Olen kauan miettinyt mikä mahtaa olla jako järjestys minun tapauksessani.
Toivottavasti joku tietää.
Minun isäni ja äitini erosivat kun olin alaluokilla eli olen ainut lapsi heidän avioliitosta, mutta sitten myöhemmässä vaiheessa isä meni uusiin naimisiin josta hänellä on nyt kolme lasta.
Kysymys kuuluu: Miten menee tässä tilanteessa perinnönjako? Olenko samassa tilanteessa kuin muut lapset vai olenko minä hänen nykyistä vaimoaankin ennen perinnönjaossa?
Tämmöinen tilanne taitaa olla nykyään aika yleistä, onko muilla kokemuksia?
Toivottavasti joku tietää.
Minun isäni ja äitini erosivat kun olin alaluokilla eli olen ainut lapsi heidän avioliitosta, mutta sitten myöhemmässä vaiheessa isä meni uusiin naimisiin josta hänellä on nyt kolme lasta.
Kysymys kuuluu: Miten menee tässä tilanteessa perinnönjako? Olenko samassa tilanteessa kuin muut lapset vai olenko minä hänen nykyistä vaimoaankin ennen perinnönjaossa?
Tämmöinen tilanne taitaa olla nykyään aika yleistä, onko muilla kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ilman testamenttia sinä ja isäsi muut lapset olette tasa-arvoisessa asemassa ja peritte isäsi(tässä tapauksessa kukin saa 1/4 isäsi perinnöstä). Isäsi nykyinen vaimo ei peri isääsi, mutta jos isäsi kuoltua hän on elossa heidän omaisuutensa ns. erotetaan toisistaan(eli lapset perivät vain isäsi omaisuuden osuuden, tästä johtuu harhakäsitys, että leski perii). Jos isälläsi on testamentti, sinulla on kuitenkin oikeus lakiosaasi, joka on tuosta 1/4:sta puolet.
'ns. erotetaan toisistaan' tarkoittanee käytännössä sitä, että (yhteinen) omaisuus puolitetaan aviopuolisoiden kesken siten, että leskelle menee puolet ja perillisille puolet. Näin ollen 1/4 osuus tarkoittaa käytännössä siis 1/4 puolitetusta omaisuudesta.
Perunkirjoituksessa listataan sekä vainajan että lesken omaisuus. Yhteinen omaisuus jaetaan kahtia. Tämän jälkeen lasketaan lesken ja vainajan omaisuuksien arvo. Jos vainajan omaisuus on suurempi, vainajan omaisuudesta maksetaan tasinkoa leskelle(tämä silloin jos heillä ei ole ollut avioehtoa, jos avioehto on tätä ei suoriteta). Tämän operaation jälkeen vainajan omaisuus tulee jaettavaksi perillisten kesken. Tästä omaisuudesta ko. tapauksessa jako-osuus on tuo 1/4.
Eikö tämä selvinnyt jo aikaisemmin laatimastani esimerkistä?
ESIMERKKI A
Isän nettovarat 2.000, lesken 1.000, molemmat yhteensä 3.000. Leski saa 3.000 : 2 = 1.500. Lapset saavat kukin 1.500 : 4 = 375 (mistä laskettu lakiosa 187,50 testamenttitapauksessa).
ESIMERKKI B
Isän nettovarat 1.000, lesken 2.000. Leski kieltäytyy tasingonmaksusta vainajan perillisille. Leski saa (pitää) 2.000. Lapset saavat kukin 1.000 : 4 = 250 (mistä lakiosa 125).
Jos isän ja puolison kesken on avioehto, se vaikuttaa siihen, miten varat lesken ja vainajan perillisten kesken (edellä olevasta poiketen) jakautuvat.
Kiitos tiedosta, asia selvisi!