Mulla on 15 vuotias poikaystävä ja sen kaa on tosi kiva viettää aikaa. Me rakastetaan toisiamme ja ollaan siitä varmoja. Ongelma on vaan se, että se saa välillä kamalia raivokohtauksia ja saan jatkuvasti aina pelätä, mitä se saa päähänsä. Ei se mua ikinä satuttais, mut se välillä tekee jotain tyhmää, mistä se joutuu ongelmiin. Mua harmittaa, kun se ei kuuntele mua ollenkaan sillon, kun se on vihanen. Ja yleensä se purkaa muhun se pahan olonsa, vaikka ei se melkein koskaan johdu musta. Onks tää vaan murrosikää vai onko mun jätkällä päässä jotain vikaa?
Mikä auttaa?
Niina
6586
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei sun jätkälläs välttämättä oo pääs vikaa...
On olemas sellanen sairaus ku ADHD, siihen kuuluu
ylivilkkaus,aggressiivisuus ja oppimis- ja keskittymisvaikeudet.
Koita sanoo sun jätkälle jotenki kiltisti et voisko se käydä sielä testeissä, mut jos sun jätkä suuttuu siitä tosi paljo,tai siis tiedät et se suuttuu,pyydä sen mutsia tai faijaa ehdottaan sitä!! ADHD:hen on nimittäin lääkitys, ja se yleensä auttaa.Mulla ittellä on ollu ADHD-jätkä ja sille ne lääkkeet autto!!! Mut ei sillä sun jätkällä välttämättä oo ADHD:ta mut esitimpä vaan yhen vaihtoehdon!! Toivottavasti helpottaa...
Toi auttoi paljon. Suorastaan pelasti päivän!! Kiitos!
Jos jätkä on yksinkertaisesti väärin kasvatettu kusipää keekoilija,ei siihen auta muu kuin asennekasvatus!Ja kova sellainen.Joillekin totuus ja järki pitää takoa päähän.
Eipä ne testit varmaan pahaksi ole,mutta turha kaikkea on verhota sairauden taakse.
Kehottaisin odottamaan vähän aikaa ennen kun alat puhumaan sille mistään testeistä. Väittäisin että tuolla jätkällä on vain murrosikä siinä vaiheessa että se toimii tuolla tavalla. Tietyllä tavalla hän hakee omaa paikkaansa maailmassa ja ei ole hyväksynyt itseään. Ja koska hän ei kunnolla hyväksy itseään hän pelkää ettet sinäkään hyväksy ja että jätät hänet.
Mutta älä mene puhumaan hänelle mistään tommoisesta, se vasta ottaakin päähän. Koita vaan rauhoitella ja näyttää että välität hänestä. Olen melko varma että tuo menee ohi. Se vain kuuluu tuohon ikään.
...Mistäs se niitä raivokohtauksia sitten saa?
Mä neuvon sua sen verran että jos se ikinä,IKINÄ,satuttaa sua mitenkään fyysisesti niin jätä se heti koska se voi ihan hyvin tehdä sen uudestaan.Teidän kannattais puhua tuosta tilanteesta ja sun kannattas sanoa sille että kuuntelis sua enemmän. Kaikkihan nyt joutuu vaikeuksiin tuossa iässä, putkaan ja kaikkeen että se nyt varmaan on ihan normaalia. Mut tiiän kokemuksesta et ei oo kiva ku jätkä riehuu...
Mulla oli ihan sama tilanne parivuotta sitten! jätkä sai sellasia riehumis kohtauksia...sai se rikosrekisterinki....mut sit se rauhottu...istu se yhen yön putkassa...ku se tuli sieltä se oli ihanku eri ihminen! :) siihen ne sit jäi...
ei se koskaan satuttanu mua...vaikka romut lenteliki. se oli vaan sitä murros ikää..mut toisaalta se lähensi meidän suhdetta! Eli se menee ohi... mut jos se satuttaa sua niin jätä se! koska se tekee sen uudestaanki vaik väittäis et ei tee... Tsemppiä!