netti rakkaus....

mäkin löysin melkein 7kk sitten aivan ihanan
pojan netistä,ja mä oon niin rakastunu häneen..ja
pian onnex nähdään ekan kerran ihan livenä.
mut jutellaan joka päivä netissä tai puhelimessa..

Kyllä niitä nettituttavuuksia on joskus ollut.
Mutta ikinä en ole kyllä tavannut heitä.
Mut jos sä tiedät jo siit miehestä kaiken
tarpeellisen ni mikäs siinä...ainahan sitä tavata
voi...luulisin. :)

Joo-o.. tuli loydettyy tosi ihana muija netistä..
Nähtiin, rakastuttiin.. ollan oltu yhessä kohta 3
kk.. välimatkaa meil on n.300 km, ja se onki
välil vaikeeta, mut siitä selvitään =) Helppoo
tää ei todellakaa aina oo.. Mut aina ku nähää, ni
se on niin upeeta =) otetaan joka hetkestä kaikki
irti. Ja se hyvä puoli tos on vielä ettei päästä
kyllästyy toisiimme =)

itse olen löytänyt kaksi poikaystävääni netin
välityksellä. kuulostaa hieman avuttomalta,
mutta näin se on. tälläkin hetkellä olen
erittäin onnellisesti kultani kanssa yhdessä,
kaikki menee hyvin jne. minusta sillä ei ole
niin väliä missä on tavannut.. ja että silleen :)

Oon ollut monen monta kertaa ihastunut johonki
tyyppiin kenen kans oon jutellu netissä, kolme
kertaa seurustellut tässä n. kahden vuoden
aikana. Ja niitä tuttuja on vaikka millä mitalla,
tavannut oikeastikin monia kymmeniä tuttuja.

mäkin löysin mun mieheni netistä =) on mulla ollu
niitä parin viikon ihastumissuhteita, mutta kun
mä en oo niinku sillai rakastanu niitä niin ne on
vaan kuivunu... mut nyt olen onnellisesti
yhdessä maailman ihanimman miehen kanssa =)hyviä
jatkoja teille =)

Kyllähän netist voi loytää sen oikean... Ite oon
tämses nettisuhtees eläny 8kk ja hyvin menee...
Välimatkaa on aika reilusti mut jotenkin on
kestetty vaik harvon nähään...

Tavattiin,rakastuin.petyin(oli komea yms..mutta
sitten tuli mutkia matkaan..).. lyhyestä virsi
kaunis..

olen chatista montakin hyvää kaveria löytäny...
ja ihan hyviä kavereita ovat vieläkin (vuoden
tuntenu ne kaikkein vanhimmat kaverit)
ja löytypä sitten oma rakaskin netistä.
puolivuotta ollaan tunnettu (kohtapian) ja
yhdessä ollaan melkein 4 kk oltu.
en usko, että löydän enää ketään niin mahtavaa
ihmistä, kuin nykyiseni.ja tuurilla hänetkin
sitten chattasin! :)

Mäkin luulin löytäneeni Sen oikean.Me tavattiin
netin kautta,pidettiin yhteyttä melki 3kk:tta ja
sitten alettin yhteen.Olimme yhdessä
n.kuukauden,kunnes homma levis käsiin.Mä
huomasin,että olimme ihan erimaailmoista ja
tunsin vaan,etten tehnyt häntä onnellisex.Tämä
kyseinen jätkä kertoo mulle joka päivä
vieläkin,kuinka Hän rakastaa mua,mutta tunteet
eivät vai ole molemminpuolisia.Välimatkaa meillä
oli(PALJON!!!!!) Mä jätin tän jätkän ja hajotin
samalla kaikki Sen unelmat.Me oltiin jopa
kihloissakin.Mä annan vaan vihjeen:Älkää ottako
kaikkea aina niin vakavasti,siitä tulee vaan
surua kaikille. Oon pärjännyt motollani: Tee
ensin,ajattele sitten...mutta me erottiin ja
kaikki tuntui menevän päin seinää.Jos todella
rakastat tätä henkilöä,toivotan teille onnea=)

Kyllähän se oikea löytyi sieltä netistä.. pari
kertaa viestei läheteltiin ja sitten tavattiin..
Nyt ollaan oltu yhessä jo neljä vuotta ja kaksi
niistä on asuttu yhessä, eikä loppua vielä näy :)
Vihjeeks kaikille, älkää antako yhen pettymyksen
tuottaa elinikäistä haikeutta.. kyllä se onni
siitä potkii :)

Kyllä, onnistunut on. Olemme seurustelleet jo
vuoden vaikka välimatkaa onkin lähemmäs 300 km.
Ja yhteyttä pidetään netin välityksellä ja
puhelimella joka päivä. Nyt olen muuttamassa
rakkaani luokse sillä eihän tätä kaukorakkautta
ikuisuuksiin kestä. Tahdon lähemmäs rakastani ja
nyt minulla on siihen tilaisuus. Ja rakkaani
tahtoo minut luokseen. Yhteen emme ole
muuttamassa mutta samaan kaupunkiin ainakin. Ja
se on jo jotain.

Mun mielestä netti on jopa hyväkin tapa tutustua
ihmisiin, koska silloin ei tuu ulkonäkö kyseeseen,
vaan todellakin se sisin merkitsee. Oppii
tuntemaan toisen.. Itselläni ei ole kokemusta
nettirakkaudesta, mutta tutustuin poikaystävääni
melkein samalla tavalla. Välimatkaakin meillä oli
aluksi paljon, tällä hetkellä vähemmän.
Ollaan tosi onnellisia! Kaukosuhteet toimii kyllä,
tietysti joitakin uhrauksia joutuu tekemään, mutta
se on sen arvoista! Välimatkaa siis ei tarvitse
ainakaan pelätä. Älkää epäilkö nettirakkautta. Sen
tietää kyllä, kun se on aitoa! :)

Mä olen löytänyt netistä paljon ihania tyyppejä, ja
suurimman osan myös tavannut. Paria poikkeusta
lukuunottamatta kaikki livetilanteet on menny
hyvin. Tapasin ex-poikaystini 2 vuotta sitten
netissä, asuttiin vähän aikaa samassa kaupungissa,
mutta sitten välimatkaa tuli n. 500 km! Ero ei
kuitenkaan siitä johtunut (asun nyt 60 km päässä
hänestä). Jouluna olisi taas tarkoitus tavata eräs
mailikaveri.
Mä olen löytänyt netistä parhaat ystäväni (on mulla
ystäviä myös "todellisessa" elämässä, ja
nettiystävistä on tullut niitä todellisia ystäviä
tapaamisten myötä); feikit ei kestä yleensä
kirjottaa kovin pitkään.
Netti auttaa löytämään uusia ystäviä ympäri
maailman, muistaa vaan omat rajansa...

Viime keväänä sain vastauksen deitti-
almoitukseeni. poika halusi tavata minut, eikä
minulla ollut mitään sitä vastaakaan. tapasimme
tampereella, se oli keskellä niitä kaupunkeja,
joissa asumme. meillä on n. 300 km väliä.

poikaystäväni on 20 ja minä olen 16. hän on
armeijassa, joka helpottaa kummasti elämää,
vaikka toisaalta se ei ole aina niin helppoa olla
pitkään erossa. hän tulee jokatoinen loma tänne,
ja minä menen jokatoinen loma hänen kotiinsa.
hänen ei tarvitse maksaa matkoja itse, koska on
armeijassa, ja valtio kustantaa! näämme melkein
joka viikonloppu, ja osaamme nauttia siitä, koska
emme tapaa niin usein.

olemme olleet yhdessä 5 kk. ja kihloissa olemme
myös. kun täytän 18, menemme naimisiin. armeijan
jälkeen kultani muuttaa tänne minun luokseni ja
menee töihin. kun koulut on ohi, muutamme yhteen.
nämähän ovat vain suunnitelmia, ja unelmia, mutta
tavotteita pitää olla. muutenhan kaikki olisi
turhaa!

Olen seurustellut parinkin miehen kanssa, jotka
olen netistä löytänyt, mutta ei niistä ole tullut
mitään ikinä. Toinen mies oli sellainen, joka jäi
mieleeni ikuisesti, mutta hänellä ei ollut aikaa
seurustella kanssani. = (

Itse olen surffaillut netissä enemmän tai
vähemmän jo '90 luvun alusta ja olen tutustunut
moniin naisiin/tyttöihin netin välityksellä.
Kokemusta on niin ircistä, chateistä, kuin
deittipalveluistakin.

Parhaat kokemukset ovat ircistä ja
deittipalveluista, joissa toisen henkilöllisyys
on tarvittaessa melko hyvin selvitettävissä.
Chateissä taas on turhan paljon kaikenmaailman
pellejä liikkeellä.. vaikka on sieltäkin muutama
tuttu löytynyt.

Olen käynyt myös useilla "sokkotreffeillä"
muutaman mielenkiintoiselta vaikuttaneen
naisen/tytön kanssa ja täytyy myöntää että vaikka
pieniä pettymyksiäkin on ollut, olen kuitenkin
ollut tyytyväinen kaikkiin niihinkin kokemuksiin.

Ex-yksinhuoltaja isänä en voisi parempaa paikkaa
kumppanin löytämiseen keksiäkään, sillä
sähköposti mahdollistaa ajatusten vaihdon aina
silloin kun se itselle parhaiten sopii.
Kirjoittaminen (etana tai emeili) on myös todella
hyvä tapa tutustua toiseen syvällisemmin.. harva
pystyy valehtelemaan kirjeissä kerta toisen
jälkeen ja jos pystyykin, niin tuskin sellainen
ihminen haluaa koskaan tavata.

Muistakaa kuitenkin vaatia toiselta rehellisyyttä
ja olkaa itsekin rehellisiä.. mutta alussa
varovaisuu kannattaa aina. Älä myöskään anna
puhelinnumeroasi ennenkuin tiedät toisesta
tarpeeksi.. ellet sitten ole valmis tarvittaessa
vaihtamaan numeroasi.

Niin.. itse löysin sen oikean treffimestan kautta
ja hääpäiväkin koittaa pian.

Top tykkänään.
Kun noita vastauksia lukee, niin saa kuvan, että
kaikki löytää elämänsä henkilön. Näinhän ei asia
ole vaan jonkun vanhan tutkimuksen mukaan
kaikista nettikeskustelijoista 18% ajautuu
suhteeseen. Itse olen heilastellut kyllä, mutta
en rakastanut joten siihen jäi. Mitä rakkaus on
loppujen lopuksi? Itse en jaksa näitä juttuja,
kun ei-potentiaaliset ovat housuissa kiinni ja
potentiaaliset hieman kauempana. Vedä siitä
sitten... Tästä aiheestahan voisi kirjoittaa
vaikka kirjan(jotkuthan on sen jo tehnytkin),
niin paljon voi olal näkökulmia yms.

löysin yli puoli vuotta sitten ja suhde toimii
vieläkin. päivä päivältä rakkautemme kasvaa.
kyllä netti suhteet toimii.
tosin huono puoli netti suhteissa on se että
yleensä se keneen tutustuu asuu kaukana, kuten
mun ja rakkaani välille tapahtui nähdään parin
viikon välein, mutta silti rakkautemme kestää.

Erittäin vaikeata löytää ketään. Olin kyllä
menossa naimisiin erään kanssa mutta alkoi
epäilyttää enkä silloin mennyt naimisiin. Paljon
on sellaisii lyhytaikasia suheita netissä.
Ihmiset pelkäävät ilmaista itseään, tai ovat
liian varmoja itsestään. Tulos on sama.

Juu...mul on ollu tosi paljon noit nettituttui ja
tavannukki niist melkein kaikki... Netti
rakkauteen mä uskon, ku kuukaus sit rakastuin
yhtee jätkää, mut yx huono puoli on vaan siinä,
et niihin ei kannata luottaa!!!! Ensin annetaan
ymmärtää, et on jotain, mut sit ei ookkaa....:(
Mut on taas niitä, jotak kaipaa vaan ulkonäköö....
Vaik mul on tapahtunu kaikkee mun nettituttujen
kans, niin kyl mä siihen uskon, siis
nettiloveen...:) Mun kamu on ollu yli vuoden
kihlois, sen jätkäkamun kasn ja chatissahan ne
tutustu...rakkautta ensisilmäyksel...:)
ONNEE VAAN TEILLE MUILLEKKIN!!!!!!! :)
By: me

sama homma....oon ollu jo vuoden kultani kanssa
johon törmäsin kerran netissä.....me nähdään joka
viikonloppu....

No sulla on kyllä käyny hyvä tsägä. Mä olen
chattaillu aina sillon tällön ja oon tavannu
netissä hirveen kivoja tyyppejä joista on
muodostunu mulle ihan hyviä kavereita mut ei
sen enempää. Jokin aika sitten sovin treffit
netin kautta ja se kyllä jäi viimeiseksi kerraksi
. Kävimme kahvilla tämän kyseisen herran
kanssa ja meillä oli ihan mukavaa. Hän ei
kuitenkaan vastannut odotuksiani ja sanoin
hänelle sen hyvin kohteliaasti, koska
huomasin hänen odottavan minusta jotain
muuta kuin kahviseuraa. Kun lopulta pääsin
lähtemään hänen seurastaan alkoi heti
puhelimeni soida. Muistin että chatissa
tavatessamme annoin typeryksissäni hänelle
numeroni. Hän soitti koko ajan. Hän uhkaili
minua kaikilla hirveyksillä, ellen suostu
tapailemaan häntä. Eräs miespuolinen
tuttunikin latoi tälle hullulle suoria sanoja
puhelimeen, mutta ei tämä siltikään
lopettanut. Loppujen lopuksi uhkailin että teen
hänestä ilmoituksen jos hän ei lopeta. Ei hän
lopettanut. Jouduin vaihtamaan
puhelinnumeroni. Olisinhan voinut tehdä
hänestä ilmoituksenkin, mutta koska itse olin
typerä antaessani numeroni vieraalle,päätin
päästää hänet pälkähästä. Sen jälkeen en ole
tuohon mieheen kuin kerran törmännyt ...ja
jos chattailen, olen hyvin varovainen...Siitä
ajatuksesta olen jo aikaa sitten luopunut että
chatista löytyisi elämänkumppania, siksi
juttelenkin siellä vain kaveripohjalta. Kiva
kuitenkin kuulla että monet onnistuvat
löytämään kohtalontovereitaan myös
chatissa..onnea :)

Hih.. Me tavattiin chatissa kohta 2-vuotta
sitten. Naimisiin on menty ja tyttökin on
syntynyt tässä ajassa. En vaihtaisi päivääkään
pois. Ihanampaa ihmistä en olisi voinut kuvetella
löytäväni mistään. Ja edelleen rakkaus kukoistaa!

Olen tavannut muitakin chattiläisiä, mutta vaikka
ns. kemiat pelaakin jutteluvaiheessa, kun näkee
niin ei siitä synnykkään mitään. Muutamasta on
tullut hyviä ystäviä. =)

Tapasin avopuolisoni netissä ja olemme ollut
yhdessä 3v. Tottakai pelotti mennä tapaamaan
mutta tiettyjä vastauksia halusin ennekuin
suostuin tapaamiseen. Sain ne ja olin
tyytyväinen. Tapasimme muutaman kerran ennenkuin
mitään edes tullut esille että halusimme viettää
loppuelämämme yhdessä. Sitten vaan
alkoi "sutimaan" ja elämä meni vauhdilla
eteenpäin. Tänä päivänä olemme vielä onnellisesti
yhdessä ja toivottavasti vielä 50v. päästä.

Oon yhen kerran sopinu netissä treffit,
mailailtiin kuukauden verran, kun sitten viimein
tavattiin niin se tyttö oli täysin erinlainen
mitä se oli kertonu... ulkonäköä ja luonnetta
myöten... oli aika kamalaa ja sen jälkeen en ole
nettitreffeihin lähteny. -Traumat jäi

minä tapasin viime vuoden joulukuussa sätissä
miehen ja meille tulee tänä jouluna vuosi kun
ollaan oltu yhdessä. ollaan monta kertaa tapailtu
ja vähintään joka päivä soitellaan ja
nettailaan=)

onni kukoistaa ja jatketaan tästäkin eteenpäin=)

joten on tää mahollista netinkin kautte.

molempia kokemuksia on mutta nykyisen löysin
netistä ja se vaan kolahti ja rakastuin häneen
korviani myöten..
ja täss sitä nyt ollaan yhdessä=)

että sillaiten..

Ihastuin puolivahingossa ircissä tapaamaani
mieheen. Puhelinlaskut kasvoivat, kun soiteltiin
kaukopuheluita toisillemme päivittäin ja aikaa
pelkkien sähköpostien kirjoittamiseen kului pari
tuntia päivässä.

Lopulta uskaltauduin häntä tapaamaan ja
tapaaminen oli sen verran iloinen yllätys, että
jo parin viikon päästä tein pidemmän vierailun.
Tasan vuosi ensimmäisestä tapaamisesta menimme
kihloihin ja nyt yhteiseloa on kertynyt jo neljä
vuotta.

Sellaisen mielenkiintoisen seikan huomasin
tutustumisemme jälkeen, että kaikki irkki ja
chatti juttelut ovat jääneet pois. Ne eivät enää
kuulu kummankaan elämään.

Hei !

Olen muutaman kerran pistänyt ilmoituksen
deittisivuille ja en ole päässyt puusta pitkälle.
Olen muutaman ihmisen tavannut sokkotreffeillä
aikamme netissä keskusteltuamme mutta en ole sen
pidemmälle päässyt. Kysele jos haluat tietää
jotain

sitten minkäänlaista "tuuria".ei ainakaan täällä
suomi chatissa ole kukaan tyttölapsi kiinnostunut
tämmöisestä tavallisesta kaverista.missä vika???
pitääkö sitä ruveta kirjoittelemaan hirmulööperiä?

Löysin miesystäväni chatistä viisi vuotta sitten,
joista kolme olemme seurustelleet... edelleen
jatkamme kaukosuhteessa. On ollut vaikeaa, mutta
myös aivan eri tavalla antoisaa
kuin "tavallisissa" suhteissa. Nyt tosin alkaa
tuntua, että pitäisi päästä samalle
paikkakunnalle ja ehkä saman katon alle. Mutta
vielä menee kaksi vuotta... Muutakaan en silti
osaa tehdä kuin jatkaa seurustelua, sillä hän on
se oikea. En ehkä kuitenkaan suosittelisi
kenellekään kaukosuhdetta, nettirakkautta
kuitenkin suosittelen!

Niinpä, en olisi uskonut omalle kohdalleni moista
sattuvan. En ole "nettinörtti", joka olisi
epätoivoisesti etsinyt tuttavuutta
netistä...eheei..olen normi kansalainen..mutta
elämäni rakkaus löytyi keskustelupalstalta...ja
naimisiin menossa. Vaikea uskoa itsekään.

Mä tapasin mun rakkaan netissä ja sit alettiin
kirjotella sähköpostia aika tiiviiseen tahtiin.
Jo heti alussa tuntu et siinä toisessa on sitä
jotain. Loppujen lopuks sit uskaltauduin
tapaamaan enkä ole pettynyt! Yhdessä ollaan oltu
kohta puoli vuotta eikä loppua näy.. Suosittelen
nettiystävien tapaamista jos tietää siitä
toisesta edes jotain. Varovainen kannattaa
kuitenkin aina olla!

kyl se netin kautta voi onnistua... tapasin n.1.5
vuotta sitten ihanan naisen ja toukokuus tohdin
mennä tapamaan... ja siitä lähtien onnellisesti
yhdes... omat ongelmat mut ne kai kuuluu asiaan!

En ole löytänyt (enkä tosin etsinytkään) "suurta
rakkautta" täältä. Olen hakenut ainoastaan
panoja, eli miehiä, jotka eivät hae muuta kuin
hetken huumaa, anonyymisti ja turvallisesti.

Netti ei mielestäni ole eikä VOISI OLLA paikka,
josta etsisi/löytäisi mitään vakavampaa. (Ja olen
jo naimisissa).

En ole löytänyt (enkä tosin etsinytkään) "suurta
rakkautta" täältä. Olen hakenut ainoastaan
panoja, eli miehiä, jotka eivät hae muuta kuin
hetken huumaa, anonyymisti ja turvallisesti.

Netti ei mielestäni ole eikä VOISI OLLA paikka,
josta etsisi/löytäisi mitään vakavampaa. (Ja olen
jo naimisissa).

Löysin rakkaani netistä joskus kesän
alkupuolella. Olin silloin vielä toisen kanssa,
mutta minut jätettiin. Rupesimme sitten
soittelemaan ja "nimi" sitten ihastui minuun,
myöhemmin minä sitten rakastuin häneen.
Välimatkaa on 750km, mutta se on muuttumassa
kun "nimi" on muuttamassa tänne luokseni. (olen
17-vuotias poika) Ihmiset, älkää arvostelko
raskaalla kädellä nettisuhteita, ennakkoluulot
pois! Vähän avoimuutta ja uskallusta peliin.
Eihän sitä muuten tiedä jos ei kokeile. ;)

Muistan ensitapaamisen tyypin kanssa johon olin
tutustunut netissä. en ollut ikinä ennen tavannut
ketään nettityyppiä. Sen siitä tapaamisesta opin
että emme todellakaan olleet valmiita siihen
tapaamiseen, tai minä ehkä olin, mutta tämä
tyyppi kuvitteli minusta aivan liikoja. Hän sanoi
rakastavansa minua mutta ei kumminkaan hyväksynyt
minun ulkonäköäni! Ja pitänee mainita että tämä
tyyppi istui pyörätuolissa! Minä oisin voinut
hyväksyä hänet mutta hän ei minua.
No pari kuukautta sen jälkeen menin tapaamaan
pitkäaikaista ystävääni. Olin hänen luonaan
muutaman päivän ja tulin hänen luotaan todella
rakastuneena! Ja niin olen edelleen... olemme nyt
tuntenut toisemme yli vuoden ja seurusteltu 8kk.
Se pitää vaan sanoa kaikeel jotka miettii jonku
tapaamista että ei kannata kuvitella ihmisitä
liikoja, menee vaan tapaamaan sitä henkilöä ilman
ennakkoluuloja niin hyvä tulee! ja jos ei niin ei
loukkaannu kukaan...

Juu, kesäkuussa 1999 ajauduin satunnaisen
chattailun ansiosta sokkotreffeille mukavan
oloisen miehen kanssa. Enpä olisi ikinä uskonut,
että sieltä löytyi aivan mahtava persoona. Nyt
ollaan oltu se reilut pari vuotta yhdessä,
suunnitellaan yhteenmuuttoa. Ihanata. Poikkeus
vahvistaa säännön... kaikki muut miehet, joihin
chatissa tutustuin, ovat olleet enemmän tai
vähemmän dorkia.

Mitä merkitystä sillä on, missä rakkaansa tapaa?
Yhtä lailla pettymys voi ilmaantua silmien eteen
sunnuntaiaamuna viihdeillan jälkeen...Chattailen
eräässä erittäin vireässä yhteisössä ja pidämme
miittejä monesti vuodessa. Juttelemme ja
bailaamme muutenkin kuin virtuaalisesti.
Seuraavan kerran pääsen tapaamaan rakkaita
ystäviäni pikkujoulun merkeissä! Heinäkuussa
tapasin maailman suloisimman miehen ja olen
kippuravarpaitani myöten rakastunut häneen. Ei
välimatka ole este vaan haaste. Joka
tapauksessahan suhteessa on kysymys tulevaisuuden
suunnittelusta. Olen seurustellut muutaman
kilometrin päässä asuvien poikien kanssa, joita
olen nähnyt harvemmin kuin muruani nyt.
Suunnitelmia ja haaveita riittää...pääasia, että
ne ovat yhteisiä. Kaukosuhteet ja nettirakkaus
toimivat, kunhan niistä on odotettavissa jotakin
todellista!

joo...eli siis mulla on kokemusta. itse asiassa
tapasin mun nykyisen jätkäkaverin chatissa ja
ollaan kohta oltu vuoden yhessä...rakkaudella ei
ole rajoja!

oon tuntenu yhen muijan netissä nyt varmaan 3 jos
en 4vuotta, ei olla vieläkään nähty vaikka asumme
20km päässä toisistamme ! (?) !

mä olen tavannut netissä vain yhden kivan tytön,
mutta se onkin sitten oikea enkeli =)
vai mitämieltä olet enkelini...

Olen tavannut kaksi chattituttavuutta. Toisen
ihan täysin kaveripohjalta alusta loppuun. (olin
tällöin varattu kun tapasin tämän tyypin).
Mutta toisen kanssa tulikin sitten enemmän...
Olemme onnellisesti yhdessä tällä hetkellä =)

Olen tavannut vain yhden kerran chatista tutun
henkilön.....ja mitä siitä voisi sanoa?

Nainen oli kaunis kuin unelma, jopa kauniimpi
kuin mitä olisin uskonutkaan. Juteltiin koko
ilta....ja seuraava ilta myös ;)
Ensinmäisellä kerralla ihastuin, toisella
kerralla rakastuin...odotan innolla kolmatta
kertaa ;)

'ihannenaiseni', tiedät että rakastan sinua,
VIKKE

Kesällä laitoin ilmoituksen nettiin, sain
mukavasti vastauksia. 2 tapasin, toisesta tuli
kaveri ja toisesta poikaystäväni. Ollaan tosi
onnellisia, koska ollaan sielunkumppaneita,
täydennetään toisiamme. En vaihtaisi häntä
mihinkään, rakastan koko sydämmestäni. Tiedän
että kultani on se oikea minulle ja minä hänelle.
Loppuelämämme vietämme yhdessä. En olisi näin
uskonut käyvän, olemme onnellisia, eikä olla
riidelty 5kk aikana kertaakaan!

Löysin netistä ihanan miehen,jonka kanssa olen
ollut kohta 2-vuotta.
Kaikki ystäväni sanoivat ettei nettirakkaus kestä
mutta meillä se ei ole pitänyt
paikkaansa,rakkautemme kukoistaa yhä.

Hei!
Minäkin olen netistä löytänyt rakkauden.Tästä on
jo vuosia aikaa..juteltiin n.tunti...samana
iltana hän soitti..ja sit seuraavana päivänä
nähtiin.siitä alkoi meidän yhteinen taival jota
kesti puolitoista vuotta, kunnes hän menehtyi:
(.Mutta hän oli/on elämäni rakkaus,enkä usko
koskaan enään löytäväni sellaista ihmissuhdetta
mitä hänen kanssaan koin.Kaikki oli täydellistä
niin sanotusti. Tällähetkellä olen suhteessa,mut
tunnen ettei se oli lähellekkään sellaista mitä
minulla aiemmin oli.
Kiitos jos jaksoit lukea viestini loppuun.
Syksyn jatkoa sinulle ja puolisollesi :) ja Onnea
yhteisellä taipaleella.

on sättirakkaudesta sen verran kokemusta että
tarkkkan kyllä mietin että kenen kanssa alan
juttlemaan...ainakin syvällisempiä.
koin nimittäin itse tässä taannoin aivan
totaalisen hullaantumisen erääseen
ihmiseen..suorastaan meni jalat molemmilta
alta..ja tolkku tietenkin..kaikkein pahinta oli
se etäisyys ja se että olimme molemmat ja olemme
edelleen varattuja.se oli kuitenkin jotain ihanaa
ja samalla erittäin kivuliasta koska kummankin
elämäntilanteen vuoksi emme voineet edes
tavata..jossain vaiheessa kuitenkin järki löytyi
onneksi..nyt ajattelen.niin..vaikka kipeää se
silloin teki kun yhteisestä sopimuksesta
lopetimme yhteydenpidon...ihan oman perheen takia.
Mukavat muiston jäi kuitenkin sydämen
sopukkaan:)))))
Kaikkein huvittavinta oli se että molemmat olimme
aikuisia..ei mitään 16 vuotiaita..ja silti kävi
näin..

Kokemusta löytyy kyllä juu.

Seurustelin chatista löytämäni tytön kanssa päälle
kolme vuotta. Kolmisen viikkoa sitten tämä suhde
sitten loppui.

Kovasti olen kuullut, että netistä voisi löytää
kumppanin, joten itsekin olen sitä välillä
yrittänyt täältä netistä etsiä. Tossa kesän alussa
päätin kokeilla, koska olen hieman huono tekemään
aloitteita ujouden takia...

Laitoin ilmotuksia noille deittisivuille, mutta ei
ole oikein tärpännyt. Johtuisiko kenties siitä,
että ilmotuksissani kehuin ulkonäköäni (kroppaa ja
naamaa)? Eli päättelettekö te naiset siitä, että
"toi on leuhka, itsekeskeinen idiootti, joka hakee
vaan Sitä"?? No, se ei pidä kyllä todellakaan
YHTÄÄN paikkaansa!! Kun tota ulkonäköäni on
kovasti kehuttu, niin ajattelin, että se on hyvä
keino "mainostaa" itseään, mutta ilmeisesti se ei
sitten ole??? Kuinka sitä sitten pitäisi itseään
kuvailla...?? Eikö ulkonäöstä kannata mainita
sanaakaan...???

Eli naiset, minkälaisiin viesteihin te
vastaatte???

Hei!

Haluaisin vaan sanoa että eikö se ole ihan sama
missä sen kumppaninsa tapaa, kunhan on
onnellinen??? nettitreffit ei tosiaan ole vain
nörteille ja niil jotka on sosiaalisesti
rajoittuneille!! pikemminkin ne on rajoittuneita
jotka näin uskovat!!

itse olen itsevarma, hyvässä työssä, kaunis ja
sosiaalinen ihminen. Olen löytänyt seuraa sekä
netistä että "tuolt ulkoa" ja nyt vain sattui
niin että tän nettituttavuuden kanssa alkoi
synkkaamaan. Ollaan oltu yhdessä 4 vuotta,
naimisissa yli vuoden. ja erittäin
onnellisia!! :)))

mä oon tavannut nonet mun kavereista netin
välityksellä...jopa miehenikin... joka johti
vakavaan suhteeseen ja nyt ne ollaan
namisissa... :)

tapasin nettituttavuuteni tossa muutama vuosi
sitten. se oli sellanen alhasella itsetunnolla
varustettu, itsemurhaakin yrittänyt jätkä. väitti
olevansa ruma ja mä en uskonu - tyhmä kun olin.
tehtiin siis treffit ja odotin innolla. mutta
mikä odottikaan rautatieasemalla: ruipelo, ruma,
maailman RUMIN tyyppi. koko ilta oli mulle tuskaa
ja sen jälkeen en enää piitannut koko tyypistä.
se olis halunnut jotain vakavempaa.. haukkukaa
pinnalliseksi, mutta jos ei pysty edes katsomaan
toista päin, voiko suhteesta tulla mitään?? eipä
taida.

myöhemmin samainen jätkä löysi samasta chatista
itsemurhaa hautoneen tyttelin, tunsivat
pariviikkoa ja kihlautuivat vaikka eivät olleet
tavanneet..että semmonen tarina. parempaa onnea
sulle..

Deitit ovat olleet pääosin puutteessa olevia,
panoa vonkaavia naisia/neitoja.

Ihmeellistä, miten paljon tyydyttymättömiä
naaraita on maailmassa, ja vielä ihmeellisempää,
että he ovat pyydyksellä verkossa.

Sätissä/maileissa voidaan olla 'niin siveää',
että. Mutta kun kasvotusten kohdataan, heti
ollaan hivelemässä ja kalunvarressa kiinni.

Miksi niin suuri joukko naisia yrittää olla
sellaisia kuin miehet pahimmillaan?? Ei kait
panoa nyt livessäkään niin vaikeaa ole saada. Vai?

Mä en usko netissä rakastumiseen, mut kyl mun
mielestä nettitutusta voi tulla enemminkin kuin
vain kaveri joskus sitten kun on tavattu ja
tutustuttu kasvotusten..
Mä oon jutellu yhen pojan kanssa jo kauan aikaa
netissä, mailailtu ja sillee.. Ja mä taidan olla
ihastunu siihen.. Se on mua pari vuotta vanhempi
ja asuu muutenkin aika kaukana.. Mut me ollaan
puhuttu et voitais tavata joskus ja me viihdytään
toisten seurassa hyvin, juttua riittää..
Ois tosi kiva nähä se joskus ja jutella kunnolla..

Mä en oo ikinä tavannu mun netti ystäviä, mutta
monta kertaa on meinattu..Ehkä siks kun ei ole
liikaa rohkeutta.Mutta olisi siisti nähdä..Mun
kaverin broidi on seurustellu yhden netissä
tavatun muijan kanssa..Nyt ne meni vähän aikaa
sitten kihloihin ja ens vuoden puolella niil on
häät!:)

Tapasin nykyisen avomieheni netissä. Puhuimme
paljon ennen tapaamistamme, lähinnä puhelimessa.
Mitään ei oltu suunniteltu ja kaikki alkoi
ystävyyspohjalta. Tapaaminen kuitenkin mullisti
kaiken ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Parempaa, kuin mihin kyynistyneenä ja sotkuisiin
suhteisiin aikaisemmin ajautuneena olisin voinut
odottaakaan. Kohtasin sukulaissielun, parhaan
ystävän ja lempeän rakastajan samassa hahmossa.
Ja tässä sitä nyt ollaan, melkein vuoden
seurustelun jälkeen, edelleen korvia myöten
rakastuneena ja kihlasormus kädessä... Netti
itsessään on vain kommunikointiväline, ihmiset
sen takana ovat todellisia.

Kokemuksia on. Tapasin poikaystäväni
deitti.netin ilmoistusten kautta ja nyt asumme
yhdessä ja olemme olleet yhdessä 3,5 vuotta.
Häät suunnitteilla. Ikinä ei voi tietää, minkä
nurkan takana onni piilee.

Kyllä vain. 4 vuotta sitten tapasin ihanan
tyttöslapsen Netissä, 3 vuotta asuttu yhdessä.
Nyt ei enää. Rakastan häntä edelleen.

määkin löysin kumppanin (vaikka nainen) se on
tosi kiva ja on vielä ihan samantapanen ku mää

Kyllä kai se suhde löytyy kaikilla tavoilla,
netistä tai pubista, kun vain jaksaa valkata?
Se on vaan niin aikaavievää touhua kun on
muutenkin kiire elämässä..
Olen neljäkymppinen mies ja paljon on kokemusta
takana. Nyt naissuhteiden löytäminen on paljon
vaikeampaa kuin kaksikymppisenä, kun rima on yhtä
korkealla kuin silloin ja pettymyksistä
viisastuneena on varovaisempi kuin nuorempana.
Naiset voisi tehdä aloitteen useammin tai sitten
osoittaa selvemmin olevansa kiinnostuneita.
Toisaalta asun nyt ulkomailla ja täällä naiset
ovat todella konservatiivisia joten ei oo helppoo.
Netissä minulla on ollut useita suhteita mutta
koska panen paljon arvoa ulkonäölle niin siinä
karsiutuu suurin osa mahdollisuuksista.
Onnittelen kaikkia jotka ovat kultansa netistä
löytäneet ja elän toivossa että mahdollisesti
löydän sinut ELÄMÄNI NAINEN ehkä täältä???

Tapasin chat-tutun keväällä ja oltiin yhdessä 2kk, mutta sitten nainen päätti, että välimatkaa liikaa. (600km) Ehdin kuitenkin rakastua täysin...

My Dying Bride - Grace Unhearing
Siinäpä teille kuunnelkaa niin ymmärrrätte!!!

Haluaisin netistä etsiä naisen n.35-45 vuotiaan
kaunokaisen Savosta tai lähettyviltä.Lähetä
viestisi Nimimerkillä Net.Rakas

Kokemukseni muutamasta nettideitistä, jotka
lopulta näin luonnossa: molemmat kusettivat
duuninsa, harrastuksensa ja jopa nimensä. Aika
vaikeaa suhtautua mieheen, jos on oppinut
tuntemaan hänet netissä "Arina" ja sitten hän
onkin yhtäkkiä "Jari". Vastaavasti rahoitusalan
ihminen olikin oikeasti insinööri ja
myyntipäällikkö kirjanpitäjä. Ja tämä oli heidän
mielestään vielä hauskaa, kun totuus paljastui!
Ajattelivat, että pääsevät helpommin juttuun, kun
keksivät jotain vähän trendikkäämpää ammattia.
Uskomatonta yli 30-vee miehiltä! Sitten miehillä
on kumma käsitys ulkonäöstään. Molemmat kuvasivat
itseään hauskannäköisiksi ja tyylikkäiksi. Joopa
joo - toinen oli ukkoontunut ja ylipainoinen ja
toinen laiha kuin tikku. Ei sillä ulkonäöllä
sinällään ole merkitystä, mutta olisivat suoraan
sanoneet, että eivät harrasta urheilua.

Nettikontaktit jätin osaltani näihin kanteen
surkimukseen. Toivottavasti muilla natsaa
paremmin!

On mahdollista löytää!! :)
Netin kautta voi törmätä sielun kumppaniinsa!!
Välimatka voi tuottaa ongelmia, mutta loppujen
lopuksi sekään ei ole este. Toisaalta voin
kokemuksesta sanoa, netissä voi törmätä ihmisiin
joista tulee elinikäinen "riesa".
Mutta kokeilla kannattaa!! Ainakin
leikkimielellä, eihän sitä koskaan tiedä......

eli mä myöskin tapasin kultani about vuos sit
netissä ja ollaan oltu onnellisesti yhessä...I
LOVE HIM! tiedän et se on MULLE tarkoitettu mies
ja tuun aina rakastamaan sitä...kuolisin varmaan
jos menettäisin hänet...! eikä kaikki jotka menee
chattiin ole välttämättä finninaamaisia
kaljupäitä...vaan niistä löytyy joskus oikeita
enkeleitäKIN! Mä uskon kohtaloon ja uskon et
kohtalo toi meidät yhteen vaikkakin chatin avulla!

tunnettu ollaan 6kk, yhdes ollaan oltu nyt kohta
4 kk.vaikka poju asuu kaukana, joka viikonloppu
kuitenkin nähään.puhelinlaskut nousee korkeiks,
mut ei siit välitetä, pääasia, että kuulee
rakkaasta! :)

onnea kaikille, jotka tähän samaan onnelliseen
jamaan ovat päätyneet!! :)

Olen valitettavasti elämäni aikana löytänyt
PALJON nettimiehiä. Tavannut chatissa,
kohtaamispalstoilla... kaikki ovat valitettavasti
epäonnistuneet. Chatissa ihmisestä saa niin
erilaisen kuvan kuin luonnossa. En ole tavannut
kuin yhden "chattimiehistäni". Hänkin osoittatui
pettymykseksi. Juuri edellisellä viikolla tapasin
ihanan miehen, jonka luulin jo olevan Se Oikea,
mutta sain pettyä... Onnea teille, kun olette
löytäneet Netistä rakkauden!

Kaksi kaveriani tapasivat poikaystävänsä ircissä.
Nyt toinen on naimisissa ja toinen kihloissa.
Oman poikaystävänikin tapasin netitse, kun hän
eksyi kotisivuilleni ja kirjoitti mailia.

Olin eronnut 25 vuotta kestäneestä liitosta vuosi
sitten ja aivan pihalla kaikesta, surullinen
mutta kuitenkin helpottunut pitkään kestäneiden
erimielisyyksien vihdoin loputtua. Koska en ole
ikinä ollut yksineläjätyyppiä niin mietin
tietysti mitä nyt tekisin! Tyttäreni
kehoituksesta laitoin ilmoituksen verkkoon siltä
kuitenkaan ihmeitä odottamatta; eihän tuo ota jos
ei annakaan. Mutta, jo seuraavana päivänä sain
vastauksen, aivan asiallisen sellaisen ja kuinka
ollakaan, pari viikkoa sitten muutimme yhteen ja
kaikki on mitä parhaiten, elämä tuntuu elämisen
arvoiselta ja rakkaus kukoistaa. Jos joku väittää
että tämä forum on vain aroille, finninaamaisille
murkuille niin sen enempi väärässä ei voisi olla.
Jos joku tuntee katkeruutta siitä että joitain
saattaa onni potkaista näinkin, on ihmisen
täytynyt kokea jotain todella pahaa. On itsestä
kiinni haluaako pelata rehellisesti ja reilusti,
jossain vaiheessa jos suhde on kehittyäkseen
tapaamistasolle saakka , jää valheistaan
kuitenkin kiinni ja kuka siitä hyötyy?

kultani löytyi myös netistä!Hän on
saksalainen!nyt olemme onnellisesti kihloissa ja
vauva suunnitteilla ja olemme perustaneet
yhteisen kodin tänne suomeen!

Heippa!

Netin kautta olen löytänyt kaikki (3)
poikaystävääni, ja yhden kanssa olimme pitkään ja
onnellisiakin vieläpä. Silloin mulla oli ilmoitus
deitti.netissä ja vain muutama vastasi, ja tämä
ihana ihminen vastasi.
Nyt olemme eronneet ja hänellä on toinen. Mutta
välillä tulee ikävä niitä ihania aikoja hänen
kanssaan ja taidan hieman häntä yhä rakastaakin.
---sattuu---...ja yksinkin kun vielä olen..

Netin kautta toiseen tutustuu hieman toista rataa
kun livenä, se sopii minulle. En ole
epäsosiaalinen tai muuta sellaista, mutta
tällätavoin tutustuu toiseen ikäänkuin
sisäpuolelta. Ulkonäkö ei ole minulle tärkeää ja
toivon että toinenkin rakastaa minua
ajatuksineni, ei vain ulkonäköä.

t.exäänsä kiinni jäänyt

Minä myös tapasin aivan ihanan naisen netin
kautta ja olemme nyt olleet naimisissa jo 7
kuukautta. Olemme tosi onnellisia. En koskaan
kuvitellut löytäväni näin upeaa naista
rinnalleni. Ei sillä ole väliä, missä foorumissa
parinsa löytää. Hänet vain tunnistaa heti ensi
hetkestä lähtien jo keskustelussa. Tapaaminen
vain vahvistaa asian. Täällä voi tutustua
ihmiseen ensin nimettömänä ja siitä huolimatta
saada erinomaisen kontaktin. Tämä on yksi hyvä
tapa löytää rakkaansa. Suosittelen.

muija asu helsingissä ja mä jyväskylässä.
välimatka ei ollut esteenä mutta naamataulu oli.
yks juttu on sellanen että täällä netissä antaa
pakostakin vääränlaisen kuvan itsestään.
täällähän on helppo puhua asioita mutta
onnistuuko se sitten face to face.
paskanmarjat!!!! en ikinä kattele muijia netin
välityksellä. ja jos ei muullakaan tavalla
löydetä kummpania niin ollaan sitten ilman
perkele!!!!

Vai netin kautta kumppani??? Sanon kokemuksesta,
että onhan se mahdollista. Mutta samalla tämä
asia rikkoo todella pitkäaikaisen suhteen!!! Aina
joku saa netin kautta ja toinen menettää...Elämän
suuria viisauksia, Voihan myrkky!

Löysin kultani netistä, ollaan kohta nelisen
kuukautta tallusteltu yhdessä. hän on minua kolme
vuotta vanhempi mutta eipä tuo ole koskaan
haitannut. Ollaan rakastuneita :)

siis ihan in real life

etkö muualta saanut? sama kysymys myös
kundikaverilles..

ihanaa että löysit poikakaverin netistä.mut
haluaisin muistuttaa että jotkut saattavat
valehdella.no niin kyllä tapahtuu tosi
elämässäkin,mutta silloin voi sentäään katsoo
toisen naamaaa.netissä pitää uskoa pelkkää
sanaa.joten miettikää aina ennenkuin tapaatte
tyypin.

Mä tapasin nykyisen mieheni netin kautta 1997.
Ensin kirjoiteltiin aikaa pitkään ennen kuin
tavattiin ja niin se pikkuhiljaa lähti. Häistä on
kulunut pian kaksi kuukautta :)

Me tapasimme netissä chattikanavalla. Soittelimme
7vk monta kertaa päivässä useita tunteja
kerrallaan. Kumpikin oli toiselle rehellinen,
kerroimme elämästämme, huomasimme pitävämme
samoista asioista.
Päätimme tavata juhannuksena. Tän juhannuksen
jälkeen tapasimme joka vkloppu, jotka vielä
olivat "pidennettyjä". 4 pvn ero tuntui tosi
tuskalliselta, välimatkaa 300km. Totesimme, ettei
tällaisesta seurustelusta tule mitään, joten
päätimmme muuttaa yhteen.
Tytön koulun alkaminen vauhditti muuttoani
uudelle paikkakunnalle. Työpaikan sain, kun
soittelin eri firmoihin. Asuimme 4vk yhdessä ja
menimme kihloihin. Hääkellot soivat 40pv
kihloissa oltuamme.
Tämä mies on todella elämäni mies, jota olen koko
ajan kaivannut.
Ei todellakaan ole väliä, miten rakkaansa eka
kertaa tapaa, vaan se miten lopulta asiat
synkkaa.
En voi muuta, kuin kehottaa ihmisiä uskaltamaan
tutustua kiinnostaviin ihmisiin. Koskaan ei voi
tietää, miten siinä käy, ellei edes kokeile.

Elämänkumppania ei ole löytynyt mutta
seksikumppaneita kymmenkunta.
Netissä on aivan uskomattomia hulluja mutta on
siellä fiksujakin. Parempi iskupaikka minun
mielestäni kuin baari.

Mun kohdalle sattui myöskin nettirakkaus ja
vieläkin kukoistaa. Hän on elämäni mies ja hän on
myös huomannut, että olen hänelle hänen elämänsä
nainen. Kaikki on mennyt hyvin ja yhteistä
tulevaisuutta jo suunnitellaan ja jonkin verran
jo toteutettu! Uskokaa toisiinne ja itseenne niin
kaikki menee hyvin! Rakastakaa toisianne!

Ei mulla mitään ns nettirakkautta vastaan ole,
mutta sitä ihmettelen, miksi netin kautta
tutustuneilla on joissain tapauksissa niin
kiire.. tunne yhden joka meni kihloihin parin
kuukauden päästä tutustumisesta ja naimisiin jo
kahdeksan kuukauden päästä ensitapaamisesta. Ei
sellaisessa ajassa opi tuntemaan ihmistä! Sitten
ihmetellään kun puolin ja toisin kaikenlaista
yllättävää putkahtelee menneisyydestä...Ainakin
syyt edellisten suhteiden päättymiseen
kannattaisi selvittää, ennenkuin tekee
sitoumuksia.

itse asiassa seurustelen netistä "löytämäni" tyypin kanssa parhaillaan. meillä ei ole onneksi paljon välimatkaa..semmoset kaheksan kymmentä kilsaa...vaik tietty seki tuntuu paljolta.
oomma ollu jo yli vuojen yhessä...voi siis sanoa että myös netti rakkaudet voivat kestää...

Mulla on kokemusta netti rakkauksista...jo vähän liiankin paljon...
Mutta nyt mulla on yks jota luulen sitä "oikeaksi"..kaikki aina sanoo,että netti ihastuksista ei tule koskaan syntymään mitään...se masentaa vähän... mutta ehkä nyt on tullut minun vuoroni...

En ole tavannut chattirakastani erinäisistä syistä, mutta kaikki on täälläkin näköjään mahdollista.

ei oo löytyny, kaikki on menny pieleen.
ei löydykkään...

Löysin chatista oikein mukavan miehen ja nyt sitä elellään yhdessä ja suunnitellaan tulevaisuutta. Yllätyin itse että netistä voi löytää jotain asiallista ja että se johtaisi jotenkin pidemmälle, mutta näin vain kävi.Tapasin tätä ennen myös yhden tyypin mutta siitä ei tullut mitään pienoisen ikäeronkin takia. Nyt olen kyllä huisin onnellinen siitä että tuli pörrättyä siellä chatissa, jäi meinaan niin hyvä mies käteen.

Näköjään on olemassa ihmisiä naisia jotka ihan tosissaan hakee seuraa netistä. Olen itse vastannut noin 10-15 ilmoitukseen ja yksikään ei ole kestänyt treffeille asti, kun nainen on lopettanut kirjottamasta. Olen miettinyt että pitäisköhän alkaa liiotteleen joka asiassa, että joku löytyis. Yleensä olen kyllä sanonut rehellisesti kaikki asiat ja kuiteski olen ihan normaalikroppainen.

itse olen tavannut chattaillessa (toivottavasti) Elämäni miehen... tavattu muutama kerta ja keskinäinen kemia sillä tasolla ettei oo ollu koskaan kenenkään muun kanssa!MAHTAVAA. Joten nettirakkaus on OK ja onnea kaikille jotka netin kautta ovat oman kullan löytäneet!!!

Jep, Annan kun tapasin niin lähti multakin jalat alta. Kuva on tässä http://www.senssit.net/anna

t. Ansi

en tiiä mutta mulla melkee kaikki tähän mennessä olleet naiset on tullu jotenki netin kautta,chatin =) mikäs siinä

Minä lyösin n.2 vuotta sitten tyypin netin kautta.
Luulin tätä aluksi pelkäksi lässyttelijäksi ja joksiskin muuksi vastaavaksi tapaukseksi.
Mutta kuitenkin kun tutustuin tähän paremmin olen huomannut että tämä mies pitää minua tavallisena rakastettavana naisena jonka tahtoisi. Olemme opiskelijoita kumpikin mutta minä olen raisiossa ja hän hämeenlinnassa.
Keskustelumme ovat olleet mitä mielenkiintoisemmat.
Voimme luottaa toisiime syvällisesti ja niin että voimme puhua toisillemme jos meitä vaivaa jokin.
Olenhan kirjoitellut sähköposteja joidenkin kanssa mutta ne lopahtivat aina johonkin. Mutta tämän kanssa vaihdoin känny numeromme ja siitä rakkaus toisiimme alkoi sykkiä...

Täältähän minäkin oman kultani löysin. En olisi ikinä uskonut.

muitten kokemuksia!

hahaaa, oon ite 14.v tyttö ja löysin netistä 16.v poikakaverin :-)
ollaan pari kk juteltu ja kesällä nähää :)