"Luonasi löydän luvatun maan"

Kerron vain tämän pienen ihmisen tarinan...Olen
vasta 15:sta ja olen seurustellut poikaystäväni
kanssa 1 1/2-vuotta.Hän on minua neljä vuotta
vanhempi,elikä ei ihme että ongelmia
syntyy...Asiaan.Mulla oli suhde,joka kesti koko
kesän.Tämä kyseinen on samanikäinen kuin minä ja
vieläpä samalla luokalla...Noh,kävi niin,että
minä onneton rakastuin...Nyt se on ohi,ja
kavereita yritetään olla.Petän itseäni
kieltämällä tunteeni,mutta vaikka eroisin
poikaystävästäni en saisi tätä toista osapuolta
itselleni...Enkä haluaisikaan,jos tarkemmin
ajatellaan...Se on nuori vielä,ja haluaa mennä ja
vipeltää.Itse olen jo tehnyt kaiken,mutta silti
haluan mennä...Viestini on sekava...En osaa pukea
ajatuksiani sanoiksi..Kysynkin teiltä nuoret
naiset...Oletteko itse ollut tässä epätoivoisessa
tilanteessa?Ja jos kyllä niin minkälaisessa ja
kuinka kävi?
3364
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

No on ongelmat nykyajan lapsilla. Tee just niinku
hyvältä tuntuu, ei tossa iässä kannata ajatella
yhtään mitään muuta! Tulet vaihtamaan ihastusta
vielä monen monta kertaa...

Äänestä

Jos haluat voin antaa sinulle sellaisen hoidon
ettet enää ikinä kaipaa vierasta munaa ja osaat
pysyä uskollisena sille jonka kanssa seurustelet.
Sä oot samanlainen penikka kuin se
luokkalaiseskin. En ymmärrä miten se 19vuotias
kaveri jaksaa olla tuommoisen päättämättömän
tuuliviirin kanssa. Eroa edes siitä ja anna
hänelle mahdollisuus hankkia uskollisempi ja
rakastavaisempi tyttö.

Äänestä

oon ollu poikakamuni kans vuoden, kesällä
ihastuin luokkakaveriini, petin jätkääni tän
luokkakamun kans... nyt en voi ikinä unohtaa sitä
mun luokkakamua....

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kahden tulen välissä... kirjoitti:

Kerron vain tämän pienen ihmisen tarinan...Olen
vasta 15:sta ja olen seurustellut poikaystäväni
kanssa 1 1/2-vuotta.Hän on minua neljä vuotta
vanhempi,elikä ei ihme että ongelmia
syntyy...Asiaan.Mulla oli suhde,joka kesti koko
kesän.Tämä kyseinen on samanikäinen kuin minä ja
vieläpä samalla luokalla...Noh,kävi niin,että
minä onneton rakastuin...Nyt se on ohi,ja
kavereita yritetään olla.Petän itseäni
kieltämällä tunteeni,mutta vaikka eroisin
poikaystävästäni en saisi tätä toista osapuolta
itselleni...Enkä haluaisikaan,jos tarkemmin
ajatellaan...Se on nuori vielä,ja haluaa mennä ja
vipeltää.Itse olen jo tehnyt kaiken,mutta silti
haluan mennä...Viestini on sekava...En osaa pukea
ajatuksiani sanoiksi..Kysynkin teiltä nuoret
naiset...Oletteko itse ollut tässä epätoivoisessa
tilanteessa?Ja jos kyllä niin minkälaisessa ja
kuinka kävi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu