Onko muita yhtä hölmöjä kuin minä? Ongelmani
koskee tupakointia. Olen polttanut nuorempana
satunnaisesti, melko harvoin ja ollut vuosikausia
kokonaan polttamatta. Nyt tupakka on saanut
minusta yliotteen. Olen viimeisen kolmen vuoden
aikana ryhtynyt salapolttajaksi niin etteivät
mieheni, lapseni eikä sukulaiset siitä tiedä.
Suvussani on tosi vähän tupakoitsijoita,
menettäisin täysin kasvoni jos asia tulisi ilmi.
Tupakoin joko yksin tai sitten esim. ravintolassa
kavereiden kanssa. Tupakkaa ei kulu paljon, ehkä
aski pari kuussa, mutta luultavasti vaan siksi
ettei minulla ole tilaisuutta polttaa enempää.
Otan jo nyt aikamoisia "riskejä". Lopettaminen
tuntuisi aika vaikealta. Sitten ajattelen että
tästä ei vielä ole haittaa terveydelle. Toisaalta
on tyhmää etten voi julkisesti tehdä sitä mitä
haluan. Tää tilanne rassaa aika tavalla, tulikin
aloitettua koko touhu. Onko muita aikuisia
salapolttajia? Onko teillä neuvoja?
koskee tupakointia. Olen polttanut nuorempana
satunnaisesti, melko harvoin ja ollut vuosikausia
kokonaan polttamatta. Nyt tupakka on saanut
minusta yliotteen. Olen viimeisen kolmen vuoden
aikana ryhtynyt salapolttajaksi niin etteivät
mieheni, lapseni eikä sukulaiset siitä tiedä.
Suvussani on tosi vähän tupakoitsijoita,
menettäisin täysin kasvoni jos asia tulisi ilmi.
Tupakoin joko yksin tai sitten esim. ravintolassa
kavereiden kanssa. Tupakkaa ei kulu paljon, ehkä
aski pari kuussa, mutta luultavasti vaan siksi
ettei minulla ole tilaisuutta polttaa enempää.
Otan jo nyt aikamoisia "riskejä". Lopettaminen
tuntuisi aika vaikealta. Sitten ajattelen että
tästä ei vielä ole haittaa terveydelle. Toisaalta
on tyhmää etten voi julkisesti tehdä sitä mitä
haluan. Tää tilanne rassaa aika tavalla, tulikin
aloitettua koko touhu. Onko muita aikuisia
salapolttajia? Onko teillä neuvoja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hep! Tunnustan!
Muut kyllä tietää, mutta lasten nähden en polta.
Rajoittaa vähän tuprutteluintoa, mutta polteltua
tulee aika reippaasti siltikin.
Eikä sitä muuten voi kovin paljoa piilotella,
tupakan haju paljastaa kyllä...
Hermosauhuja tulee kyllä vedeltyä ja tuntuu
siltä, että tarve lisääntyy koko ajan. Eikä
huvita lopettaa, vaikka vaaratkin on tiedossa.
Pitkän työpäivän, lasten hoidon ja kotitöiden
lomassa suon itselleni pienen nautinnon silloin
tällöin.
Kyllä tästä maailmasta puuttuis paljon komediaa
jos teitä naisia ei olis! Kiitos siitä.
mä lopetin viis vuotta sitten.Nyt on
työ/perhepaineita ja monena päivänä olen
ajatellut ostaa askin..mutta vielä olen itseni
hillinnyt..saapas nähdä kuinka kauan.Tilanne on
kutakuinkin sama kuin sulla eli suku,perhe
(ukko,lapset)ei saa tietää.Siitäpä syntyis
varsinainen sota!Tsemppiä sulle ja mun mielestä
on kyllä jokaisen oma asia polttako (salaa)tai ei.
Joskus aikoinaan oli vähän samoja taipumuksia.
Täytyy myöntää, että se oli omalla tavallaan
antoisaakin. Kuitenkin olen päässyt eroon
tupakasta, ja se on yksi parhaita asioita
elämässäni. Sen siitä oppi, että huomaan kyllä
aika herkästi, jos jollakin on vastaavanlaisia
harrastuksia.
Onnea yritykselle, jos päätät lopettaa!
haisee se henki sen verran
tunnusta vain pois
ja yritätte yhdessä löytää
ratkaisun asiaan
kohta kiinni, leikit jo kiinnijäämisellä. Ja
kyllähän läheisesi tupakoimisesi tietävät,
mutteivät uskalla sitä sulle sanoa, koska ovat
huomanneet sinun salailevan.
Miksi et uskalla olla oma itsesi, mikä sinua
siinä on?