Ajatuksia herättävät meikeläisessä sinkkupojassa (40 (pitkä avioliitto takana) haluttomuus aitoon sitoutumiseen (ei orjuuteen). Tämäkö on tämän ajan kuva? Siksikö se sopii malliksi niin monelle. Yksinäisyys rassaa minuakin usein aikalailla, mutta en toisaalta "halua innostua" yhden illan jutuista. Tätä ajankuvaa vasten tilanteeni näyttää aika toivottomalle, sillä koen vielä kykeneväni näyttämään aitoa tunnetta tämän kylmyyden ja itseriittoisuuden keskellä. Ehkä onni vielä kääntyy ja sopiva naisolento liittyy seuraani matkan varrella. Hyvää vuodenjatkoa
kiinnostaako?
jollygoodfellow
2310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta puhut, sellainen muoti nyt menossa, ei sitoutumista, vaan villiä vapaata toimintaa. Kai moni haikailee sen menetetyn nuoruuden perään ja haluaa elää kuin viimeistä päivää, keräten kokemuksia, välttäen sitoutumista toiseen ihmiseen. Mutta uskon ja tiedänkin, että löytyy vielä parisuhteeseen uskoviakin, joten onnea etsintääsi ja hyvää vuodenjatkoa!
Olen odottanut ja välillä etsinyt, erilaisia miehiä olen kohdannut...kaikilla yksi yhteinen piirre, eivät ole valmiita sitoutumaan. Usein syyksi kerrotaan pelkkää potaskaa... ja juttuhan jää minulta siihen. Mietin, onko heitä eli teitä, jotka haluatte sitoutua ja tutustua ihan silleen "vanhanaikaisesti", hissuksiin, aikaa yhdessä viettäen... siinähän tutustuu kumppaniin ja itseensäkin. Taas heräsi toivonkipinä, ainakin yksi ilmoittaa olevansa olemassa, siis Sinä! Kiitos kirjoituksestasi jollygoodfellow, päiväni on pelastettu. Hymyillään!