onks mulla ketää kohtalotoverii?
Mä oon tällänen 16vee tyttö, ihan tavallinen,
ilonen, ehkä vähän ujo/luotaan poistyöntävä...you
know?! etc. Ainakin omasta mielestäni oon ihan
nätti (riippuu tietty päiväst, joskus oon
mielestäni maailman rumin olento=)
Mä en oo koskaa ollu kenenkää jätkän kaa,
suudellu tai muutakaan...eikä mul oo jätkii
frendeinäkään. Onks vika mun luonteessa,
ulkonäössä vai missä kun KUKAAN jätkä ei oo
kiinnostunu musta?! Ite oon katellu yht jätkää jo
reilun vuoden, mut rohkeus ei riittäny ees mennä
juttelee sille...joten se siitä!
Alkaa pikkuhiljaa ihmetyttää tää...!
sori, täst tuli tällänen valitusvirsi...mutta
olkaa niin ihania ja vastatkaa!=) thanks!
Mä oon tällänen 16vee tyttö, ihan tavallinen,
ilonen, ehkä vähän ujo/luotaan poistyöntävä...you
know?! etc. Ainakin omasta mielestäni oon ihan
nätti (riippuu tietty päiväst, joskus oon
mielestäni maailman rumin olento=)
Mä en oo koskaa ollu kenenkää jätkän kaa,
suudellu tai muutakaan...eikä mul oo jätkii
frendeinäkään. Onks vika mun luonteessa,
ulkonäössä vai missä kun KUKAAN jätkä ei oo
kiinnostunu musta?! Ite oon katellu yht jätkää jo
reilun vuoden, mut rohkeus ei riittäny ees mennä
juttelee sille...joten se siitä!
Alkaa pikkuhiljaa ihmetyttää tää...!
sori, täst tuli tällänen valitusvirsi...mutta
olkaa niin ihania ja vastatkaa!=) thanks!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei mullakaan oo ketään jätkää ees kaverina. Ja se
johtuu siit et oon aika ujo ja laiha. Oon kyl sua
nuorempi ja onhan täs aikaa mut mä haluisin ees
jätkiä kavereiks...
...kun sais jonkun edes frendiks, mut kun ei niin
ei...Luulis et se olis helppoo tutustuu uusii
ihmisii, mut ei se niin vaan oo (ainakaa mun
kohdalla) kun en liiku pahemmin missää...no joo
mutta pärjäile=)
Te kolme lienette kaikki tyttöjä?
No joo, mä oon poika mutta muuten asia on samalla
tavalla, eli oon ollu vailla tyttöä koko elämäni.
ei se oo teissä se vika tai toisaalta ei sitä
niin voi sanoa... kaikkein paras neuvo on ku
menee vaan juttelee rohkeeesti.. kaikkia se
jännittää mut mitä väliä... ittelläni on äijä ja
silleen mut voin sanoa et ei sitä jätkä/muijaa
kannata ettimällä ettiä jos tekee niin ni saa
aika paskan frendin siitä .nimimerkillä kokemusta
on......
Eihän sitä tiedä vaikka kuka olisi ollut
ihastunut sinuun. Sinä vain et ole koskaan saanut
tietää siitä. Ihan samalla tavalla joku on
jänistänyt sinun suhteesi. Niinkuin sinäkin
jänistät, etkä uskalla mennä juttelemaan
ihastuksellesi.
Rohkeutta ystäväni! Mene, ei sinulla ole mitään
menetettävää.
Mitä poika puolisiin kavereihin tulee, niitä ei
tehdä väkisin. Ei mullakaan ole kuin pari tai
muutama poika frendinä, ja ollaan tutustuttu
jossain koulussa ja muiden kavereiden kautta.
Eikä mulla ole edes poikaystävää, vaikka olen jo
17. En ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa.
Kyllä niitä frendejä saa kun on sosiaalinen ja
suvaitsevainen. Kyllä tekin saatte vielä
kavereita, ihan samanlailla, kuin omaa sukupuolta
olevia kamuja.
Olkaa sosiaalisia ja iloisia. Ja rohkeita!
Positiivisuutta elämään!
Moi!Mulla on kans sama ongelma.Mä ujostelen jopa
luokkakavereita,(en parhaita kamuja)ja varsinkin
poikia!Se vaikeuttaa mun elämää hirveesti,en voi
olla oma itteni...En osaa sua paljon neuvoo,ku
itekkin on niin ujo.Mun mielestä sulla ei oo
silleen "hätä" kun oot et oo suudellu tms. Onhan
sulla vielä aikaa.Sorry kun ei oo apua,mut itte
ujoudelleni en saa mitään,en kerta kaikkiaan!Mut
ujoistakin tykätään!Riippuu tietty kundista..=)
Juu mulla oli sama ongelma vielä puol vuotta
sitten ja oli se ollu koko ajan , olin ujo ja
tuntu vain,että mä en kiinnosta ketään tai että
kukaan vois olla musta kiinnostunut,vaikka ihan
kohtuullisen hyvän näköinen(joskus tosiaan)
olen.. niin,oon samanikäinen tyttölapsonen ja
pääsin ongelmasta tällä,päätin etten enää vain
istu iltoja kotona rypien itsesäälissä,vaan otin
itseäni niskasta kiinni ja muutin itseni
kiinnostavammaksi,en nyt tarkoita mitään ulkoista
muodonmuutosta,vaan yritin olla iloisempi ja
positiivisempi..vähitellen sain itsevarmuutta
enemmän ja enemmän,rohkaistuin ja nyt on vientiä
ollu vaikka toisille jakaa tän viimosen puolen
vuoden ajan,ensimmäistä kertaa elämässäni myös
seurustelin..vähän aikaa..se juttu meni ohi,koska
en edes pitänyt tyypistä,ajattelin vain tarttua
tilaisuuteen..ja se tavallaan kannatti,sillä sain
lisää itseluottamusta nyt seurustelen
pysyvästi,ja ennen sitä on ollut muutama
lyhympikin juttu...Yks hyvä neuvo on...tai no en
tiedä onko se hyvä,mutta kun on itsellään sisällä
sellainen itsevarma ja hyvä olo ja tietää
näyttävänsä hyvältä,niin se myös näkyy ulospäin
ja muut sen huomaa, jätkät etenkin!!!Tämä
toimii,uskokaa, voisin vaikka sanoa,että tulin
parempituuliseksi ja valitin vähemmän
kavereilleni kurjaa oloani,koska se jotenkin vain
katosi =) =) =)...Siispä,rutkasti
itseluottamusta ja hieman rohkeutta,toimi ainakin
mulla!!!