Kumpi?molemmat?miten?

mä en nää tossa mitään ongelmaa. Jos sulla ei oo
kuin kaksi ihmistä joiden välillä omaa aikaas
pitää jakaa miten voi olla mahdollista että sä et
muka kerkeä kummankin kanssa olemaan vuorotellen.
Eikai kumpikaan niistä kuitenkaan halua olla
kanssas vuorokaudet ja vuodet läpeensä
kahdenkesken.
Mulla on myös nippu (paljon enemmän kuin kaksi)
kavereita jotka haluaa silloin tällöin olla ihan
kahden kesken mun kanssa eikä tuosta oo ikinä
tullut mitään ongelmaa..

no minä olen sitten aivan samassa tilassa kun sun
bestis. Mun bestiksellä on jätkäkaveri, ihan ok.
Mut mä en vaan siedä sen omistavaa luonnetta. Kun
tää jätkä ilmaantuu paikalle, ne kaks liimaantuu
toisiinsa ja sit mä tunnen ihteni kolmannex
pyöräksi, sitähän mä olenkin! Ja olen juuri
luovuttamassa ystävyydestäni... mut kun tää mun
kaveri merkitsee mulle niin paljon!
toinen juttu miks minua, bestistä, "komatta
pyrää" risoo, on se että tää jätkä kohtelee meitä
kavereita todella huonosti.
Mieti, ja seuraa minkälainen sun jätkäkaveris on
sun ystäviä, etenki sun bestistä kohtaan ja kato
mitä asialle pitäis tehä.
Mut muista että ystävyyssuhteet on ikuisia,
rakkaussuhteet ei...

Jos sun kundi ei kestä sitä et sulla on jotain
muitakin tärkeitä ihmisiä elämässäs ni se ei oo
sun arvonen eikä varmastikaan sulle se oikea.
Tosi rakkaus kestää kaiken muun paitsi pettämisen.
Onnea :)
Pärjäile :)

Jos sun kundi ei kestä sitä et sulla on jotain
muitakin tärkeitä ihmisiä elämässäs ni se ei oo
sun arvonen eikä varmastikaan sulle se oikea.
Tosi rakkaus kestää kaiken muun paitsi pettämisen.
Onnea :)
Pärjäile :)

Joo...kiitos kaikille...viisaista viesteistä...
Mutta sen mä haluisin vielä lisätä,että....
Mulla riittää aikaa molemmille,mutta sitä ei ite
enään jaxa,kun "taakka" käy liian raskaaks...siis
ei niin,että ystävät olis mulle taakkana,mut ei
jää omaa aikaa...tarvis koko ajan vaan mennä...
Niin,mun jätkäkamu ymmärtää mun bestistä,että se
haluis olla mun kans kaksin enemmän...mutta silti
se ite tietämättään painostaa mua...mutta tää
ongelma on jo hälvenemässä....Joo...mut
tää "ongelma" ei katoo se tulee uudestaan vielä
rankempana...koska niinhän ne kaikki...Mitä
taakseen jättää sen eestään löytää.....

Joo...mut mä oon samaa mieltä ettei "rakkaus"
kestä niin kun ystävyys.....että ennemmin mä
valitsen ystävän kun jätkän,koska niitä löytää
jostain ja ei sitä koskaan tiedä etteikö *SE
OIKEA* tulis vastaan jo tänään....Musta on
tuntunu kyl jo vähän aikaa siltä että mä menetän
kohta jotain,mut mitä?
Se onkin mysteeri...ja pelottava sellanen.....
Mut kiitos vielä kerran,että ootte antanu näitä
ihania kommentteja.....=)