siis lyhyesti ja ytimekkäästi kysymykseni kuuluu:minkä ikäisenä lapsen voi viedä päiväkotiin? koska itse olisin saamassa työpaikan ja olen miettinyt milloin sen ottaisin vastaan... työttömänä olen ollut jo muutamia vuosia ja nyt tarjottu työpaikka olisi kuin toteutunut unelma! vauvan laskettu aika on 1.3. ja työ alkaisi mahd. kesällä. työnantaja on kyllä sanonut että voin hoitaa lastani kotona niin kauan kuin se on tarpeen joten kiirettä ei ole. mutta ihan vaan muiden kokemuksia että minkä ikäisiä teidän lapset ovat olleet mennessään päiväkotiin.
minkä ikäisenä lapsi päiväkotiin?
tuleva äiti
62
15214
Vastaukset
- tuleva äiti
en siis tarkoittanut pelkästään päiväkotia vaan myös siis hoitopaikkaa tms. mutta kyllä minua tuo päiväkoti-ikäkin kiinnostaa...
- täti
asetappa vaakakuppiin lapsi=työ..kunnalliselle ei pääse ennen kuin vanhempainraha kausi loppuu*luojalle kiitos*
kokemuksesta eli ällä hetkellä alle 3 vuotiaiden ryhmässä töissä..niin meillä pienin 9 kk aloittanu..ja aivan liian pieni päiväkotiin.Ihan rehellisesti ja suoraan sanottuna.
Mietippä vielä vaikka oisi kuinka työstä kiinni..et ole vielä edes synnyttänyt kun jo mietit hoidon järjestämistä.Tulet katumaan sitä j aivan varmasti - täti 2
täti kirjoitti:
asetappa vaakakuppiin lapsi=työ..kunnalliselle ei pääse ennen kuin vanhempainraha kausi loppuu*luojalle kiitos*
kokemuksesta eli ällä hetkellä alle 3 vuotiaiden ryhmässä töissä..niin meillä pienin 9 kk aloittanu..ja aivan liian pieni päiväkotiin.Ihan rehellisesti ja suoraan sanottuna.
Mietippä vielä vaikka oisi kuinka työstä kiinni..et ole vielä edes synnyttänyt kun jo mietit hoidon järjestämistä.Tulet katumaan sitä j aivan varmastiEi vielä lapsi ole syntynytkään ja mietitään jo kenelle sen työntäis hoitoon,ou nou!
- äiti
Äitiysloma kestää 3 kk lasketusta ajasta eteenpäin, jos sen aloittaa 30 päivää ennen LA:aa. Sen jälkeen on vanhempäinlomaa 6 kk, jonka voi pitää kumpi tahansa vanhemmista. Sen jälkeen, eli n. 9 kk ikäisenä vauvan voi viedä päiväkotiin.
Kysypä vieheltäsi, tuntuisiko hänestä mahdottomalta ajatus, että hän pitäisi osan vanhempainlomasta, ja sinä menisit siksi aikaa töihin.- huokaaja
kyllä noin pienen ihmisen paikka eo EHDOTTOMASTI kotona.
Minkä helkkarin takia lapsia väännätte, kun ette viitsi niitä hoitaa.
Kuten itsekin sanoit, yhdeksän kuukauden ikäinen on vielä vauva. - Tellu
huokaaja kirjoitti:
kyllä noin pienen ihmisen paikka eo EHDOTTOMASTI kotona.
Minkä helkkarin takia lapsia väännätte, kun ette viitsi niitä hoitaa.
Kuten itsekin sanoit, yhdeksän kuukauden ikäinen on vielä vauva.Meidän oli pakko laittaa tytär 9 kk iässä hoitoon, koska minun täytyi mennä töihin. Milläpä sitä muuten talolainoja lyhentää ja ostaa tyttärelle vaatteita ja leluja? Mitään avustuksia tai tukiaisia kun ei meille miltään luukulta heru.
- Vähän vanhempi äiti
Tellu kirjoitti:
Meidän oli pakko laittaa tytär 9 kk iässä hoitoon, koska minun täytyi mennä töihin. Milläpä sitä muuten talolainoja lyhentää ja ostaa tyttärelle vaatteita ja leluja? Mitään avustuksia tai tukiaisia kun ei meille miltään luukulta heru.
ainakaan alle 2-vuotiasta. Ja jos 2-vuotias on hoitoon vietävä, luotettavalle perhepäivähoitajalle, ei päiväkotiin. Asuntolainoissa on mahdollisuus lyhennysvapaisiin vuosiin. Ne kannattaa käyttää hyväksi silloin, kun lapset ovat pieniä. Muutoinkin lainoja voi lyhentää hyvin hitaasti, niin ei tarvitse pientä lasta laittaa lainojen maksajaksi.
- gitta
Tellu kirjoitti:
Meidän oli pakko laittaa tytär 9 kk iässä hoitoon, koska minun täytyi mennä töihin. Milläpä sitä muuten talolainoja lyhentää ja ostaa tyttärelle vaatteita ja leluja? Mitään avustuksia tai tukiaisia kun ei meille miltään luukulta heru.
edullisesti vaatteita ja leluja.
- evian
Tellu kirjoitti:
Meidän oli pakko laittaa tytär 9 kk iässä hoitoon, koska minun täytyi mennä töihin. Milläpä sitä muuten talolainoja lyhentää ja ostaa tyttärelle vaatteita ja leluja? Mitään avustuksia tai tukiaisia kun ei meille miltään luukulta heru.
meni päiväkotiin alle vuoden ikäisenä, hän täyttää pian 2 vuotta ja aika tarhassa on mennyt hyvin (ainoastaan vanhempia suretti laittaa lapsi niin pienenä hoitoon--> töiden takia myös).
Poika viihtyy toisten lasten ja aikuisten seurassa, on sosiaalinen eikä vierasta ihmisiä ja hän on oppinut päiväkodissa paljon uutta. Eli mitään negatiivista päivähoidosta ei vielä ainakaan tähän päivään saakka ole ollut. - Kyllä
gitta kirjoitti:
edullisesti vaatteita ja leluja.
Jos pudjetti menee pitkästi miinukselle, ei ole rahaa edes siihen edulliseen.
- Täti 3
Odota ensin kun se lapsi syntyy ja sitten että onko lapsi terve,ei se ole mikään itsestäänselvyys että kaikki vauvat syntyvät terveinä ja kaikki menee niinkö kirjoissa lukee.
- enkelivauvanäiti
totta puhut..kyllä..lapsen saanti ainakaan terveen ei ole niin itsestään selvää..
- Isä
Moi,
älä välitä kaikista "negatiivisista" kommenteista, mitä tähän viestiisi on tullut. Teet omat ratkaisusi oman elämäntilanteesi mukaan.
Ihan totta on, että kannattaa nyt ensin odottaa, että lapsi tulee tähän maailmaan, ja sitten katsoa millainen kaveri sieltä tuli, ja sen mukaan alkaa jatkoa suunnitella. Lapsia on niin monenlaisia.
Meillä esikoinen meni jo normaalia varhaisemmassa iässä päiväkotiin, eikä ole siitä koskaan ollut millänsäkään - päin vastoin päiväkoti on ollut aina hänelle hyväksi, vilkas ja seurallinen kun on. Tietysti on kiittäminen myös erittäin hyvää päiväkodin henkilökuntaa (tosin minulla ei ole mihin verrata - ehkä kaikissa päiväkodeissa on motivoitunut ja mukava henkilökunta). Päiväkodin monipuolinen ja lämminhenkinen toiminta on varmasti antanut lapsillemme paljon sellaisia kokemuksia, mitä harva saisi kotonaan. Päiväkodissahan on hoitajat ja "huoltohenkilökunta" erikseen, eli ruokaa tulee pöytään ja lattiat pysyy puhtaana ilman että hoitajat siitä huolehtii (toisin kuin kotona...)
Meillä ei ainakaan ole koskaan ollut muuta kuin hyvää sanottavaa päiväkodin vaikutuksesta lapsiimme. Sekä sivullisten että läheisten ihmisten kommentit lapsista ovat järjestään samanlaisia - tasapainoisia, iloisia ja omatoimisia lapsia. Ja lomien jälkeen tämä esikoinen jo kovasti odottaa päiväkotiin pääsyä - siellä kun on saman ikäisiä kavereita, joita ei kotona ole.
Eri elämäntilanteen vuoksi toinen lapsemme meni päiväkotiin 1 v 2 kk iässä, mikä sekin oli hyvä ikä aloittaa päiväkotiura. N. vuoden (tai vähän alle) ikä lienee kaikista huonoin, kun lapsella on "takertumisvaihe", eli parku tulee jo jos joku poistuu huoneesta.
Ainakaan meidän lasten kohdalla ei monien "tätien" uhkakuvat päiväkodin huonosta vaikutuksesta lapsiin ole millään lailla toteutuneet. Mutta kuten sanottua, lapsia on monenlaisia - hiljaisille ja ujommille lapsille päiväkoti saattaa olla tiukka paikka.- evian
järkevä kommentti!
Tosin yhteen asiaan puuttuisin. Sanoit että ujoille lapsille päiväkoti voi olla tiukka paikka. Aluksi näin varmasti onkin, mutta juuri siellähän he oppivat sosiaalisemmiksi, pärjäämään muiden kanssa ja se on mielestäni vain ja ainoastaan hyväksi lapselle (tai kenelle tahansa). - Isä
evian kirjoitti:
järkevä kommentti!
Tosin yhteen asiaan puuttuisin. Sanoit että ujoille lapsille päiväkoti voi olla tiukka paikka. Aluksi näin varmasti onkin, mutta juuri siellähän he oppivat sosiaalisemmiksi, pärjäämään muiden kanssa ja se on mielestäni vain ja ainoastaan hyväksi lapselle (tai kenelle tahansa).Tuon ujous-pointin meinasin aiempaan viestiini laittaakin, mutta tuli muutenkin pitkä viesti.
Ihan totta, että ujojenkin lasten tarttee viimeistään kouluun mennessä tottua olemaan joukossa, oppia sosiaalisia taitoja yms, ja kivuttomammin sekin varmaan sujuu jo ennen kouluikää.
Mutta miettiessä, laitetaanko lapsi päivähoitoon esim. 9 kk iässä vai 1,5 vuotiaana, tuokin luonteenpiirre on varmaan hyvä ottaa huomioon. - Vähän vanhempi äiti
evian kirjoitti:
järkevä kommentti!
Tosin yhteen asiaan puuttuisin. Sanoit että ujoille lapsille päiväkoti voi olla tiukka paikka. Aluksi näin varmasti onkin, mutta juuri siellähän he oppivat sosiaalisemmiksi, pärjäämään muiden kanssa ja se on mielestäni vain ja ainoastaan hyväksi lapselle (tai kenelle tahansa).Liisa Keltikangas-Järvisen lausuma siitä, miten tässä maassa sosiaalisuutta yliarvostetaan niin, että lapsi ei saa aikaa yksilöityä ensin, tuli taas tässä kerran todistetuksi. Ja kun sosiaalisuus, mitä isot ryhmät aikaan saavat, on yleensä vielä sitä, että lapsi oppii pitämään puolensa, ei niinkään ottamaan muita huomioon, niin hyvä tulee. Eihän lasta tarvitse kouluun ryhtyä valmentamaan alle vuoden ikäisestä. Kyllä eskari riittää aivan mainiosti. Ja koulussa opitaan myös sosiaalisia taitoja, ei niitä tarvitse valmiiksi kehittää ennen sitä.
- Susanne
evian kirjoitti:
järkevä kommentti!
Tosin yhteen asiaan puuttuisin. Sanoit että ujoille lapsille päiväkoti voi olla tiukka paikka. Aluksi näin varmasti onkin, mutta juuri siellähän he oppivat sosiaalisemmiksi, pärjäämään muiden kanssa ja se on mielestäni vain ja ainoastaan hyväksi lapselle (tai kenelle tahansa).Ei pienen lapsen tarvitse oppia sosiaaliseksi!!! Esimerkiksi yksivuotiaan lapsen leikki on yksinleikkiä, ei sosiaalista vuorovaikutusta. Jos monta pientä lasta on yhdessä esimerkiksi hiekkalaatikolla, niin eivät he leiki yhdessä, vaan rinnakkain, kukin omia leikkejään.
Älytöntä tollanen jenkkiläistyylinen ajattelutapa, että ujous on sairaus, josta on heti pienenä päästävä eroon, ja että vain ulospäinsuuntautuneisuus on arvostettavaa! Ja nyt sitten vielä yritetään perustella pienen lapsen päiväkotiin tyrkkäämistä sillä, että vauvan tulisi olla sosiaalinen... Kyllä vauvalle on tärkeämpää oma äiti ja isä, ja heihin muodostuva kiintymyssuhde, joka kärsii siitä, jos lapsi viedään liian pienenä hoitoon.
Miksi ihmeessä pitää hankkia lapsia, jos ei ole kiinnostusta hoitaa heitä?! - evian
Isä kirjoitti:
Tuon ujous-pointin meinasin aiempaan viestiini laittaakin, mutta tuli muutenkin pitkä viesti.
Ihan totta, että ujojenkin lasten tarttee viimeistään kouluun mennessä tottua olemaan joukossa, oppia sosiaalisia taitoja yms, ja kivuttomammin sekin varmaan sujuu jo ennen kouluikää.
Mutta miettiessä, laitetaanko lapsi päivähoitoon esim. 9 kk iässä vai 1,5 vuotiaana, tuokin luonteenpiirre on varmaan hyvä ottaa huomioon.puhut, luonne ratkaisee paljon.
- evian
Vähän vanhempi äiti kirjoitti:
Liisa Keltikangas-Järvisen lausuma siitä, miten tässä maassa sosiaalisuutta yliarvostetaan niin, että lapsi ei saa aikaa yksilöityä ensin, tuli taas tässä kerran todistetuksi. Ja kun sosiaalisuus, mitä isot ryhmät aikaan saavat, on yleensä vielä sitä, että lapsi oppii pitämään puolensa, ei niinkään ottamaan muita huomioon, niin hyvä tulee. Eihän lasta tarvitse kouluun ryhtyä valmentamaan alle vuoden ikäisestä. Kyllä eskari riittää aivan mainiosti. Ja koulussa opitaan myös sosiaalisia taitoja, ei niitä tarvitse valmiiksi kehittää ennen sitä.
jokainen lapsi ole tässäkin asiassa yksilö. Toinen osaa käyttäytyä (siis ottaa myös muut ihmiset huomioon) jo pienestä pitäen, toinen ei osaa sitä vielä aikuisenakaan. Ei se päiväkodin tai koulun syytä ole, vanhemmistaanhan lapsi ensimmäisenä mallia ottaa.
- evian
Susanne kirjoitti:
Ei pienen lapsen tarvitse oppia sosiaaliseksi!!! Esimerkiksi yksivuotiaan lapsen leikki on yksinleikkiä, ei sosiaalista vuorovaikutusta. Jos monta pientä lasta on yhdessä esimerkiksi hiekkalaatikolla, niin eivät he leiki yhdessä, vaan rinnakkain, kukin omia leikkejään.
Älytöntä tollanen jenkkiläistyylinen ajattelutapa, että ujous on sairaus, josta on heti pienenä päästävä eroon, ja että vain ulospäinsuuntautuneisuus on arvostettavaa! Ja nyt sitten vielä yritetään perustella pienen lapsen päiväkotiin tyrkkäämistä sillä, että vauvan tulisi olla sosiaalinen... Kyllä vauvalle on tärkeämpää oma äiti ja isä, ja heihin muodostuva kiintymyssuhde, joka kärsii siitä, jos lapsi viedään liian pienenä hoitoon.
Miksi ihmeessä pitää hankkia lapsia, jos ei ole kiinnostusta hoitaa heitä?!tosissasi, että vanhemmat jotka vievät lapsensa nuorempina päivähoitoon, eivät välitä tai ole kiinnostuneita lapsistaan?? Mielestäni TUO ajattelutapa on sairas. Jokainen tietää varmasti ITSE mikä omalle lapselle on parasta.
Omasta mielestäni lapsen on parempi saada kontakteja myös oman ikäisiinsä eikä olla vain äidin/isän kanssa kotona kouluikään asti.
En ole muuten sanonut, että ujous olisi sairaus, mutta se tuottaa varmasti ongelmia jos lapsi ei uskalla ottaa yhteyttä muihin vaan leikkii aina yksinään. - Susanne
evian kirjoitti:
tosissasi, että vanhemmat jotka vievät lapsensa nuorempina päivähoitoon, eivät välitä tai ole kiinnostuneita lapsistaan?? Mielestäni TUO ajattelutapa on sairas. Jokainen tietää varmasti ITSE mikä omalle lapselle on parasta.
Omasta mielestäni lapsen on parempi saada kontakteja myös oman ikäisiinsä eikä olla vain äidin/isän kanssa kotona kouluikään asti.
En ole muuten sanonut, että ujous olisi sairaus, mutta se tuottaa varmasti ongelmia jos lapsi ei uskalla ottaa yhteyttä muihin vaan leikkii aina yksinään.Luepas hieman kehityspsykologiaa, niin ymmärrät itsekin, että pienelle lapselle on parempi olla kotona äidin tai isän hoidettavana kuin päiväkodissa. Yhdellekään vauvalle paras vaihtoehto ei ole hoitopaikka, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan.
Kyllä se on mielestäni kiinnostuksen puutetta, jos ei itse viitsi hoitaa lastaan edes silloin, kun lapsi on vauva... Ehkä sinusta on sitten hyvä idea hankkia lapsi, ja "hoitaa" sitä vain pari tuntia päivässä, ja muun ajan lapsi voikin olla hoitopaikassa?
Ja tarkoitin kirjoituksessani, että nimenomaan hyvin pienet lapset (esim. vuoden ikäiset) leikkivät rinnakkaisleikkejä. Kyllä tavalliset lapset solmivat vähän vanhempina ihan normaaleja yhteyksiä muihin, olivat sitten ujoja tai ei. Ei sitä erikseen tarvitse tarhassa harjoitella. Löytyyhän niitä kavereita pihapiiristä ym. Myös puolipäivähoito on yksi vaihtoehto, silloin lapsen ei tarvitse olla pitkää päivää hoidossa.
Sitten vielä: Miksi ihmeessä esimerkiksi 9-kuukautisen vauvan pitäisi mennä päiväkotiin ja saada kontakteja oman ikäisiinsä?! - Isä
Susanne kirjoitti:
Luepas hieman kehityspsykologiaa, niin ymmärrät itsekin, että pienelle lapselle on parempi olla kotona äidin tai isän hoidettavana kuin päiväkodissa. Yhdellekään vauvalle paras vaihtoehto ei ole hoitopaikka, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan.
Kyllä se on mielestäni kiinnostuksen puutetta, jos ei itse viitsi hoitaa lastaan edes silloin, kun lapsi on vauva... Ehkä sinusta on sitten hyvä idea hankkia lapsi, ja "hoitaa" sitä vain pari tuntia päivässä, ja muun ajan lapsi voikin olla hoitopaikassa?
Ja tarkoitin kirjoituksessani, että nimenomaan hyvin pienet lapset (esim. vuoden ikäiset) leikkivät rinnakkaisleikkejä. Kyllä tavalliset lapset solmivat vähän vanhempina ihan normaaleja yhteyksiä muihin, olivat sitten ujoja tai ei. Ei sitä erikseen tarvitse tarhassa harjoitella. Löytyyhän niitä kavereita pihapiiristä ym. Myös puolipäivähoito on yksi vaihtoehto, silloin lapsen ei tarvitse olla pitkää päivää hoidossa.
Sitten vielä: Miksi ihmeessä esimerkiksi 9-kuukautisen vauvan pitäisi mennä päiväkotiin ja saada kontakteja oman ikäisiinsä?!Olen edelleen sitä mieltä, että kaikkia asioita ei voi yleistää. Toisille joku sopii paremmin kuin toisille.
Kirjoitit: "Yhdellekään vauvalle paras vaihtoehto ei ole hoitopaikka, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan."
Ehkäpä näin, mutta meidän lasten kohdalla en millään pysty huomaamaan, mitä haittaa päiväkodista olisi ollut. Myös läheiset (mm. isovanhemmat) ovat alun skeptisyyden jälkeen joutuneet toteamaan, että ei päiväkoti ja siellä ohjattu mukava toiminta ryhmässä ole lainkaan huono vaihtoehto - päinvastoin. Liekö sitten meillä poikkeuksellinen päiväkoti - tiedä häntä.
PS. Kaikista pihapiireistä ei valitettavasti löydy samanikäisiä kavereita pienille lapsille... - joku
Isä kirjoitti:
Olen edelleen sitä mieltä, että kaikkia asioita ei voi yleistää. Toisille joku sopii paremmin kuin toisille.
Kirjoitit: "Yhdellekään vauvalle paras vaihtoehto ei ole hoitopaikka, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan."
Ehkäpä näin, mutta meidän lasten kohdalla en millään pysty huomaamaan, mitä haittaa päiväkodista olisi ollut. Myös läheiset (mm. isovanhemmat) ovat alun skeptisyyden jälkeen joutuneet toteamaan, että ei päiväkoti ja siellä ohjattu mukava toiminta ryhmässä ole lainkaan huono vaihtoehto - päinvastoin. Liekö sitten meillä poikkeuksellinen päiväkoti - tiedä häntä.
PS. Kaikista pihapiireistä ei valitettavasti löydy samanikäisiä kavereita pienille lapsille...No onko se sitten kamalaa, jos ei puolivuotiaalla tai yksivuotiaalla ole vielä samanikäisiä kavereita? Kumpi on tärkeämpää vauvalle: vanhemmat vai kaverit?
Ehtiihän niitä kavereita hankkimaan myöhemminkin lapsuuden aikana, ei sen takia kannata pientä vauvaa viedä hoitoon. Ymmärrän kyllä sen, että kaikki eivät voi olla kotona siihen asti, kun lapsi on esikouluikäinen, mutta tuntuu aika kauhealta, että joku, jonka lapsi ei ole vielä syntynytkään, miettii jo, kuinka pian lapsen voisi viedä hoitoon... - Isä
joku kirjoitti:
No onko se sitten kamalaa, jos ei puolivuotiaalla tai yksivuotiaalla ole vielä samanikäisiä kavereita? Kumpi on tärkeämpää vauvalle: vanhemmat vai kaverit?
Ehtiihän niitä kavereita hankkimaan myöhemminkin lapsuuden aikana, ei sen takia kannata pientä vauvaa viedä hoitoon. Ymmärrän kyllä sen, että kaikki eivät voi olla kotona siihen asti, kun lapsi on esikouluikäinen, mutta tuntuu aika kauhealta, että joku, jonka lapsi ei ole vielä syntynytkään, miettii jo, kuinka pian lapsen voisi viedä hoitoon..."No onko se sitten kamalaa, jos ei puolivuotiaalla tai yksivuotiaalla ole vielä samanikäisiä kavereita? Kumpi on tärkeämpää vauvalle: vanhemmat vai kaverit?"
Eiköhän vauvalle ole tärkeintä se, että on hyvä olla. Joillain se tarkoittaa eri asioita kuin toisilla.
"Ehtiihän niitä kavereita hankkimaan myöhemminkin lapsuuden aikana, ei sen takia kannata pientä vauvaa viedä hoitoon. Ymmärrän kyllä sen, että kaikki eivät voi olla kotona siihen asti, kun lapsi on esikouluikäinen, mutta tuntuu aika kauhealta, että joku, jonka lapsi ei ole vielä syntynytkään, miettii jo, kuinka pian lapsen voisi viedä hoitoon... "
Jotenkin mua ahdistaa tämä ihmisten ahdaskatsoisuus - kun lapsi tulee, ei saisi miettiä elämäänsä muilta osin eteenpäin. Asetetaan kauheita paineita uuteen tilanteeseen joutuville, kun syyllistetään heti jos aikoo hieman poiketa valtavirran mielipiteistä.
Ei vuosikymmeniä sitten ollut tällaista päivähoitojärjestelmää, ja vanhemmat menivät jo aikaisemmin töihin. Silti tuntuu Suomi olevan täynnä ihan täyspäisiä ihmisiä. Ja harvassa maassa nykypäivänäkään on tällaisia mahdollisuuksia vanhempainvapaisiin, ja silti muuallakin on ihan täyspäisiä ihmisiä.
Tämä "kotiäityyden" ihannointi on minusta kummaa. Aika moni tuntemani kotiäiti on varsin kypsä tilanteeseen, ja se tietysti heijastuu lapsiin. Ja toisaalta moni töissäkäyvä vanhempi on kypsä siihen, että ei pääse viettämään lastensa kanssa niin paljon aikaa kuin haluaisi.
Kukin tekee omat ratkaisunsa sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta. Joillekin sopii paremmin olla pidempään lasten kanssa kotona, joillekin ei.
Ja harvoin löytyy täysin optimaalista mallia kuitenkaan... - Äiti -60
Vähän vanhempi äiti kirjoitti:
Liisa Keltikangas-Järvisen lausuma siitä, miten tässä maassa sosiaalisuutta yliarvostetaan niin, että lapsi ei saa aikaa yksilöityä ensin, tuli taas tässä kerran todistetuksi. Ja kun sosiaalisuus, mitä isot ryhmät aikaan saavat, on yleensä vielä sitä, että lapsi oppii pitämään puolensa, ei niinkään ottamaan muita huomioon, niin hyvä tulee. Eihän lasta tarvitse kouluun ryhtyä valmentamaan alle vuoden ikäisestä. Kyllä eskari riittää aivan mainiosti. Ja koulussa opitaan myös sosiaalisia taitoja, ei niitä tarvitse valmiiksi kehittää ennen sitä.
Ujous ei ole yhtä kuin epäsosiaalisuus. Ujot lapset ovat monesti aidosti sosiaalisia, eli ottavat toiset huomioon käyttämättä kyynärpäätaktiikkaa. Isossa lapsiryhmässä he voivat jäädä näiden ns. sosiaalisten jalkoihin.
- evian
Susanne kirjoitti:
Luepas hieman kehityspsykologiaa, niin ymmärrät itsekin, että pienelle lapselle on parempi olla kotona äidin tai isän hoidettavana kuin päiväkodissa. Yhdellekään vauvalle paras vaihtoehto ei ole hoitopaikka, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan.
Kyllä se on mielestäni kiinnostuksen puutetta, jos ei itse viitsi hoitaa lastaan edes silloin, kun lapsi on vauva... Ehkä sinusta on sitten hyvä idea hankkia lapsi, ja "hoitaa" sitä vain pari tuntia päivässä, ja muun ajan lapsi voikin olla hoitopaikassa?
Ja tarkoitin kirjoituksessani, että nimenomaan hyvin pienet lapset (esim. vuoden ikäiset) leikkivät rinnakkaisleikkejä. Kyllä tavalliset lapset solmivat vähän vanhempina ihan normaaleja yhteyksiä muihin, olivat sitten ujoja tai ei. Ei sitä erikseen tarvitse tarhassa harjoitella. Löytyyhän niitä kavereita pihapiiristä ym. Myös puolipäivähoito on yksi vaihtoehto, silloin lapsen ei tarvitse olla pitkää päivää hoidossa.
Sitten vielä: Miksi ihmeessä esimerkiksi 9-kuukautisen vauvan pitäisi mennä päiväkotiin ja saada kontakteja oman ikäisiinsä?!jo aiemminkin sanoin, jokainen vanhempi tietää varmasti itse parhaiten mikä juuri sille omalle lapselle on parasta. Oli se sitten äidin hoito tai päiväkoti. Muistetaan myös, että kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa olla kotona vuosikausia.
Miksi se 9-kuukautinen lapsi ei sitten voisi mennä päiväkotiin? Vastaapa sinä siihen. Itse en ainakaan usko siitä olevan (terveelle ja normaalisti kehittyneelle) lapselle mitään haittaa, päinvastoin.
Ensin kiellät päivähodon kokonaan, sitten sanotkin että puolipäivähoito on hyvä vaihtoehto. Yhtä lailla siinäkin lapsi on erossa vanhemmistaan, se kun tuntuu sinua eniten huolettavan/ärsyttävän (?) Pieni lapsi kun ei varmasti ajan määrettä vielä ymmärrä, ikävä voi tulla hetkessä tai vaikka vasta päivien päästä. - evian
Isä kirjoitti:
"No onko se sitten kamalaa, jos ei puolivuotiaalla tai yksivuotiaalla ole vielä samanikäisiä kavereita? Kumpi on tärkeämpää vauvalle: vanhemmat vai kaverit?"
Eiköhän vauvalle ole tärkeintä se, että on hyvä olla. Joillain se tarkoittaa eri asioita kuin toisilla.
"Ehtiihän niitä kavereita hankkimaan myöhemminkin lapsuuden aikana, ei sen takia kannata pientä vauvaa viedä hoitoon. Ymmärrän kyllä sen, että kaikki eivät voi olla kotona siihen asti, kun lapsi on esikouluikäinen, mutta tuntuu aika kauhealta, että joku, jonka lapsi ei ole vielä syntynytkään, miettii jo, kuinka pian lapsen voisi viedä hoitoon... "
Jotenkin mua ahdistaa tämä ihmisten ahdaskatsoisuus - kun lapsi tulee, ei saisi miettiä elämäänsä muilta osin eteenpäin. Asetetaan kauheita paineita uuteen tilanteeseen joutuville, kun syyllistetään heti jos aikoo hieman poiketa valtavirran mielipiteistä.
Ei vuosikymmeniä sitten ollut tällaista päivähoitojärjestelmää, ja vanhemmat menivät jo aikaisemmin töihin. Silti tuntuu Suomi olevan täynnä ihan täyspäisiä ihmisiä. Ja harvassa maassa nykypäivänäkään on tällaisia mahdollisuuksia vanhempainvapaisiin, ja silti muuallakin on ihan täyspäisiä ihmisiä.
Tämä "kotiäityyden" ihannointi on minusta kummaa. Aika moni tuntemani kotiäiti on varsin kypsä tilanteeseen, ja se tietysti heijastuu lapsiin. Ja toisaalta moni töissäkäyvä vanhempi on kypsä siihen, että ei pääse viettämään lastensa kanssa niin paljon aikaa kuin haluaisi.
Kukin tekee omat ratkaisunsa sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta. Joillekin sopii paremmin olla pidempään lasten kanssa kotona, joillekin ei.
Ja harvoin löytyy täysin optimaalista mallia kuitenkaan...Kirjoitit asiaa! Varmasti jokainen kotiäiti/isi kypsyy välillä tilanteeseensa, vaikkakin täällä palstalla kaikki vain hehkuttavat miten ihanaa niitä kakkavaippoja on vaihtaa ja "hetkeäkään en vaihtaisi pois" on varmaan yleisin lause tässä asiassa.
- Vähän vanhempi äiti
evian kirjoitti:
jo aiemminkin sanoin, jokainen vanhempi tietää varmasti itse parhaiten mikä juuri sille omalle lapselle on parasta. Oli se sitten äidin hoito tai päiväkoti. Muistetaan myös, että kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa olla kotona vuosikausia.
Miksi se 9-kuukautinen lapsi ei sitten voisi mennä päiväkotiin? Vastaapa sinä siihen. Itse en ainakaan usko siitä olevan (terveelle ja normaalisti kehittyneelle) lapselle mitään haittaa, päinvastoin.
Ensin kiellät päivähodon kokonaan, sitten sanotkin että puolipäivähoito on hyvä vaihtoehto. Yhtä lailla siinäkin lapsi on erossa vanhemmistaan, se kun tuntuu sinua eniten huolettavan/ärsyttävän (?) Pieni lapsi kun ei varmasti ajan määrettä vielä ymmärrä, ikävä voi tulla hetkessä tai vaikka vasta päivien päästä.lapsi ei pysty säilyttämään sisäistä mielikuvaa äidistä/isästä hoitopäivän pituista aikaa. Hänelle tulee kokemus hylkäämisestä kerta kerran jälkeen. Ero on ikäänkuin lopullinen. No tietysti hän sitten vähitellen oppii jollakin tapaa, että vanhempi palaakin. Olisi ehdottoman tärkeää, ettei lapsi joudu ilman ennakkotutustumista hoitoon vieraalle ja ettei hoitajia olisi epälukuinen määrä, vaan tietty ihminen, johon lapsi voi turvallisesti muodostaa suhteen. Tällöin hylkäämisen tunnetta ei tarvitse tulla. Lapsi vain siirtyy toisen turvallisen aikuisen hoivista toisen turvallisen hoiviin päivän ajaksi.
Tilanne on vähän toinen isomman lapsen kanssa, joka ymmärtää selitykset ja ajan kulun. Kuitenkin alle kouluikäiselle koko päivä on aina pitkä,pitkä aika. - Susanne
evian kirjoitti:
jo aiemminkin sanoin, jokainen vanhempi tietää varmasti itse parhaiten mikä juuri sille omalle lapselle on parasta. Oli se sitten äidin hoito tai päiväkoti. Muistetaan myös, että kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa olla kotona vuosikausia.
Miksi se 9-kuukautinen lapsi ei sitten voisi mennä päiväkotiin? Vastaapa sinä siihen. Itse en ainakaan usko siitä olevan (terveelle ja normaalisti kehittyneelle) lapselle mitään haittaa, päinvastoin.
Ensin kiellät päivähodon kokonaan, sitten sanotkin että puolipäivähoito on hyvä vaihtoehto. Yhtä lailla siinäkin lapsi on erossa vanhemmistaan, se kun tuntuu sinua eniten huolettavan/ärsyttävän (?) Pieni lapsi kun ei varmasti ajan määrettä vielä ymmärrä, ikävä voi tulla hetkessä tai vaikka vasta päivien päästä.Tarkoitin, että hieman vanhempi lapsi, esim. 5-vuotias, voi mennä puolipäivähoitoon kärsimättä siitä mitenkään...
Yksi syy, miksen itse veisi 9-kuukautista päiväkotiin on se, että se vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen kiintymyssuhteeseen (lue kehityspsykologista kirjallisuutta, jos et tiedä mikä kiintymyssuhde on).
Enkä missään nimessä tarkoita, että vanhempien pitäisi olla vuosikausia kotona lasten kanssa. Tiedän, ettei se ole monelle mahdollista. Lähinnä halusin tuoda esille, että ihan pientä lasta, siis vauvaa, ei kannata viedä päiväkotiin. Eli halusin välittää ensimmäisen viestin kirjoittajalle, että ei veisi ihan heti lastaan hoitoon...
Rautalangasta: en ole sitä mieltä, että päiväkoti olisi "vaarallinen" lapselle. Mutta itse en veisi p i e n t ä lasta pitkäksi päiväksi tarhaan. - evian
Äiti -60 kirjoitti:
Ujous ei ole yhtä kuin epäsosiaalisuus. Ujot lapset ovat monesti aidosti sosiaalisia, eli ottavat toiset huomioon käyttämättä kyynärpäätaktiikkaa. Isossa lapsiryhmässä he voivat jäädä näiden ns. sosiaalisten jalkoihin.
sanonutkaan että ujous olisi sairaus tai että ujot lapset (ihmiset) olisivat jotenkin huonompia tms. Mutta tottahan se on, että jos pienestä pitäen "hylkii" (en nyt keksi parempaakaan sanaa) muuta ryhmää, tulee joukkoon sopeutuminen olemaan myöhemmin vieläkin vaikeampaa.
- Vähän vanhempi äiti
evian kirjoitti:
sanonutkaan että ujous olisi sairaus tai että ujot lapset (ihmiset) olisivat jotenkin huonompia tms. Mutta tottahan se on, että jos pienestä pitäen "hylkii" (en nyt keksi parempaakaan sanaa) muuta ryhmää, tulee joukkoon sopeutuminen olemaan myöhemmin vieläkin vaikeampaa.
Lapsen on saatava vain aikaa ja ymmärtämystä ja vartuttuaan hän on kypsempi liittymään ryhmään.
- evian
Vähän vanhempi äiti kirjoitti:
lapsi ei pysty säilyttämään sisäistä mielikuvaa äidistä/isästä hoitopäivän pituista aikaa. Hänelle tulee kokemus hylkäämisestä kerta kerran jälkeen. Ero on ikäänkuin lopullinen. No tietysti hän sitten vähitellen oppii jollakin tapaa, että vanhempi palaakin. Olisi ehdottoman tärkeää, ettei lapsi joudu ilman ennakkotutustumista hoitoon vieraalle ja ettei hoitajia olisi epälukuinen määrä, vaan tietty ihminen, johon lapsi voi turvallisesti muodostaa suhteen. Tällöin hylkäämisen tunnetta ei tarvitse tulla. Lapsi vain siirtyy toisen turvallisen aikuisen hoivista toisen turvallisen hoiviin päivän ajaksi.
Tilanne on vähän toinen isomman lapsen kanssa, joka ymmärtää selitykset ja ajan kulun. Kuitenkin alle kouluikäiselle koko päivä on aina pitkä,pitkä aika.ovat kooltaan pieniä, ei niissä ole samaa määrää lapsia kuin esim eskariryhmissä. Kyllä ne hoitotädit varmasti ehtivät ja jaksavat touhuta kaikkien lasten kanssa tasapuolisesti. Näin ainakin oman kummipoikani kohdalla. Ehkäpä hän vain on päässyt hyvään päiväkotiin..??!
Muutenkin se jolla ei ole omakohtaisia kokemuksia lasten päivähoidosta, on huono sanomaan kumpi on parempi; olla kotona äidin kanssa vai hoidossa.
Itsekin kirjoitan vain kummipoikani ja hänen perheensä kokemuksista, omista mielipiteistäni tietysti siitä ajasta, jonka itse pienenä päiväkodissa vietin. Olen myös työskennellyt useissa päiväkodeissa, joten kokemusta on siltäkin puolelta. - Vähän vanhempi äiti
evian kirjoitti:
ovat kooltaan pieniä, ei niissä ole samaa määrää lapsia kuin esim eskariryhmissä. Kyllä ne hoitotädit varmasti ehtivät ja jaksavat touhuta kaikkien lasten kanssa tasapuolisesti. Näin ainakin oman kummipoikani kohdalla. Ehkäpä hän vain on päässyt hyvään päiväkotiin..??!
Muutenkin se jolla ei ole omakohtaisia kokemuksia lasten päivähoidosta, on huono sanomaan kumpi on parempi; olla kotona äidin kanssa vai hoidossa.
Itsekin kirjoitan vain kummipoikani ja hänen perheensä kokemuksista, omista mielipiteistäni tietysti siitä ajasta, jonka itse pienenä päiväkodissa vietin. Olen myös työskennellyt useissa päiväkodeissa, joten kokemusta on siltäkin puolelta.ei kannata kovin hanakasti ottaa kantaa näihin asioihin. On aivan eri asia etsiä omalle lapselle parasta mahdollista hoitoa kuin puhua vain yleisellä tasolla. Katsos kun tunteetkin on otettava huomioon, sekä lapsen että vanhempien.
- Katja
Susanne kirjoitti:
Tarkoitin, että hieman vanhempi lapsi, esim. 5-vuotias, voi mennä puolipäivähoitoon kärsimättä siitä mitenkään...
Yksi syy, miksen itse veisi 9-kuukautista päiväkotiin on se, että se vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen kiintymyssuhteeseen (lue kehityspsykologista kirjallisuutta, jos et tiedä mikä kiintymyssuhde on).
Enkä missään nimessä tarkoita, että vanhempien pitäisi olla vuosikausia kotona lasten kanssa. Tiedän, ettei se ole monelle mahdollista. Lähinnä halusin tuoda esille, että ihan pientä lasta, siis vauvaa, ei kannata viedä päiväkotiin. Eli halusin välittää ensimmäisen viestin kirjoittajalle, että ei veisi ihan heti lastaan hoitoon...
Rautalangasta: en ole sitä mieltä, että päiväkoti olisi "vaarallinen" lapselle. Mutta itse en veisi p i e n t ä lasta pitkäksi päiväksi tarhaan."Tarkoitin, että hieman vanhempi lapsi, esim. 5-vuotias, voi mennä puolipäivähoitoon kärsimättä siitä mitenkään..."
Hei järkeä! Kotihoidontukikin 3-vuotiaana, millä lapsi ja muu perhe elätetään vielä 2 ylimääräistä vuotta, jos ei voi mennä töihin ja senkin jälkeen vain puolipäiväiseksi??
Sellainen on tämä Suomen yhteiskunta ja silti mielestäni sosiaaliturvaltaan maailman kärkitasoa.. - Äiti -60
evian kirjoitti:
sanonutkaan että ujous olisi sairaus tai että ujot lapset (ihmiset) olisivat jotenkin huonompia tms. Mutta tottahan se on, että jos pienestä pitäen "hylkii" (en nyt keksi parempaakaan sanaa) muuta ryhmää, tulee joukkoon sopeutuminen olemaan myöhemmin vieläkin vaikeampaa.
Totuuksia on yhtä monta kuin on lapsiakin. Lapseni ovat sopeutuneet ryhmään hienosti, vaikka eivät tarhassa ole olleet päivääkään.
- Susanne
Katja kirjoitti:
"Tarkoitin, että hieman vanhempi lapsi, esim. 5-vuotias, voi mennä puolipäivähoitoon kärsimättä siitä mitenkään..."
Hei järkeä! Kotihoidontukikin 3-vuotiaana, millä lapsi ja muu perhe elätetään vielä 2 ylimääräistä vuotta, jos ei voi mennä töihin ja senkin jälkeen vain puolipäiväiseksi??
Sellainen on tämä Suomen yhteiskunta ja silti mielestäni sosiaaliturvaltaan maailman kärkitasoa..Kirjoitin nimenomaan, että ESIM. 5-vuotias. En tarkoittanut kirjaimellisesti, että lapsen voi viedä hoitoon vasta viisivuotiaana, pakkohan se on tehdä aikaisemmin, jos ei rahat muuten riitä (tai jos ei halua hoitaa lasta kotona, niin kuin jotkut eivät halua). Niin että kyllä sen 3-vuotiaankin voi viedä hoitoon, sen ikäinen ei ole enää ihan pikkulapsi.
Mun pointtini on vaan se, että en suosittelisi viemään hyvin pientä lasta päiväkotiin. Mutta tottakai se on jokaisen vanhemman oma päätös.
Ja tän puolipäivähoito-jutun toin esille lähinnä siksi, kun joku kirjoitti, että lapsen pitää saada kavereita eikä niitä aina ole pihapiirissä. No, tietysti muutenkin lapselle on kivempi olla hoidossa lyhyempi päivä kuin pitkä. Mutta taas: kaikille ei ole mahdollista järjestää töitään niin, että lapsi olisi hoidossa vain puoli päivää.
Minulla ei ole mitään päiväkoteja ja muita hoitopaikkoja vastaan. Itse vain näkisin parhaimmaksi hoitaa v a u v a a itse kotona, jonkun toisen mielestä sitten taas hoitaja on parempi vaihtoehto. - lastenhoitaja hki
Susanne kirjoitti:
Kirjoitin nimenomaan, että ESIM. 5-vuotias. En tarkoittanut kirjaimellisesti, että lapsen voi viedä hoitoon vasta viisivuotiaana, pakkohan se on tehdä aikaisemmin, jos ei rahat muuten riitä (tai jos ei halua hoitaa lasta kotona, niin kuin jotkut eivät halua). Niin että kyllä sen 3-vuotiaankin voi viedä hoitoon, sen ikäinen ei ole enää ihan pikkulapsi.
Mun pointtini on vaan se, että en suosittelisi viemään hyvin pientä lasta päiväkotiin. Mutta tottakai se on jokaisen vanhemman oma päätös.
Ja tän puolipäivähoito-jutun toin esille lähinnä siksi, kun joku kirjoitti, että lapsen pitää saada kavereita eikä niitä aina ole pihapiirissä. No, tietysti muutenkin lapselle on kivempi olla hoidossa lyhyempi päivä kuin pitkä. Mutta taas: kaikille ei ole mahdollista järjestää töitään niin, että lapsi olisi hoidossa vain puoli päivää.
Minulla ei ole mitään päiväkoteja ja muita hoitopaikkoja vastaan. Itse vain näkisin parhaimmaksi hoitaa v a u v a a itse kotona, jonkun toisen mielestä sitten taas hoitaja on parempi vaihtoehto.ensinnäkin itse työskentelen alle 3-vuotiaiden ryhmässä tällä hetkellä-kokemusta lasten lasten päivähoidosta koulutettuna ihmisenä on reilu 10 v.
Loppujen lopuksi sillä minkä ikäisenä lapsi kokee eron-ei ole oikeastaan mitään eroa.Toiset menevät kuin kala vedessä heti alusta,toiset taas kuukausi tolkulla ikävöivät vanhempiaan.Lapsen reagointi siihen erotilanteeseen on hyvin yksilöllistä.Ei mennä minkään saman kaavan mukaan.
Oikeastaan sen prosessin tekeminen on vaikeampaa vanhemmille,ensimmäistä lastaan ekaan hoitopaikkaan jättävän vanhempien tunteet ovat todella syvät.Siinä itkee niin äidit kuin isätkin.Se tietty lisää lapsen ahdistusta siitä että tässä on jotain outoa ja ehkä vähän pelottavaakin.
Niillä tädeillä..siis esim.meillä kaikki lähtee aina perheestä ja perheen tarpeesta.Pyritään siihen että vanhemmat kun saavat hoitopaikan varaisivat aikaa siihen uuteen elämään totuttamiseen puolin ja toisin.Käydään yhdessä tutustumassa hoitopaikassa,toisiin kavereihin ja erityisesti aikuisiin.Meillä vanhemmat ovat lapsensa parhaita tuntijoita,juttelemalla lasten leikkiessä yhdessä pyritään oppimaan lapsen tavat ja tottumukset ja luomaan sellainen suhde vanhempiin että heillä on turvallinen mieli jättää lapsi hoitoon.Meidän ryhmään tullessa lapsi ei tupsahda ekaa päivää 8 tuntia itsekseen,vaan käydään yhdessä pikkuhiljaa vanhempien kanssa tutustumassa ja tehdään siirtymisestä hoitomaailmaan mahdollisimman pehmeä ja luonteva.Siltikin voi tulla niitä itkuja-ei välttämättä heti vaan esim.kuukauisne jälkeen.Alku voi olla lapselle niin uusi maailma että se kiehtoo mutta kun se maailma toistuu päivästä toiseen niin alkaa reagointi.Silloin me hoitajat emme voi tarjota lapselle muuta kuin sen sylin josta saa lohdutusta-sekään ei aina riitä.
Oli lapsi pieni tai iso-hän on aina lapsi..ihmisen alku joka erkaantuu ekaa kertaa elämänsä tärkeimmistä henkilöistä-omista vanhemmistaan.Se on iso askel ja saappaat ovat joskus suuret mutta palkinto hoitajille on usein se pieninkin merkki siitä että lapsi viihtyy.Oikeastaan hyvin harvat päiväkodit ovat "säilytyspaikkoja",mutta kyllä niitäkin on..ja hoitajia on erilaisia. - annika
Vähän vanhempi äiti kirjoitti:
ei kannata kovin hanakasti ottaa kantaa näihin asioihin. On aivan eri asia etsiä omalle lapselle parasta mahdollista hoitoa kuin puhua vain yleisellä tasolla. Katsos kun tunteetkin on otettava huomioon, sekä lapsen että vanhempien.
Päästiin sitten taas siihen että suu kiinni vaan jos ei ole omia lapsia...
Merkittäviä mielipiteitä ei tietenkään ole muilla kuin vanhemmaksi ehtineillä. Ärsyttävä asenne!
Harvoin saa vanhemmista irti kovin objektiivista mielipidettä mistään. Lapsettomat ihmiset - alan kokemuksella tai ilman - tuovat esille tuoreita näkemyksiä. Eivät välttämättä ole aina oikeassa, mutta lapsettomuus ei heistä sen tyhmempiä tee. Kokemus voi tehdä myös sokeaksi uusille ideoille. - 3:n äiti
Susanne kirjoitti:
Luepas hieman kehityspsykologiaa, niin ymmärrät itsekin, että pienelle lapselle on parempi olla kotona äidin tai isän hoidettavana kuin päiväkodissa. Yhdellekään vauvalle paras vaihtoehto ei ole hoitopaikka, paitsi tietysti silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan.
Kyllä se on mielestäni kiinnostuksen puutetta, jos ei itse viitsi hoitaa lastaan edes silloin, kun lapsi on vauva... Ehkä sinusta on sitten hyvä idea hankkia lapsi, ja "hoitaa" sitä vain pari tuntia päivässä, ja muun ajan lapsi voikin olla hoitopaikassa?
Ja tarkoitin kirjoituksessani, että nimenomaan hyvin pienet lapset (esim. vuoden ikäiset) leikkivät rinnakkaisleikkejä. Kyllä tavalliset lapset solmivat vähän vanhempina ihan normaaleja yhteyksiä muihin, olivat sitten ujoja tai ei. Ei sitä erikseen tarvitse tarhassa harjoitella. Löytyyhän niitä kavereita pihapiiristä ym. Myös puolipäivähoito on yksi vaihtoehto, silloin lapsen ei tarvitse olla pitkää päivää hoidossa.
Sitten vielä: Miksi ihmeessä esimerkiksi 9-kuukautisen vauvan pitäisi mennä päiväkotiin ja saada kontakteja oman ikäisiinsä?!Minä olen henkisesti sairaan kotiäidin tytär, enkä halua samaa kohtaloa omille lapsilleni.
Minun lapseni (nuorin 1v) ovat n. 8,5 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa päiväkodissa. Lapseni nukkuvat iästä riippuen 10-12 tuntia vuorokaudessa, ja 1,5-3 tuntia siitä päiväkodissa. Eli 1 vuotiaani on päiväkodissa 5,5-6 tuntia hereillä (aamupäivällä 3 tuntia ja iltapäivällä 2,5-3 tuntia) ja isommat lapset 7 tuntia. Ilmeisestikään lapsipsykologit eivät ole tulleet ajatelleeksi, että pienelle lapselle saattaa palautua äiti mieleen unen aikana, jonka hän nukkuu hoidossa.
Hoidan heitä yhdessä heidän isänsä kanssa 5 päivänä viikossa n. 15,5 tuntia ja kahtena päivänä viikossa täydet 24 tuntia. Se olen minä, joka herään yöllä, jos lapsi herää ja tarvitsee hoitoa. Se olen minä tai mieheni, joka vie lapsen lääkäriin, jos lapsi sairastuu, tapahtui se mihin aikaan vuorokaudesta ja viikosta tahansa. - evian
Äiti -60 kirjoitti:
Totuuksia on yhtä monta kuin on lapsiakin. Lapseni ovat sopeutuneet ryhmään hienosti, vaikka eivät tarhassa ole olleet päivääkään.
jokainen ihminen on yksilö, toiset pärjäävät aina paremmin kuin toiset (taitaa olla "luonnonlaki"). Turha asiasta on enää tämän enempää kinata, mielipiteitä on yhtä paljon kuin on kirjoittajiakin.
- evian
annika kirjoitti:
Päästiin sitten taas siihen että suu kiinni vaan jos ei ole omia lapsia...
Merkittäviä mielipiteitä ei tietenkään ole muilla kuin vanhemmaksi ehtineillä. Ärsyttävä asenne!
Harvoin saa vanhemmista irti kovin objektiivista mielipidettä mistään. Lapsettomat ihmiset - alan kokemuksella tai ilman - tuovat esille tuoreita näkemyksiä. Eivät välttämättä ole aina oikeassa, mutta lapsettomuus ei heistä sen tyhmempiä tee. Kokemus voi tehdä myös sokeaksi uusille ideoille.Kuten sanoit, lapsettomat ihmiset eivät välttämättä ole oikeassa kertoessaan mielipiteitään lastenhoidosta, mutta eivät ne vanhemmatkaan ole. Jokaisella kun on oma mielipiteensä, ja se on vain hyväksyttävä vaikka ei itse samaa mieltä olisikaan.
Lapsettomilta ihmisiltä saa usein rakentavaa (ja todellista) palautetta lapsista, vanhemmat kun ovat usein sokeita juuri niiden omien lastensa töppäilyille tai yleensäkin asiassa kuin asiassa. Toisia on tietysti helppo neuvoa. - evian
Susanne kirjoitti:
Tarkoitin, että hieman vanhempi lapsi, esim. 5-vuotias, voi mennä puolipäivähoitoon kärsimättä siitä mitenkään...
Yksi syy, miksen itse veisi 9-kuukautista päiväkotiin on se, että se vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen kiintymyssuhteeseen (lue kehityspsykologista kirjallisuutta, jos et tiedä mikä kiintymyssuhde on).
Enkä missään nimessä tarkoita, että vanhempien pitäisi olla vuosikausia kotona lasten kanssa. Tiedän, ettei se ole monelle mahdollista. Lähinnä halusin tuoda esille, että ihan pientä lasta, siis vauvaa, ei kannata viedä päiväkotiin. Eli halusin välittää ensimmäisen viestin kirjoittajalle, että ei veisi ihan heti lastaan hoitoon...
Rautalangasta: en ole sitä mieltä, että päiväkoti olisi "vaarallinen" lapselle. Mutta itse en veisi p i e n t ä lasta pitkäksi päiväksi tarhaan.kehotat (käsket) jokaisessa viestissäsi lukemaan kehityspsykologiaa? Kyllä lasten kanssa pärjää ihan terveellä maalaisjärjellä, ilman kirjoista luettua tietoa.
- lastenhoitaja hki
evian kirjoitti:
kehotat (käsket) jokaisessa viestissäsi lukemaan kehityspsykologiaa? Kyllä lasten kanssa pärjää ihan terveellä maalaisjärjellä, ilman kirjoista luettua tietoa.
mikäs vika lasten kehityspsykologian lukemisessa on..ei se ainakaan haittaa tee.
oikeasti kannattaa lukea:) - evian
lastenhoitaja hki kirjoitti:
mikäs vika lasten kehityspsykologian lukemisessa on..ei se ainakaan haittaa tee.
oikeasti kannattaa lukea:)haittaa ole (olen itsekin muuten sitä aikanaan koulun takia lukenut), mutta ei se ole mikään edellytys hyvään vanhemmuuteen.
- utelias
evian kirjoitti:
Kuten sanoit, lapsettomat ihmiset eivät välttämättä ole oikeassa kertoessaan mielipiteitään lastenhoidosta, mutta eivät ne vanhemmatkaan ole. Jokaisella kun on oma mielipiteensä, ja se on vain hyväksyttävä vaikka ei itse samaa mieltä olisikaan.
Lapsettomilta ihmisiltä saa usein rakentavaa (ja todellista) palautetta lapsista, vanhemmat kun ovat usein sokeita juuri niiden omien lastensa töppäilyille tai yleensäkin asiassa kuin asiassa. Toisia on tietysti helppo neuvoa.mahiksen "neuvoa ja opastaa " toisia käyttämättä?
- Susanne
evian kirjoitti:
kehotat (käsket) jokaisessa viestissäsi lukemaan kehityspsykologiaa? Kyllä lasten kanssa pärjää ihan terveellä maalaisjärjellä, ilman kirjoista luettua tietoa.
No, kaikilla se maalaisjärki ei näytä riittävän kovin pitkälle...
Ajattelin, että kun kerran halusit perusteluja, niin niiden perustelujen tulisi olla teoriaan ja tutkittuun tietoon perustuvia. Minusta ainakaan asioiden perusteluksi ei riitä "kummipoikani pärjää hyvin" -tyyliset kommentit.
Lisäksi vaikutti siltä, ettet pahemmin tunne lapsen varhaiseen kehitykseen liittyviä asioita. Siksi ajattelin, että olisi ehkä hyvä lukea niistä. Mutta toisaalta, jos sinulla ei ole lapsia, etkä työskentele lasten parissa, niin ei haittaa, vaikket niin paljon tietäisikään. Kummipoikasi kanssa pärjäät kyllä ilman sen kummempaa "kirjatietoa".
Eiköhän nämä mielipiteet nyt sitten ole tulleet jo selväksi. Kertaus: toiset ovat sitä mieltä, että lapsen voi viedä jo alle yksivuotiaana päiväkotiin. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kannattaisi odottaa, kunnes lapsi on hieman vanhempi, ainakin n.2-vuotias. - evian
utelias kirjoitti:
mahiksen "neuvoa ja opastaa " toisia käyttämättä?
ole, en mielestäni edes viitannut siihen. Sanoin vain ihan yleisesti, että toisia on helppo neuvoa mutta omat asiat ovat usein retuperällä... Ja tämä koskee mielestäni kaikkia ihmisiä.
- evian
Susanne kirjoitti:
No, kaikilla se maalaisjärki ei näytä riittävän kovin pitkälle...
Ajattelin, että kun kerran halusit perusteluja, niin niiden perustelujen tulisi olla teoriaan ja tutkittuun tietoon perustuvia. Minusta ainakaan asioiden perusteluksi ei riitä "kummipoikani pärjää hyvin" -tyyliset kommentit.
Lisäksi vaikutti siltä, ettet pahemmin tunne lapsen varhaiseen kehitykseen liittyviä asioita. Siksi ajattelin, että olisi ehkä hyvä lukea niistä. Mutta toisaalta, jos sinulla ei ole lapsia, etkä työskentele lasten parissa, niin ei haittaa, vaikket niin paljon tietäisikään. Kummipoikasi kanssa pärjäät kyllä ilman sen kummempaa "kirjatietoa".
Eiköhän nämä mielipiteet nyt sitten ole tulleet jo selväksi. Kertaus: toiset ovat sitä mieltä, että lapsen voi viedä jo alle yksivuotiaana päiväkotiin. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kannattaisi odottaa, kunnes lapsi on hieman vanhempi, ainakin n.2-vuotias.tämäkin on mielipidekysymys, joten turha kai enempää kiistellä asiasta.
Olen muuten työskennellyt lasten parissa sekä opiskellut alaa (niin vauvaikäisten kuin eskareidenkin kanssa, eli varmasti tiedän lapsen kehityksestä jotain ilman kirjatietoakin), vaikka en sitä tällä hetkellä enää teekään. - Anonyymi
evian kirjoitti:
tosissasi, että vanhemmat jotka vievät lapsensa nuorempina päivähoitoon, eivät välitä tai ole kiinnostuneita lapsistaan?? Mielestäni TUO ajattelutapa on sairas. Jokainen tietää varmasti ITSE mikä omalle lapselle on parasta.
Omasta mielestäni lapsen on parempi saada kontakteja myös oman ikäisiinsä eikä olla vain äidin/isän kanssa kotona kouluikään asti.
En ole muuten sanonut, että ujous olisi sairaus, mutta se tuottaa varmasti ongelmia jos lapsi ei uskalla ottaa yhteyttä muihin vaan leikkii aina yksinään.Nyt puhutaan alle yksivuotiasta,aivan eri asia kuin kolmevuotias tai kuusivuotias. Samaa mieltä että alle yksivuotiaan kuuluisi olla hoidossa kotona tai sitten isovanhemmilla,valitettavasti kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta ja lapsi on vietävä hoitoon.
- Anonyymi
evian kirjoitti:
kehotat (käsket) jokaisessa viestissäsi lukemaan kehityspsykologiaa? Kyllä lasten kanssa pärjää ihan terveellä maalaisjärjellä, ilman kirjoista luettua tietoa.
Ja parhaiten pärjääkin,lapsista tulee kunnon kansalaisia noin,ei vanhempien kirjaviisaudella.Elämää oppii parhaiten elämällä eikä kirjoista,tosin ei lukemisesta haittaakaan ole jos muistaa terveen järjen käytön.
- äiti-75
mielestäni 3vuotta on hyvä ikä laittaa lapsi vasta hoitoon.itse en ainakaan halua aikaisemmin laittaa.pienen lapsen on mielestäni saatava olla kotona äitinsä kanssa,koska lapsi tarvitsee läheisyyttä ja turvaa.3vuotias osaa jo nauttia muitten lasten seurasta ja tarvitsee jo leikkikavereita.lapsi on niin vähän aikaa pieni...kannattaa jäädä kotiin.
- ei ole
Onko sama vaikka lapsi onkin kotona isänsä kanssa ensimmäiset 3 vuottaan.
Hyvin tuo kesällä 3 vuotta täyttävä tulee toimeen ulos mennessämme muiden lasten kanssa, tosin tappelemaan ei kotona ole oppinut, päiväkotilapset ovat heti lyömässä lastani, eli opetetaanko lapset päiväkodissa tappelemaan, vai ovatko päiväkotitädit niin välinpitämättömiä ja antavat lasten tapella keskenään.
Eilen kadulla seurasin kun 5 tyttöä lähti päiväkodista, sieltä tuli vit....a, saata...aa, ja muuta vastaavaa. - lastenhoitaja hki
ei ole kirjoitti:
Onko sama vaikka lapsi onkin kotona isänsä kanssa ensimmäiset 3 vuottaan.
Hyvin tuo kesällä 3 vuotta täyttävä tulee toimeen ulos mennessämme muiden lasten kanssa, tosin tappelemaan ei kotona ole oppinut, päiväkotilapset ovat heti lyömässä lastani, eli opetetaanko lapset päiväkodissa tappelemaan, vai ovatko päiväkotitädit niin välinpitämättömiä ja antavat lasten tapella keskenään.
Eilen kadulla seurasin kun 5 tyttöä lähti päiväkodista, sieltä tuli vit....a, saata...aa, ja muuta vastaavaa.Päiväkodissa on tietyt säännöt ja esim.kiroilemiseen kyllä puututaan.
Lapset oppivat asioita myös vanhemmiltaan,sisarruksiltaan ja toki jos joku päiväkodissa lapsista kiroilee "tyhmyys tiivistyy".
Ja tuohon riitelyyn ja tappeluun-kyllä siihen puututaan.Ja jos koet ettei puututa...pyydät vanhempain keskustelun jonkun ryhmän henkilön kanssa.sillä se asia selviää. - Vähän vanhempi äiti
ei ole kirjoitti:
Onko sama vaikka lapsi onkin kotona isänsä kanssa ensimmäiset 3 vuottaan.
Hyvin tuo kesällä 3 vuotta täyttävä tulee toimeen ulos mennessämme muiden lasten kanssa, tosin tappelemaan ei kotona ole oppinut, päiväkotilapset ovat heti lyömässä lastani, eli opetetaanko lapset päiväkodissa tappelemaan, vai ovatko päiväkotitädit niin välinpitämättömiä ja antavat lasten tapella keskenään.
Eilen kadulla seurasin kun 5 tyttöä lähti päiväkodista, sieltä tuli vit....a, saata...aa, ja muuta vastaavaa.olleet ovat tosiaankin usein "oppineet pitämään puolensa". Se ei ole mikään sosiaalisuuden merkki, vaan seurausta liian varhaisesta ryhmään joutumisesta. Totuta lapsesi rauhassa ja pitkällä ajalla päiväkotiin, jos sinne olet hänet hoitoon laittamassa 3 vuotta täytettyään. Katso, ettei lapsesi jää alakynteen ja kiusattavaksi, jos muu ryhmä tuntee entuudestaan toisensa. Yleensä ryhmiin tulee uusia syksyisin useampia, niin että se voi olla hyvä ajankohta päiväkotiin viemiselle.
Isä voi olla lapselle yhtä hyvä hoitaja kuin äiti. Tärkeätähän on, että suhde on pysyvä. - minä vaan
Vähän vanhempi äiti kirjoitti:
olleet ovat tosiaankin usein "oppineet pitämään puolensa". Se ei ole mikään sosiaalisuuden merkki, vaan seurausta liian varhaisesta ryhmään joutumisesta. Totuta lapsesi rauhassa ja pitkällä ajalla päiväkotiin, jos sinne olet hänet hoitoon laittamassa 3 vuotta täytettyään. Katso, ettei lapsesi jää alakynteen ja kiusattavaksi, jos muu ryhmä tuntee entuudestaan toisensa. Yleensä ryhmiin tulee uusia syksyisin useampia, niin että se voi olla hyvä ajankohta päiväkotiin viemiselle.
Isä voi olla lapselle yhtä hyvä hoitaja kuin äiti. Tärkeätähän on, että suhde on pysyvä.Kyllä kanssa mietin tota ettei lapsesi ole viellä syntynyt ja olet jo miettimässä hoitopaikkaa lapsellesi.... Ajattele lapsesi on vasta 3 kk kesäkuussa joten otapa järki käteen ja mieti uudestaan.....
Itse vein vasta 2 vuotiaana lapseni hoitoon aloittaessani jälleen opinnot, mutta míeleeni ei tullutkaan ennen tuota viedä lastani hoitoon.
- MaM
Vien oman pienen poikani n.10kk ikäisenä päiväkotiin,kunhan olen pitänyt äitiyslomat ja kesäloman.Hän on hoidossa vain joka toinen viikko,sen mahdollistaa isän vuorotyö.Minunkin työaikani on 5.00-13.00,eli haen hänet aikaisin kotiin.Isä vie 6.30 tarhaan työmatkallaan.Meidän perheelle tämä on ainoa vaihtoehto,rahatilanne menee aika kurjaksi jos jään kotiin.Tottakai olisin mieluiten kotona siihen asti että poika 3v,mutta luotan kyllä päiväkotimme ammattitaitoisiin hoitotäteihin,enkä aio potea huonoa omaatuntoa töihin menoni takia!
- evian
Jokainen vanhempi tietää varmasti itse parhaiten, mikä juuri sille omalle lapselle on parasta. Teidän poika ei edes vietä yhtä pitkiä päiviä päiväkodissa kuin monet muut, eli ei todellakaan kannatakaan/tarvitse potea mitään huonoa omaatuntoa.
Olen jo aiemmin sanonutkin, että myös kummipoikani meni n. 10 kk päiväkotiin ja on viihtynyt siellä todella hyvin alusta asti :) Nyt poika täyttää pian 2 vuotta, on iloinen ja reipas pikkumies eikä taida vierastaa kuin yhtä ainoaa ihmistä (ja tämänkin miehen poika on nähnyt vain kerran).
Ainakin tälle lapselle ja vanhemmille päiväkoti on ollut kuin "lottovoitto", näin vanhemmat ovat voineet tehdä enemmän töitä ja pian koko perheellä on muutto uuteen, omaan kotiin. Tästä lapsikin hyötyy saadessaan enemmän omaa tilaa.
Kuten sanottu, jokainen päättää itse. - fiona
evian kirjoitti:
Jokainen vanhempi tietää varmasti itse parhaiten, mikä juuri sille omalle lapselle on parasta. Teidän poika ei edes vietä yhtä pitkiä päiviä päiväkodissa kuin monet muut, eli ei todellakaan kannatakaan/tarvitse potea mitään huonoa omaatuntoa.
Olen jo aiemmin sanonutkin, että myös kummipoikani meni n. 10 kk päiväkotiin ja on viihtynyt siellä todella hyvin alusta asti :) Nyt poika täyttää pian 2 vuotta, on iloinen ja reipas pikkumies eikä taida vierastaa kuin yhtä ainoaa ihmistä (ja tämänkin miehen poika on nähnyt vain kerran).
Ainakin tälle lapselle ja vanhemmille päiväkoti on ollut kuin "lottovoitto", näin vanhemmat ovat voineet tehdä enemmän töitä ja pian koko perheellä on muutto uuteen, omaan kotiin. Tästä lapsikin hyötyy saadessaan enemmän omaa tilaa.
Kuten sanottu, jokainen päättää itse.mutta miksi tuo suunnaton selittämisen maku?
Jotain on yleensä pielessä jos itselle täytyy "oikeuttaa" omat tekonsa. - evian
fiona kirjoitti:
mutta miksi tuo suunnaton selittämisen maku?
Jotain on yleensä pielessä jos itselle täytyy "oikeuttaa" omat tekonsa.Yleensä jos täällä joku sanoo jotain, eikä perustele tekstiään, tulee heti noottia siitä miksi tuollaisia sanoja tms.. Nyt kun kerron omakohtaisia (ts. sisaren perheen) kokemuksia, en saisikaan tehdä sitä. Ikinä ei siis ole hyvä.. Ei saa kertoa mielipiteitään asioista, mutta jos ne jättää pois sekään ei kelpaa...hoih..
- minääää 15
mä menin perhepäivähoitoon ku olin 8kk.
vanhempien piti olla töis. kyl niil mullekki kuitenki aikaa oli! hyvinhän tuo toimi. mä ainaki olin tyytyväinen. - Päiväkotiin
Oma muksu aloitti päiväkodin vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä. Alusta asti meni tosi hyvin. Aina on viihtynyt pk:ssa. Taisi olla omalle muksulle täydellinen ikä, mutta jokainen on yksilö.
- Anonyymi
Vaikka taapero ikäisenä eli 2 vuotiaana
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1367639Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361893Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251870- 911613
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1791535Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p104978- 49910
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28810Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4769- 32764