Kertokaapa mulle mitä mun kannattais tehdä, kun
rakastan yhtä jätkää ja sekin on joskus sanonut
rakastavansa mua. Mutta teoillaan ja
käytöksellään se kuitenkin viestii jotain muuta
kuin rakkautta. Se pitää yhteyttä silloin kun
sille sopii ja saattaa mennä kaunkin ennen kuin
se ottaa yhteyttä. Jos mä taas esim. soittelen
sille, sillä on aina kauhee kiire johonkin tms.
eikä se ehdi puhua/tavata. Monet itkut oon tän
jätkän vuoksi itkenyt, kun en tiedä mitä se
meinaa. Joskus se on tosi hellä, ja ihana, joskus
taas etäinen ja torjuva. Se tietää, että mä
rakastan sitä ja se on siis sanonut että sekin
rakastaa mua ja että mä oon sille enemmän kuin
kaveri, mutta voinko mä uskoo sitä? Onko se
voinut sanoa sen vaan vitsinä?
rakastan yhtä jätkää ja sekin on joskus sanonut
rakastavansa mua. Mutta teoillaan ja
käytöksellään se kuitenkin viestii jotain muuta
kuin rakkautta. Se pitää yhteyttä silloin kun
sille sopii ja saattaa mennä kaunkin ennen kuin
se ottaa yhteyttä. Jos mä taas esim. soittelen
sille, sillä on aina kauhee kiire johonkin tms.
eikä se ehdi puhua/tavata. Monet itkut oon tän
jätkän vuoksi itkenyt, kun en tiedä mitä se
meinaa. Joskus se on tosi hellä, ja ihana, joskus
taas etäinen ja torjuva. Se tietää, että mä
rakastan sitä ja se on siis sanonut että sekin
rakastaa mua ja että mä oon sille enemmän kuin
kaveri, mutta voinko mä uskoo sitä? Onko se
voinut sanoa sen vaan vitsinä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos se jätkä tosiaan rakastais sua, olisitte kuin
parhaat kaverit. Ei ois mitään mistä ette vois
yhdessä puhua tai salaisuuksia. Se varmaan
tykkääkin susta enemmän kuin muista, mutta se ei
pitkälle riitä. Satutat vain itseäs jos yrität
ymmärtää. Tosirakkaus on aivan erilaista. Odota
rauhassa niin olet vapaa vielä kun tosirakkaasi
kohtaat!!!!!!!!! Itse olen todella onnellinen
löydettyäni kumppanin. Ei tunnu yhtään tylsältä
ees se ajatus että oltais loppuelämä yhdessä.
Päinvastoin joka päivä on seikkailu.
ainakin minnä olen sen saanut kokea. mulla on
vähän sama juttu yhen jätkän kanssa. ollaan
tunnettu vuosi ja puolet siitä me ollaan seilattu
ees taas, kannattasko olla vai ei. MINÄ RAKASTAN
sitä ja se sanoo rakastavansa myös, ja sanoi myös
että rakkaus ei aina riitä. (petyin aika
pahasti..) no se on käyttäytyny tosi v:mäisesti
mua kohtaan ja lopulta se pyyteli anteeksi ja
sanoi huomanneensa että haluaa olla mun kans.
mutta nyt ku me ollaan lopulta yhdessä, kaikki
tuntuu olevan kuin ennenki.. nähellään ku
nähellään... en saa oikeen siitä kiinni. en tiiä
sitten.. ajan kanssa sitte ehkä.
Mutta sulle sanoisin että voi olla hyvinkin että
se jätkä todella rakastaa sua, mihillä se vaan
tuntuu olevan niin hanakalaa, outoa tai jotain..
se vie aikaa.. mutta älä suostu "ollaan enemmän
kuin kavereita suhteeseen" tai ainakaan sitten
sotke tunteitas siihen, jos vietätte muutaman yön
aina yhdessä kun sille tuntuu.. tai ainakin
toisesta tumtuu.. en tiiä ei varmaan paljon apua
ollu mutta sanoin mitä ajattelin.. jaksa yrittää!!