivan mahtava!