onko kokemusta? kyseinen paatti volvo 110 heppasella turbo dieselillä.kulutus?, nopeus? merikelpoisuus?.
nordic 79
ESA.
17
7213
Vastaukset
- B.F.
Oli joskus nordic 79 volvon 130 kutos TD koneella.
1) kulutus 1 litran /mpk
2) ei juuri kovempaa voinut ajaa kuin 22 solmua koska alkoin "yliplaanata" pohjamuotonsa takia. Tosin ei vene ole tehtykään koville nopeuksille.
3) merikelpoisuus huono näin jälkeenpäin ajatellen. Vene on tilava asuttava mutta erittäin kiikkerä ajettaessa (tuuli painaa korkeata runkoa) trimmailla sai jo pelkästään jos päätä käänsi ajaessa. Myös aallokko oli hankalaa pyöreäpohjaisena veneenä. Vertailuna käytän nykyistä venettäni joka on matalampi ylärakenteiltaan ja syvemmällä v-pohjalla ja tehokkaammalla moottorilla. Mutta näinhän ne veneet kehittyvät.- Mie vuan
Mulla oli muutaman vuoden omistuksessa vm- 79 Nordic 79 Volvon 130 hv AQAD40 -koneella. Ihmettelen, mistä nuo kulutuslukemat on tempaistu. Matkavauhtina oli 16-17 solmua ja kulutus oli melko tarkasti 2,3 litraa/mpk. Tuo 130-heppainen on hieman alimittainen, kun vene ajokunnossa tankit täynnä jne painaa aika tarkasti kolme tonnia.
Vene sinänsä on vahva kuin mikä ja kestää nuo muidenkin mainitsemat yli 10m/s kelit hyvin. Myötätuulessa puoliplaanari on aika epämukava ajaa. Kovemmassa nopeudessa ( 17 solmua) aikuisen siirtyminen laidalta toiselle saa kuskin olemaan tarkkana trimmien kanssa, koska vene kallistuu melkoisesti. Pohja puhtaana, yksin ja vajaalla tankilla sin GPS:llä nopeudeksi 23 solmua ja risat, mutta pelotti niin perkuleesti. Sitä ei todellakaan ole tehtu noille nopeuksille. Ylipäätään Nordic 79:t alkavat olla sen verran iäkkäitä, että ajan hammas alkaa näkyä. Omassa oli vielä alkuperäinen kone, mutta se oli läpikäyty, mm. kansi vaihdettu. Uusi omistaja vaihtoi ensi töikseen ahtimen, ja kulutus putosi ja vene sai kuuleman mukaan uutta potkua.
Omassa versiossani ei ollut erillista keulakajuuttaa, eikä sen puute haitannut. Päinvastoin, Sisällä oli sopivasti "avaruutta".
En osaa sanoa, mikä on veneen ns. heikko kohta. Merikelpoinen vene, kunhan kone on sellaisessa kunnossa, ettei siitä tarvitse olla huolissaan. Hyväkuntoisesta pyyntö on 20-22teur, jos kone uusittu, muuten ei kannata maksaa 16-17teur enempää. Läpiviennit kannattaa uusia, jos ne ovat alkuperäiset. Veneen "perussähköt" ovat aika simppelit ja kohtalaisen hyvää tekoa, mutta ainakin siinä yksilössä, joka minulla oli, edelliset omistajat olivat tehneet jos jonkilaista viritystä. Purin ainakin 50m turhaa kaapelia ja muuta härdelliä ensitöikseni. - B.F.
Mie vuan kirjoitti:
Mulla oli muutaman vuoden omistuksessa vm- 79 Nordic 79 Volvon 130 hv AQAD40 -koneella. Ihmettelen, mistä nuo kulutuslukemat on tempaistu. Matkavauhtina oli 16-17 solmua ja kulutus oli melko tarkasti 2,3 litraa/mpk. Tuo 130-heppainen on hieman alimittainen, kun vene ajokunnossa tankit täynnä jne painaa aika tarkasti kolme tonnia.
Vene sinänsä on vahva kuin mikä ja kestää nuo muidenkin mainitsemat yli 10m/s kelit hyvin. Myötätuulessa puoliplaanari on aika epämukava ajaa. Kovemmassa nopeudessa ( 17 solmua) aikuisen siirtyminen laidalta toiselle saa kuskin olemaan tarkkana trimmien kanssa, koska vene kallistuu melkoisesti. Pohja puhtaana, yksin ja vajaalla tankilla sin GPS:llä nopeudeksi 23 solmua ja risat, mutta pelotti niin perkuleesti. Sitä ei todellakaan ole tehtu noille nopeuksille. Ylipäätään Nordic 79:t alkavat olla sen verran iäkkäitä, että ajan hammas alkaa näkyä. Omassa oli vielä alkuperäinen kone, mutta se oli läpikäyty, mm. kansi vaihdettu. Uusi omistaja vaihtoi ensi töikseen ahtimen, ja kulutus putosi ja vene sai kuuleman mukaan uutta potkua.
Omassa versiossani ei ollut erillista keulakajuuttaa, eikä sen puute haitannut. Päinvastoin, Sisällä oli sopivasti "avaruutta".
En osaa sanoa, mikä on veneen ns. heikko kohta. Merikelpoinen vene, kunhan kone on sellaisessa kunnossa, ettei siitä tarvitse olla huolissaan. Hyväkuntoisesta pyyntö on 20-22teur, jos kone uusittu, muuten ei kannata maksaa 16-17teur enempää. Läpiviennit kannattaa uusia, jos ne ovat alkuperäiset. Veneen "perussähköt" ovat aika simppelit ja kohtalaisen hyvää tekoa, mutta ainakin siinä yksilössä, joka minulla oli, edelliset omistajat olivat tehneet jos jonkilaista viritystä. Purin ainakin 50m turhaa kaapelia ja muuta härdelliä ensitöikseni.Kyllä näin on kulutus on lähempänä 2/mpk, minulta typovirhe. Itselläni oli hytin väliseinällä oleva uudempi malli -81. Myös runko oli koko(kirkas)valkoinen ja ohjaamo oli kovakattoinen.
Väreistä senverran, olen nähnyt 4 eri runkovärisiä Nordic-79. Beige(eniten), valkoinen, turkoosi ja tummansininen. Tummansininen aika komea koska jotenkin mataloittaa venettä optisesti. Nordic oli aikansa asuntovene jonkalaisia konsepteja nykään ei enään valmisteta. Nordic -79 aikaisempi malli taisi oli kråkö78 ja pacific joita näkyy paljon vesillä vielä. - Mie vuan
B.F. kirjoitti:
Kyllä näin on kulutus on lähempänä 2/mpk, minulta typovirhe. Itselläni oli hytin väliseinällä oleva uudempi malli -81. Myös runko oli koko(kirkas)valkoinen ja ohjaamo oli kovakattoinen.
Väreistä senverran, olen nähnyt 4 eri runkovärisiä Nordic-79. Beige(eniten), valkoinen, turkoosi ja tummansininen. Tummansininen aika komea koska jotenkin mataloittaa venettä optisesti. Nordic oli aikansa asuntovene jonkalaisia konsepteja nykään ei enään valmisteta. Nordic -79 aikaisempi malli taisi oli kråkö78 ja pacific joita näkyy paljon vesillä vielä.Jep, oman veneeni runko oli myös valkoinen, mutta kova katto oli tehty jälkeenpäin. Alkuperäinen vetolaite oli "päivitetty" duopropiksi vaihtamalla alakerta. Eräs venetarvikekauppias kuvasi 79:ää näin: "Joo, sehän on sellainen missä on pitkä kajuutta ja ajohytti on sellainen koirankoppi".
Turkoosia en ole koskaan nähnyt livenä, mutta yhden tummansinisen, oli tosiaan hyvän näköinen. Siirryin takaisin purjeveneeseen, mutta jos olisin tilanteessa, että pitäisi hommata moottorivene, yrittäisin saada Nordic 86:n. Se on helvetin komea vene, edelleen. 79:n edeltäjä taisi olla Finn-Ess, jos en aivan väärin muista. - ESA.
Mie vuan kirjoitti:
Mulla oli muutaman vuoden omistuksessa vm- 79 Nordic 79 Volvon 130 hv AQAD40 -koneella. Ihmettelen, mistä nuo kulutuslukemat on tempaistu. Matkavauhtina oli 16-17 solmua ja kulutus oli melko tarkasti 2,3 litraa/mpk. Tuo 130-heppainen on hieman alimittainen, kun vene ajokunnossa tankit täynnä jne painaa aika tarkasti kolme tonnia.
Vene sinänsä on vahva kuin mikä ja kestää nuo muidenkin mainitsemat yli 10m/s kelit hyvin. Myötätuulessa puoliplaanari on aika epämukava ajaa. Kovemmassa nopeudessa ( 17 solmua) aikuisen siirtyminen laidalta toiselle saa kuskin olemaan tarkkana trimmien kanssa, koska vene kallistuu melkoisesti. Pohja puhtaana, yksin ja vajaalla tankilla sin GPS:llä nopeudeksi 23 solmua ja risat, mutta pelotti niin perkuleesti. Sitä ei todellakaan ole tehtu noille nopeuksille. Ylipäätään Nordic 79:t alkavat olla sen verran iäkkäitä, että ajan hammas alkaa näkyä. Omassa oli vielä alkuperäinen kone, mutta se oli läpikäyty, mm. kansi vaihdettu. Uusi omistaja vaihtoi ensi töikseen ahtimen, ja kulutus putosi ja vene sai kuuleman mukaan uutta potkua.
Omassa versiossani ei ollut erillista keulakajuuttaa, eikä sen puute haitannut. Päinvastoin, Sisällä oli sopivasti "avaruutta".
En osaa sanoa, mikä on veneen ns. heikko kohta. Merikelpoinen vene, kunhan kone on sellaisessa kunnossa, ettei siitä tarvitse olla huolissaan. Hyväkuntoisesta pyyntö on 20-22teur, jos kone uusittu, muuten ei kannata maksaa 16-17teur enempää. Läpiviennit kannattaa uusia, jos ne ovat alkuperäiset. Veneen "perussähköt" ovat aika simppelit ja kohtalaisen hyvää tekoa, mutta ainakin siinä yksilössä, joka minulla oli, edelliset omistajat olivat tehneet jos jonkilaista viritystä. Purin ainakin 50m turhaa kaapelia ja muuta härdelliä ensitöikseni....Eri näkemyksistä.
- Myös kokemusta
Viime kesänä tuli ajettua ahvenanmaan ympäri. Ko veneitä oli hangossa samaan aikaan 4 kpl. että ainakin niillä ajellaan. Kulutus oli jotakin 1,4-1,5 l/mpk vaiheilla. Vene on nykymittapuun mukaan puoliliukuva, itse pidin 16-18 solmun matkavauhtia juuri sopivana kompromissina ehtimisen ja kartturin ammattimaisuusvaatimusten välillä. Meno on myös silloin vielä yleensä pehmeää.
Muilta Nordic- veneilijöiltä olen kuullut tarinoita mitä hurjimmista keleistä, kait sieltä on aina selvitty. Pahin oma kelini on ollut porkkalan selän reunaa 16 ms lounaistuulella noin veneen korkuisesssa aallokossa ensin sivu ja sitten myötäaallokkoon. Ensin vene heilui hurjasti, mutta kun laitoin noin 12 solmua ja "perseen monttuun", meno vakavoituio kummasti. Vene on kuitenkin rauhallinen matkavene, eikä sillä ole tarkoituksen mukaista mitata sekunttikellolla kiihtyvyyksiä tai hyppyyttää aallokossa, siihen on muita veneitä. Aloittelijalle vene voi olla hankala rantautua, sivutuuliherrkkyyden ja pitkän keulan vuoksi. Ajettaessa sivumyötäiseen hieman aaltoja nopeammin vene luikertelee, mutta tästä pääsee vauhtia nostamalla ja vene menee "raiteilla".
Ajo-ominaisuuksiin vaikuttaa myös se, onko vene raskasrunkoisempi (paksumpi laminaatti) ja uudempi versio terävin paltein, vai perinteinen verisio täys U-pohjalla. Toisaalta vanharunkoinen voi olla ääriolosuhteissa jopa turvallisempi. Puolen tonnin painoisella 6-dieselillä vene on jonkin verran peräpainoinen, 4-dieseli sopinee siihen siten hyvin. Pieni lisäteho ei tosin olisi pahitteeksi (110 hv).
2 erillistä hyttiä alhaalla on hyvä pidempiä matkoja ajatellen, ja etenkin se, että molemmissa on seisomakorkeus. Salongin dinettiä ei taidettu käyttää kesällä kertaakaan syömiseen, vain nukkumiseen. Pentterin sijainti ulkona on toimiva juttu.- kimi
sininen värinen nordic on varmaan ollut finess 26 on matalampi runko ja ohjaamo myös on myyty puolivalmiina ja veistämöt ovat myös tehneet valmiiksi paljon puuta ovat aika komeita
- Nordic 79 - 77
kimi kirjoitti:
sininen värinen nordic on varmaan ollut finess 26 on matalampi runko ja ohjaamo myös on myyty puolivalmiina ja veistämöt ovat myös tehneet valmiiksi paljon puuta ovat aika komeita
Itselläni oli vuosimalli -77 jossa oli tuo Volvon 110 hp diesel. Matkavauhti 17 - 18 solmua jolla kulutus 1, 4 - 1, 4 l/maili. Ajelin veneellä 5 vuotta ja tuona aikana tuli kierrettyä pohjanlahti ja käytyä Oslossa saakka, neljä kertaa Tanskanssa. Kelin kestävyys varsin hyvä, sivu myötäinen muistutti lähinnä uppoumarunkoista jonkinlaisine rullauksineen mutta positiivistä oli pehmeys. Hyvä peli iästä huolimatta ...
- sunnuntaiveneilijä
Aika vanha säie, mutta silti:
miksi "pyöreäpalteinen" olisi mahdollisesti turvallisempi? Itselläni kaksi versiota kiikarissa : 130hv versio aqad 31 diesel Volvo Penta duopropilla eli 4 koneellla ja sitten toinen yksilö 130 hv 6 sarjan Volvo Penta 40- sarjan koneella ja SP 280 vetolaitteella. Nämä tosin molemmat Finn-ess 26 veneitä. Ajatus olisi noin 15 solmua pitää vauhtia, kumpikohan olisi parempi jos useita henkilöitä kyydissä? Ajovakautta ja kulkuasentoa ja polttoainetaloutta ajattelen. - sunnuntaiveneilijä
Niin ja miten vanhan "pyöreäpalteisen" rungon "vakauttaminen": voiko lisätä terävät palteet jälkeenpäin esim. laminoimalla? Onko kuvia tms.
- samasamasa
sunnuntaiveneilijä kirjoitti:
Aika vanha säie, mutta silti:
miksi "pyöreäpalteinen" olisi mahdollisesti turvallisempi? Itselläni kaksi versiota kiikarissa : 130hv versio aqad 31 diesel Volvo Penta duopropilla eli 4 koneellla ja sitten toinen yksilö 130 hv 6 sarjan Volvo Penta 40- sarjan koneella ja SP 280 vetolaitteella. Nämä tosin molemmat Finn-ess 26 veneitä. Ajatus olisi noin 15 solmua pitää vauhtia, kumpikohan olisi parempi jos useita henkilöitä kyydissä? Ajovakautta ja kulkuasentoa ja polttoainetaloutta ajattelen.Saatan olla se joka kirjoitti tekstin josta kysyit, mutta en ole varma. Ainakin ajelin Nordicilla pari kesää ahvenanmaan ympäri tuolloin.
Ajattelin varmaan alku/loppujäykkyyttä, kulmaton kallistuu alussa enemmän mutta lienee loppujäykempi. kulmattomuus myös hidastanee liikkeitä tosi pahassa kelissä. Käytännössä pallekulmista on vain hyötyä kun vene on vakaampi laiturissa. - sunnuntaiveneilijä
samasamasa kirjoitti:
Saatan olla se joka kirjoitti tekstin josta kysyit, mutta en ole varma. Ainakin ajelin Nordicilla pari kesää ahvenanmaan ympäri tuolloin.
Ajattelin varmaan alku/loppujäykkyyttä, kulmaton kallistuu alussa enemmän mutta lienee loppujäykempi. kulmattomuus myös hidastanee liikkeitä tosi pahassa kelissä. Käytännössä pallekulmista on vain hyötyä kun vene on vakaampi laiturissa.Kiitos viestistäsi, "samasamasa"!
launaus viestistäsi: "..Käytännössä pallekulmista on vain hyötyä kun vene on vakaampi laiturissa." -> eli tarkoitatko, että mielestäsi jyrkistä kulmista on ennen kaikkea hyötyä laiturissa eli on vakaampi veneen ollessa laiturissa?
P.s. nyt on joka tapauksessa itselläni "pyöreäkulmainen vuoden -80 Finn-Ess 26 AQD40A 130 hv 6 sylinterisellä.. Sittenpähän nähdään millainen peli on!
Voisi olla kyllä mielenkiintoista kokeilla automaattisia trimmitasoja; näitähän on mm. Mente Marine ACS RP joka siis on järjestelmä joka "mittaa" veneen kulkuasentoa ja automaattisesti säätää trimmitasoja. Näin ei tarvitse olla itse koko ajan "sormi napilla" kallistuksia korjailemassa, ainakin periaatteessa. Ei kylläkään tietoa miten käytännössä toimivat.. - yksiMonistaNäkemyksistä
sunnuntaiveneilijä kirjoitti:
Kiitos viestistäsi, "samasamasa"!
launaus viestistäsi: "..Käytännössä pallekulmista on vain hyötyä kun vene on vakaampi laiturissa." -> eli tarkoitatko, että mielestäsi jyrkistä kulmista on ennen kaikkea hyötyä laiturissa eli on vakaampi veneen ollessa laiturissa?
P.s. nyt on joka tapauksessa itselläni "pyöreäkulmainen vuoden -80 Finn-Ess 26 AQD40A 130 hv 6 sylinterisellä.. Sittenpähän nähdään millainen peli on!
Voisi olla kyllä mielenkiintoista kokeilla automaattisia trimmitasoja; näitähän on mm. Mente Marine ACS RP joka siis on järjestelmä joka "mittaa" veneen kulkuasentoa ja automaattisesti säätää trimmitasoja. Näin ei tarvitse olla itse koko ajan "sormi napilla" kallistuksia korjailemassa, ainakin periaatteessa. Ei kylläkään tietoa miten käytännössä toimivat..Palteet hieman hidastavat/estävät rullausta, mutta autuaaksi ne eivät alusta tee. Parasta palteista on auttaa runkoa nousemaan liukuun/puoliplaaniin.
Voisi ne trimmit, ehkä auttaa hieman vakauttamaan, mutta sinuna hyväksyisin tämän liikkeen osana veneilyä, kun siihen tottuu vähän ajan päästä et edes ajattele moista. Aina vene tulee heilumaan vaikka asentaisit gyropallon siihen. Paras tapa vakauttaa heilunta on sopiva nopeus ja ajolinjan valinta pahassa kelissä, eli "luovit" aallokossa sen mukaa mikä tuntuu mukavalta...
Trimmi levyillä ei nyt suoraan ole tarkoitus poistaa rullaavaa liikettä, vaan korjata asento pituus / leveys suunnassa hieman pidemmällä aika janalla, kun joka aallon harjalla...
- Nordic79vm1973
Minulla on ko. vene. Juuri laitoin uuden turbon. Nyt max nopeus 17.7 solmua. Duoprop on ja potkurin ympärillä on muovinen propguard kivisuoja. Alentanee nopeutta hieman.
- sunnuntaiveneilijä
Terve, mikä moottori on kyseessä?
- nordic79vm1973
4 sylinterinen 110 hp tamd30a
- sunnuntaiveneilijä
ok, kiitos tiedosta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2195963
Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m263734- 822587
- 392111
- 331892
- 451868
- 1071765
- 211656
- 271502
Tappajamanne kiinni
Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!331448