Kaikenlaisia pellejä -kuka niitä tarvii

Sossuwicca... todella kurkoa. ;)

Hei loitsi mulle muutama tuhat egee, pliiide? *vitsi* :D

kuva wicoista on valitettavasti tuollainen juuri wiccalaisuuden massoille leviämisen ansiosta.on tyyppejä, joiden ei tarvitse kuin nähdä telkkarista että aijaa, tuommonenkin on ja heidän uskontonsa on siinä, kun käydään netistä katsomassa miten wicat pukeutuvat ja pari taakia mantraa, joilla voi yrittää kerätä lisää tyylipisteitä. en väitä tietäväni mitään tästä lahkosta, mutta hieman hankala ottaa vakavasti näitä teininoitia, jotka kirjoittelevat koulun vessojen seinille wiccalaisuus rulezz- tyylisiä juttuja.

minun puolesta muut saavat uskoa vaikka kumiankkaan jos haluavat, on sitä typerämpiäkin buumeja ollut.

Wiccat valtaavat pikkuhiljaa kaikki yhteiskunnan päättäjien paikat ja orjuuttavat taikasauvoillaan kaikki tavalliset ihmiset.

Mölderi kirjoitti:

Wiccat valtaavat pikkuhiljaa kaikki yhteiskunnan päättäjien paikat ja orjuuttavat taikasauvoillaan kaikki tavalliset ihmiset.

>>Wiccat valtaavat pikkuhiljaa kaikki yhteiskunnan päättäjien paikat ja orjuuttavat taikasauvoillaan kaikki tavalliset ihmiset.>>

Niinpä niin mutta kenellä on valta ihmisten mielissä: päättäjillä, kirkolla vai - tajuntateollisuudella?

Kronos kirjoitti:

>>Wiccat valtaavat pikkuhiljaa kaikki yhteiskunnan päättäjien paikat ja orjuuttavat taikasauvoillaan kaikki tavalliset ihmiset.>>

Niinpä niin mutta kenellä on valta ihmisten mielissä: päättäjillä, kirkolla vai - tajuntateollisuudella?

miten muuten olisi mahdollista, että "herttasarja"-tyylinen hömppäkirja olisi voinut levitä niin, että Suomessa saakka jotkut kuvittelevat olevan muinainen "noitauskonto" nimeltään Wicca.

(Varmaankin 50 vuoden kuluttua palstoilla Potteristit kirjoittavat kokemuksistaan).

Ja turha teidän kenenkään on uskotella, että olisi edes lukio käyty, saati korkeakoulu, yliopisto tms. Kyllä näistä kirjoituksista paistaa niin naiivi maailmankuva, että oikean iän huomaa helposti.

!!! kirjoitti:

miten muuten olisi mahdollista, että "herttasarja"-tyylinen hömppäkirja olisi voinut levitä niin, että Suomessa saakka jotkut kuvittelevat olevan muinainen "noitauskonto" nimeltään Wicca.

(Varmaankin 50 vuoden kuluttua palstoilla Potteristit kirjoittavat kokemuksistaan).

Ja turha teidän kenenkään on uskotella, että olisi edes lukio käyty, saati korkeakoulu, yliopisto tms. Kyllä näistä kirjoituksista paistaa niin naiivi maailmankuva, että oikean iän huomaa helposti.

>>Ja turha teidän kenenkään on uskotella, että olisi edes lukio käyty, saati korkeakoulu, yliopisto tms. Kyllä näistä kirjoituksista paistaa niin naiivi maailmankuva, että oikean iän huomaa helposti.>>

Saattaa olla että painotus on tällä hetkellä nuoremmassa päässä - varsinkin näillä nettipalstoilla. Voit vain kuvitella, mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua ;-D

Itse tutustuin wiccaan 70-luvun alussa. Silloin ei ollut nettiä käytettävissä, joten tieto levisi lähinnä APS:n eli kansainvälisen pienlehtiketju Alternative Press Syndicaten myötävaikutuksella. Kuten myös tuttujen välityksellä ja kirjojen avulla. Silloin se oli todella pienen piirin touhua. Nyt asiat ovat toisin.

Tälläkin palstalla keskustelevilla wiccoilla on niin kehittyneet argumentaatiotaidot yläasteikäisiksi että on pakko vetää sellainen johtopäätös että wiccat ovat ikäluokassaan sieltä kehittyneimmästä päästä. ;-D

Kukin käsittää wiccan omalla tavallaan. Toisia kiehtoo pinnallinen mystisyys, joitain suhde luontoon, jollekin se taas saattaa olla ainoastaan tapa kapinoida alistavaa luterilaista oppia kohtaan. Ihmisiä tulee ja menee - mutta kukaan ei heitä tämän vuoksi tuomitse, alista eikä käännytä. Wicca on individualistinen valinta. Siksi se on myös itsenäisesti ajattelevan ihmisen valinta, ihmisen joka päättää omista asioistaan ja ottaa itse vastuun tekemisistään.

Koska kuitenkin katsot että sinulla on oikeus tuomita wiccalaisuus "hömppänä" niin kerro minulle, mikä sitten tässä maailmassa EI olisi hömppää, niin minä osoitan sinulle kuka tässäkin keskustelussa on se sinisilmäisin ja naivein keskustelija...;-D

Hömppäkirjaa lukemalla jotkut todellakin kuvittelevat että maailmassa vallitsee joku "Tähtien Sota" -tyyppinen hyvän ja pahan taistelu, jossa Jeesuksen hahmon ottanut Harrison Ford taistelee pimeyden voimia vastaan apunaan vanhurskaiden sotajoukot.

Toiset sokeat vannovat taas dialektisen materialismin nimeen ja kieltävät kaikki sellaiset elämänilmiöt joiden osoittaminen kvantatiivisin tutkimusmetodein on ylitsepääsemätön ongelma. Kun ongelma on liian suuri, ratkaisuna on kieltää koko ilmiö.

Kerro vaan vapaasti mihin leiriin kuulut? Vai oletko todellakin niitä, joiden maailmankuva muodostuu lätkästä, formulasta ja kännykkäpalveluista...

!!! kirjoitti:

miten muuten olisi mahdollista, että "herttasarja"-tyylinen hömppäkirja olisi voinut levitä niin, että Suomessa saakka jotkut kuvittelevat olevan muinainen "noitauskonto" nimeltään Wicca.

(Varmaankin 50 vuoden kuluttua palstoilla Potteristit kirjoittavat kokemuksistaan).

Ja turha teidän kenenkään on uskotella, että olisi edes lukio käyty, saati korkeakoulu, yliopisto tms. Kyllä näistä kirjoituksista paistaa niin naiivi maailmankuva, että oikean iän huomaa helposti.

Mikä sellainen herttakirjasarja on, jossa kerrottaisiin wiccasta? Itse olisin oikein halunnut lukea wiccalaista fantasiakirjallisuuttakin, mutten ole mitään löytänyt. Lähimmäksi liippaa Marion Zimmer-Bradleyn kirjat, mutta nekin ovat minulle hiukan liian diaanisia.

Itse ole käynyt sekä lukiot, että korkeakoulut ja olen töissä. Seuraan mediaa ja yritän oppia asioita maailmasta jatkuvasti.

Wiccaan tutustuin pitkälliset filosofisten ajatusten seurauksena.. En tyytynyt tarjolla oleviin ratkaisuihin (yleensä skeptismi, ateismi tai luterilaisuus), tosin kokeilin niitä kaikkia. En voinut uskoa maailman ja jumaluuden olevan sellaisia kuin raamatussa väitettiin, mutten myöskään voinut uskoa pelkkään materiaan. Loin oman maailmankatsomukseni ja myöhemmin löysin kirjastossa tietoa wiccasta ja sitä kautta lähdin purkamaan lankakerää ja huomasin löytäneeni omalle uskonnolleni nimen.

Mikäli olette tutustuneet hieman tarkemmin pitkällisiin kulttuurisiin vaikutteisiin (ks. Ronald Hutton The Triumph of The Moon) huomaatte, ettei ole mikään ihme, että nyky-yhteiskunnassamme on olemassa wiccalainen ideologia ja muukin pakanuus on nostanut päätään vahvasti.

Wiccaan perehtyminen syvemmälti vaatii myös hyvää englannin taitoa. Hyvät ja merkitykselliset wiccakirjat ovat saatavissa vain englanniksi. Nykyisin suomeksi käännetyt pari kirjaa ovat aika pintapuolinen raapaisu ja jättävät mielestäni wiccasta kiinnostuneen aika hataralle pohjalle. Kun lisäksi näitä kirjoja markkinoidaan aktiivisesti wicca-kirjoina, onkos ihme, että varsinkin nuoret, jotka eivät osaa lukea englantia saavat hiukan pintapuoleisen ja ylimalkaisen kuvan wiccasta. Tämän seurauksena monet syöksyvät tkemään itseinitiaation tutkimatta ollenkaan syvemmälti, mistä heidän uskotonsa on lähtöisin ja mitä se todella sisältää. Siksi toivoisinkin, että ihmiset opiskelisivat ahkerasti, punnitsisivat eilaisia maailmankatsomuksia ja vasta kun olisivat hyvin perehtyneet asiaan, löytäisivät oman itsensä jotain polulta.

Vilja kirjoitti:

Mikä sellainen herttakirjasarja on, jossa kerrottaisiin wiccasta? Itse olisin oikein halunnut lukea wiccalaista fantasiakirjallisuuttakin, mutten ole mitään löytänyt. Lähimmäksi liippaa Marion Zimmer-Bradleyn kirjat, mutta nekin ovat minulle hiukan liian diaanisia.

Itse ole käynyt sekä lukiot, että korkeakoulut ja olen töissä. Seuraan mediaa ja yritän oppia asioita maailmasta jatkuvasti.

Wiccaan tutustuin pitkälliset filosofisten ajatusten seurauksena.. En tyytynyt tarjolla oleviin ratkaisuihin (yleensä skeptismi, ateismi tai luterilaisuus), tosin kokeilin niitä kaikkia. En voinut uskoa maailman ja jumaluuden olevan sellaisia kuin raamatussa väitettiin, mutten myöskään voinut uskoa pelkkään materiaan. Loin oman maailmankatsomukseni ja myöhemmin löysin kirjastossa tietoa wiccasta ja sitä kautta lähdin purkamaan lankakerää ja huomasin löytäneeni omalle uskonnolleni nimen.

Mikäli olette tutustuneet hieman tarkemmin pitkällisiin kulttuurisiin vaikutteisiin (ks. Ronald Hutton The Triumph of The Moon) huomaatte, ettei ole mikään ihme, että nyky-yhteiskunnassamme on olemassa wiccalainen ideologia ja muukin pakanuus on nostanut päätään vahvasti.

Wiccaan perehtyminen syvemmälti vaatii myös hyvää englannin taitoa. Hyvät ja merkitykselliset wiccakirjat ovat saatavissa vain englanniksi. Nykyisin suomeksi käännetyt pari kirjaa ovat aika pintapuolinen raapaisu ja jättävät mielestäni wiccasta kiinnostuneen aika hataralle pohjalle. Kun lisäksi näitä kirjoja markkinoidaan aktiivisesti wicca-kirjoina, onkos ihme, että varsinkin nuoret, jotka eivät osaa lukea englantia saavat hiukan pintapuoleisen ja ylimalkaisen kuvan wiccasta. Tämän seurauksena monet syöksyvät tkemään itseinitiaation tutkimatta ollenkaan syvemmälti, mistä heidän uskotonsa on lähtöisin ja mitä se todella sisältää. Siksi toivoisinkin, että ihmiset opiskelisivat ahkerasti, punnitsisivat eilaisia maailmankatsomuksia ja vasta kun olisivat hyvin perehtyneet asiaan, löytäisivät oman itsensä jotain polulta.

Margaret A. Murray kirjoitti 1920 -luvulla useita "Wicca" aiheisia tarinoita (Herttakirjasarjaa). 1950 luvulla Gerard Gardner päätti tehdä aiheesta uskonnon.

Tajuntateollisuuteen teidät luokittaa se, että teillä ei ole tahtoa elää tätä ainutkertaista elämää sellaisena kuin se on, vaan te tahdotte, että "wicca" olisi totta, täten lisäten elämäänne ylimääräistä "arvoa".

Maailma ei ole sellainen kuin Raamatussa tai missään muussakaan kirjassa väitetään. Suurin virhe, minkä ihminen voi tehdä on lähteä seuraamaan vääriä jumalia (eikä muunlaisia jumalia ole olemassakaan).

Ei elämän elääkseen tarvita uskoa yliluonnolliseen. Eikä pakanuus tai ateismi ole muuta kuin uskovien määritteitä. Oudolta tuntui se, että Vilja määrittelee Wiccan pakanuudeksi: eihän teidän varmaankaan tarvitse määrittää omaa uskontoanne valtauskontoa vastaan?

Eli kysymykseni kuuluu: Miksi te ette voi hyväksyä sitä vaihtoehtoa, että elämä ja maailma on olemassa sellaisena kuin se on? Eikö Wicca kuin muutkin uus-uskonnot ole vain erikoisuuden tavoittelua: Minä olen parempi kuin naapurini.