Pakko tästä on jonnekin kirjoittaa :))
Välillä tuntee itsensä todella huonoksi äidiksi, murkkupoika hakee voimakkaasti rajoja.
Sanoo, ettei kukaan välitä hänestä. Muistan kyllä tuon tunteen....
Onneksi olemme aina pystyneet juttelemaan asioista ja pystymme vieläkin, ei ole vielä myöhäistä korjata sattuneet mokat.
Tytär kiukuttelee ja hakee huomiota, koska äiti on niin paljon poissa, kaksivuorotyö kun vie aikaa lapsilta kohtuuttomasti.
Toisaalta lapset ovat iloisia, että äidillä on työtä ja rahaakin tulee enemmän, mutta heiltä se on pois. Ei raha korvaa yhdessäoloa....
Sitten on niitä jotka nyt tässä vaiheessa sanovat, että " olisit ajatellut aikaisemmin " ja " eikä kaikkien tulisi hankkia lapsia " ja pläpläpläää...niinkun tiedätte...
Ja yhteiskunnan varoilla eletään ja tukia nostetaan ym. ym.
Sen vaan sanon, että lapset ovat parasta mitä minulla on ja heidän puoliaan pidän kuin naarastiikeri aina ,koska vastuun olen heistä ottanut..PISTE... :))))
Välillä tuntee itsensä todella huonoksi äidiksi, murkkupoika hakee voimakkaasti rajoja.
Sanoo, ettei kukaan välitä hänestä. Muistan kyllä tuon tunteen....
Onneksi olemme aina pystyneet juttelemaan asioista ja pystymme vieläkin, ei ole vielä myöhäistä korjata sattuneet mokat.
Tytär kiukuttelee ja hakee huomiota, koska äiti on niin paljon poissa, kaksivuorotyö kun vie aikaa lapsilta kohtuuttomasti.
Toisaalta lapset ovat iloisia, että äidillä on työtä ja rahaakin tulee enemmän, mutta heiltä se on pois. Ei raha korvaa yhdessäoloa....
Sitten on niitä jotka nyt tässä vaiheessa sanovat, että " olisit ajatellut aikaisemmin " ja " eikä kaikkien tulisi hankkia lapsia " ja pläpläpläää...niinkun tiedätte...
Ja yhteiskunnan varoilla eletään ja tukia nostetaan ym. ym.
Sen vaan sanon, että lapset ovat parasta mitä minulla on ja heidän puoliaan pidän kuin naarastiikeri aina ,koska vastuun olen heistä ottanut..PISTE... :))))
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joskus rypee morkkiksessaan,
vaikka tietää, että se on turhaa!
Tuo murkkuikä on joillakin lapsilla paha.
Meillä viidestä vain kaksi nuorinta oireili.
Muut eivät millään tavalla kiukutelleet,
siis koskaan. Voi tuntua hullulta,
mutta niin se oli.
Nämä nuoremmat ovat saaneet minulle harmaita
hiuksia sitten kaikkien edestä. ;)
Nykynuoriso seuraa paljon sarjoja jenkeistä
ja siellä on tapana hokea sitä rakastamista
vähän joka lauseessa.
Suomessa niin ei ole totuttu tekemään
ja osa nuorista vertaa sarjojen elämää
omaansa ja kokee, että kukaan ei rakasta.
(Tämä on tullut mutu-juttuna nuorten
kanssa keskustellessa).
On meilläkin tyttö kerran jos toisenkin huutanut
minulle, että mitä sä siitä välität, ei varmaan
hetkauta sua mihinkään ja se olen vaan mä! Jne.
Sitten ollaan vaan istuttu pöydän ääreen
ja olen tivannut perusteluja!
Niitä loppujen lopuksi ei ollutkaan ja
taas päästiin eteenpäin.
Voimia kysyy kasvattaa yksin murkkuikäisiä!
Nuori haluaa olla päättävä elin perheessä
ja varsinkin, jos sieltä puuttuu toinen vanhempi.
Olisi siis oltava järkevä ja annettava vastuuta,
jotta nuori tuntisi itsensä hyväksytyksi.
Mutta sen vastuun pitäisi olla kuitenkin niin
'aikuismainen', ettei se tunnu kotityöltä..
Vedä siinä viiva johonkin! ;)
Minun pikkupimuni täällä saa nyt uuden kännykän
ja joutuu sen eteen ahertamaan koko vuoden.
Sai itse päättää työt ja hyvin päättikin.
Muuttui silmäräpäyksessä taas aikuismaisemmaksi,
kun tunsi olevansa mukana 'isoissa asioissa'. ;)
(Oli voittanut samana päivänä kaupan pelikoneesta
10 euroa ja antoi minulle puolet bensarahaksi. Arvatkaa, tuntuiko hyvältä..) :)
Hyvä että olette puheväleissä,
vain niin asioita saa eteenpäin hedelmällisesti.
Vaatii sinulta nyt piiiitkää pinnaa
ja mielenmalttia jatkaa keskustelulinjalla.
Muista, tämä aika menee ohi, aivan varmasti! :)
olen itse ollut tuo kamala teini, joka on todella itkettänyt etenkin äitiään...kuulostaa niin tutulta.Kuitenkin sen kiukuttelun keskellä tiesin rakastavani äitiä,en minä olisi muutoin varmaan uskaltanutkaan etsiä niin voimallisesti rajojani.En vain voinut mennä äidin syliin ja pyytää anteeksi,vaikka mieli olisi tehnyt...tunsin,että se olisi ollut heikkoutta.LAPSESI RAKASTAVAT SINUA!!! Tämä kai kuuluu "asiaan",tämä koettelu.Itse olen nyt 23 vee ja joskus itken,mitä tulikaan sanottua,vaikka asiat on puitu läpi moneen kertaan.Et ole huono,olet tärkein lapsillesi/nuorillesi...KAIKKEA HYVÄÄ SULLE MUIJA TIINALTA JA HALIKIN!!!
Kiitoksia kannustuksesta!
Oli vain pakko kirjoittaa ja purkaa tuntoja :))))
Tottakai tietdän, että ihminen jonka tuntee läheisimmäksi ja turvallisimmaksi, hänelle uskaltaa kiukutella. Tässä tapauksessa se olen minä, äiti. Äiti ei koskaan hylkää niinkuin isä teki jossain vaiheessa. Onneksi hänkin on alkanut tulla järkiinsä, mutta haavat se on jättänyt nyt murkkuikäiseen poikaan.
Jaksamista ! :))))