Moro.
Tuumailin tuossa, mitkähän mahtanee olla rautapalomuurin edut? Tiedä vaikka tuosta 233mhz toosasta olisi vielä hyötyvä.
Katselin tuossa mokomaa Cygwin-ohjelmaa, ja olin toteavinani, että pystyn Windows-myllystä hallitsemaan niin graafisesti kuin teminaalinkin kautta verkossa olevaa Linux-varustettua tietokonetta. Pitääkö paikkansa?
Entäs kuinka homma onnistuu toisin päin. Eli Linuxista Windowsin säätö?
Hyvä hyvä!
Tuumailin tuossa, mitkähän mahtanee olla rautapalomuurin edut? Tiedä vaikka tuosta 233mhz toosasta olisi vielä hyötyvä.
Katselin tuossa mokomaa Cygwin-ohjelmaa, ja olin toteavinani, että pystyn Windows-myllystä hallitsemaan niin graafisesti kuin teminaalinkin kautta verkossa olevaa Linux-varustettua tietokonetta. Pitääkö paikkansa?
Entäs kuinka homma onnistuu toisin päin. Eli Linuxista Windowsin säätö?
Hyvä hyvä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miten 233 Mhz:n tiatokone liittyy rautapalomuuriin? Vai aiotko kasata ko. koneesta Linux-palomuurin? Tässä tapauksessa eroa ei ole paljoa pakettisuodatinpalomuuriin / NAT-muuriin, joka on omalla raudalla. Paitsi se, että kuluttaa enemmän sähköä, helpompi rikkoontumaan (fyysisiä liikkuvia osia). Hallinta on konsolipohjainen (tekstipohjainen (hyvä :-))) tai säädetään selaimella sopivalla apuohjelmalla, joita löytyy netistä.
Windows koneelta voi käyttää Linux konetta tekstitilassa SSH:n (turvallinen verrattuna telnettiin) yli, graafista etäkäyttöä voi harrastaa VNC:n avulla (ohjeita löytyy koulun opettajan sivuilta osoitteesta http://www.oamk.fi/~archy/vnc/vnc_kayttoonotto.html ).
Windowsia voi käyttää VNC:n avulla Linux-järjestelmästä käsain, tai jopa kämmenmikrosta (kuten Linuxiakin), mikäli ko. mikroon vaan löytyy VNCwiever -ohjelma.
Hyomaa että Wintoosaa ei voi säätää komentokehotteesta, vaan sen säätö on tehtävä graafisesti, ja sen ylläpito vaatii paljon kaistaa, kun taas SSH komentotulkki ei vaadi paljon mitään kaistaa. Toimii GPRS-yhteydelläkin hyvin, jos GPRS-verkon latenssi ei haittaa.