pakko purkaa nyt kaikki...sori joudutte kärsimää
ku mä säälin itteeni..mut mun on saatava purkaa
sydäntäni ees vähän...jollekki...kyllä mulla on
sellasia tosi hyviä kamuja...pari bestistä siis
jolle voisin kertoo mut en mä osaa ennen mä
kerroin niille aina mikä mua vaivas mut en mä
osaa enää...jos ne kysyy et mitä mulle kuuluu ni
mä vaan sanon et iha hyväää ja vaihan
puheenaihetta...mä haluun mieluummin nii et ne
puhuu mulle itestää..vaikka en kuitenkaa
halua...siis ku mulla on tää tuska sisällä josta
en niille kerro ku en oikee ees tiiä mistä se
tulee...ja sitte ne valittaa omista asioistaan ja
mä en jaksas aina ku ongelmia on jo muutenki...mä
oon pelkkiä ongelmia täynä koko ihmine...mut
silti mä haluun et ne kertoo mulle
ongelmistaa...nää mun jutut menee iha
ristii...mut ku mä oon iha hukassa..MÄ EN TIIÄ
ENÄÄ MISTÄÄ MITÄÄ...tää on iha älytöntä...sit ku
on sellasiaki et mä en luota enää itteeni
yhtää..sit mä aattelen vähänväliä mun
rakasta..siis ku seurustelin 3vuotta sitte yhen
ihanan jätkän kans jota ilmeisesti rakastan
vieläki...oon mä sen jälkeee seurustellu
kahesti...mut ei niistä oo tullu mitää...ku mä
aattelen et kaikki haluu vaa persettä...mut nii
ne haluaaki...ainaki kaikki ketä mulla
oollu...paitsi se yks...mut nyt siitä o tullu iha
ihmeellinen...se pettää sen nykystä
likkakamua...jnejnejne...kahtokaa nyt tota
tekstiä..ei tosta tajua mitään...en mäkää tajua
enkä mä ees ymmärrä miks mä tänne kirjotan...ei
tää mun ongelmia paranna...mä oon vaa nii hukassa
et mä en ees tiiä mitä mä teen...ihme jos joku
ees on lukenu tän kok jutun tänne asti...antakaa
anteeks ku kirjotin tänne...ehkä mun pitäs
poistaaa koko juttu...mua ärsyttää ku mä oon
tällanen säälisääli....mun pää halkee...mä en
jaksa enää...en mä aina oo tällanen nyt on ehkä
ekan kerra ku mä avaan sydäntäni varmaa
2vuotee...mä oon sellanen luonteeltani oikeesti
et muut ensi sitte minä kaikille muille hyvää
ensin...äh mitä mä taas selitän...sori..
ku mä säälin itteeni..mut mun on saatava purkaa
sydäntäni ees vähän...jollekki...kyllä mulla on
sellasia tosi hyviä kamuja...pari bestistä siis
jolle voisin kertoo mut en mä osaa ennen mä
kerroin niille aina mikä mua vaivas mut en mä
osaa enää...jos ne kysyy et mitä mulle kuuluu ni
mä vaan sanon et iha hyväää ja vaihan
puheenaihetta...mä haluun mieluummin nii et ne
puhuu mulle itestää..vaikka en kuitenkaa
halua...siis ku mulla on tää tuska sisällä josta
en niille kerro ku en oikee ees tiiä mistä se
tulee...ja sitte ne valittaa omista asioistaan ja
mä en jaksas aina ku ongelmia on jo muutenki...mä
oon pelkkiä ongelmia täynä koko ihmine...mut
silti mä haluun et ne kertoo mulle
ongelmistaa...nää mun jutut menee iha
ristii...mut ku mä oon iha hukassa..MÄ EN TIIÄ
ENÄÄ MISTÄÄ MITÄÄ...tää on iha älytöntä...sit ku
on sellasiaki et mä en luota enää itteeni
yhtää..sit mä aattelen vähänväliä mun
rakasta..siis ku seurustelin 3vuotta sitte yhen
ihanan jätkän kans jota ilmeisesti rakastan
vieläki...oon mä sen jälkeee seurustellu
kahesti...mut ei niistä oo tullu mitää...ku mä
aattelen et kaikki haluu vaa persettä...mut nii
ne haluaaki...ainaki kaikki ketä mulla
oollu...paitsi se yks...mut nyt siitä o tullu iha
ihmeellinen...se pettää sen nykystä
likkakamua...jnejnejne...kahtokaa nyt tota
tekstiä..ei tosta tajua mitään...en mäkää tajua
enkä mä ees ymmärrä miks mä tänne kirjotan...ei
tää mun ongelmia paranna...mä oon vaa nii hukassa
et mä en ees tiiä mitä mä teen...ihme jos joku
ees on lukenu tän kok jutun tänne asti...antakaa
anteeks ku kirjotin tänne...ehkä mun pitäs
poistaaa koko juttu...mua ärsyttää ku mä oon
tällanen säälisääli....mun pää halkee...mä en
jaksa enää...en mä aina oo tällanen nyt on ehkä
ekan kerra ku mä avaan sydäntäni varmaa
2vuotee...mä oon sellanen luonteeltani oikeesti
et muut ensi sitte minä kaikille muille hyvää
ensin...äh mitä mä taas selitän...sori..
Vastaukset 9
Vanhimmat
no tuota en mä muuta keksi kuin lähetä
kavereillesi tekstiviesti jossa kerrot kaiken tai
puhut vaikka väkipakolla..puhuminen
auttaa..oletko puhunut tälle sun jätkälles?et
muuten kertonut että miksi erositte?mulla taas on
sellainen ongelma että kaikki miehet ovat
mielestäni sikoja ja haluavat vain raiskata
(vaikka minua ei ole raiskattu)tai ovat sitten
liian lapsellisia ainakin ne jotka ovat
samanikäisiä kuin minä..tsemppiä!!
Toi kuulostaa aika tutulta. mul on kans ollu noin
sekavaa koko viime vuosi.. vihdoin viime kesän
jälkeen mä yksinkertasesti hajosin. Nyt oon käyny
kuukauden nuorten psykologil.. on se varmaa
auttanu jonkiverran, mut en oo "terve" vielä.
Ekaks sun pitää yksinkertasesti kertoo jollekkin!
Kun ne huomaa miten vaikeeta sul on ni asiat
varmaa etenee omal painollaan. Sul on varmaan
masennus. Tosi yleinen nowadays. siihen on
lääkkeitä. =) Kaikkee hyvää sulle, ja nyt tosiaan
kerrot jollekkin oikeesti.!
Mä oon kanssa ihan plääh, ja sen kyllä huomaakin.
Mä en jaksa kun aina tulee vaan onkelmii. kyl se
siin. hyväet kirjotit auttaa ittee!
Miten kukaan voi sua auttaa jos sä et edes
mainitse minkälaisia ongelmia sulla on?! Ja saako
kysyä paljonko oli alkoholia veressä kun
kirjoitit tämän??
vittu ei sill ollu yhtään alkoholia veressä,
saatanan sika.... jos et osaa ottaa asioita
vakavasti ni elä herranjumala kirjota tänne...
vitun pilvien päällä leijuja......
kiitti...alkoholia ei oo ollu veressä...mä oon
vaan nii SEKASIN...mut sun elämä on varmaa nii
täydellistä et sä et ymmärrä en mäkää
ymmärrä...sehän täs nii hienoo onki...älä vaivaa
päätäs asialla...oo onnelline et sä et oo hullu
niinku minä..
et sä oo hullu. mä tiedän miten siinä kyl tulee
hetkellisesti iha psykoottiseks kun vaa
pyöritteelee näitä juttuja omassa päässään, ja ei
pysty kertoa kenellekkään mitään mitä päässä
liikkuu. Sun olis ehkä hyvä ottaa lomaa kaikesta
vähäks aikaa, jos vaa mahollista. ja kertoo
kavereille ja perheelle miten menee.. kylä se
siitä =)
joo..samma här. Mulla on kanssa kaikki sekasin.
ollu sekasin jo 3v masennusta. Kerroin yhelle
hyvälle ystävälle muutamia juttuja jotka
painaa..huomasin heti että se piti mua ihan
outona hyypiönä..hulluna..ei se ymmärtäny..miten
se vois? ei se ole kokenu tällasta. ¨
Ideaa mennä psykologille kuunnella jotai vanhoja
ämmiä jotka kopioi suoraa kirjasta eikä tiedä
asiasta paskan vertaa...elämä haisee. elämä on
ilonen,kateellinen,naurettava suorastaan tyhmä.
Eniten mua masentaa koulu, pelkkä sana saa minut
huonolle tuulelle, tulee tuskanen ja ahdistava
olo..toivon joka aamu ja ilta että olisin
kipee,kuumetta, ei tarvitsisi mennä kouluun. Ei
huvita tehdä mitään..
itsesääli tuo iloa elämäään..silti se on ihan
totta mitä sanon. elokuun alussa masennus ja
kaikki oli poissa..vain vähän aikaa..ja se oli
taas täällä..pilaamassa elämäni.
En tiedä miksi kärsin miksi on niin ahdistunut
olo..tai ehkä tiedän..mutta vain murto-osan
siitä..
ei ole kenelle kertoa..
ei ole kuka ymmärtäisi
ihan yksin.
silti taistelen..huonoin tuloksin..mutta elän yhä.
onko se hyvä vai huono asia?
En ole ainoa jolla on ongelmia..en ole ainoa joka
ei löydä ratkaisua ongelmiinsa.
enkä ole ainoa joka miettii välillä olisiko
poismeno paras "lääke"..
en ole ainoa joka toteaa että ei..
enkä ole ainoa joka toteaa että kyllä
en ole ainoa
mutta olen yksin ja hukassa en löydä pois
tuskanlabyrintistä.
Sun kannattas nyt vaan miettii(kirjota vaikka
paprulle) mistä kenkä oikeestaan puristaa...
sitte mietit, et onko se nyt niin kauhee
asia...juttelet kamujes kanssa ja jo tuntuu
paremmalta!=) Kuulostaa helpolta, jota se ei
välttämättä oo...mutta aina kannattaa yrittää!=)