kolmas...

Itsekkin otin n. 4 kuukauden ikäisille tyttö rotilleni kolmannen (1kk vanhan pennun) kaveriksi. Alussa oli todellisisa hankaluuksia ja olin varma ettei toinen tytöistäni tule koskaan hyväksymään uutta tulokasta. Tappelut olivat kaamean näköisiä! Toinen tyttö taas otti pennun heti hoiviinsa nuollen ja hoivaten sitä. No, pidin sitten tämän toisen rotan, joka ei tuntunut hyväksyvän pentua ensimmäisen yön ulkona häkistä, jolloin pentu sai rauhassa toisen rotan kanssa tutustua uuteen häkkiinsä ja päästää sinne omia hajujaan. No, seuraavana päivänä laitoin häkistä ulkona viettäneen tytön häkkiinsä ja otin pennun ulos. Siellä tyttö sitten terhakkaana haisteli häkin puruja ja joka paikkaa, että mikäs kumma täällä oikeen haisee. Aluksi meinasi tulla oman kaverinkin kanssa tappelu, koska se haisi uudelle pennulle vietettyään yön tämän kanssa samassa häkissä. No, tämän jälkeen annoin kaikkien kolmen tutustua ulkona häkistä, jolloin ei tappeluita enää syntynyt ja saatoin laittaa kaikki kolme rauhassa häkkiinsä, jossa ne tänäkin päivänä nukkuvat rauhassa kaikki somassa kasassa :) eli kyllä tämä onnistuu! Rotat ovat tietysti yksilöitä.. Jotkut pitävät enemmän hanttiin kuin toiset, toiset taas hyväksyvät tulokkaat heti. Itselleni yllätys oli että aina yleensä rauhallisempi ja kiltimpi rotta osoittautui täksi tappelupukariksi ja villimpi,pomottava taas rauhalliseksi ja äidilliseksi pennun huoltajaksi heti alussa. Tytöthän hyväksyvät uudet kumppanit helpommin kuin pojat..