moi..
tietääks kukaan miltä tuntuu olla jätetty?
no...aika surulliselta,kun ei mikään muu pyöri
mielessä kun tämä henkilö..ja että miten tälleen
tapahtui? meillähän meni hyvin..vai menikö?
mut mä en ollu se joka jätti vaan minut
jätettiin ja mä inhoan valehtelua,suoraan
sanominen on parempi ainakin asiat tulee
selväksi. mut nyt mun täytyy unohtaa...
tietääks kukaan miltä tuntuu olla jätetty?
no...aika surulliselta,kun ei mikään muu pyöri
mielessä kun tämä henkilö..ja että miten tälleen
tapahtui? meillähän meni hyvin..vai menikö?
mut mä en ollu se joka jätti vaan minut
jätettiin ja mä inhoan valehtelua,suoraan
sanominen on parempi ainakin asiat tulee
selväksi. mut nyt mun täytyy unohtaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mä tiedän tasan tarkkaan miltä se tuntuu kun
tullaan jätetyksi...
Mulla meni pari kolme viikkoo sit 4kuukautta
kestäny suhde poikki ihan yllättäen.. no olihan
niitä merkkejä ollut ilmassa mut se on aina
yllätys.
Vaikka 4 kuukautta ei oo pitkä aika se sattuu
aina. Belive me..
Siin ei auta mikään muu kuin unohataminen ja se
et pääsee puhumaan tunteistaan jollekin, paras
ystävä on tähän se paras... Kun pääsee
avautumaan, purkamaan tunteitaan niin siitä
parantuminen alkaa..
Mä pystyn olemaan tämän mun exän kaa kaveri,
enhän mä haluu sulkee sitä kokonaan elämästäni..
toivottavasti säki pystyt.. sekin autta ehkä
vähän ku tietää ettei oo menttäny kyseistä
ihmistä kokonaan..
Mut päivä kerrallaan, kyl se siitä..
mut jätettiin 2 vuoden suhteen jälkeen.kaikki
alkoi menee päin peetä viimisien kuukausien kans.
tosin tästä on jo reippaasti päälle vuosi...en
edes tarkalleen muista,kuinka kauan.
en voinut unohtaa.olin vuoden yksin.tuntui se
koko aika todella pahalta.sillon kannatti tosiaan
kavereitten tuki,ja se tuliki tarpeeseen.
nykyisin en niin mieti exääni,vaan aloitin uuden
elämän kesällä,kun aloin seurustelemaan
uudestaan.exä unohtui,onneksi.vaikka kyllähän
sitä aina välillä ajattelee,että mitähän sille
kuuluu.
ja on muuten sitten ihan normaalia,että tulee
jossain vaiheessa tunne,että vihaa koko
ihmistä.ja se on ihan sallittua.vihasin sitä exää
kauan.kunnes tajusin,että itsehän sen virheen on
mennyt tekemään,kun aloitti seurustelemisen liian
nuorena.
nyt (16vee) pystyy jo perustamaan hieman
vankemman suhteen!! :) kyllä sä pärjäät.anna ajan
kulua.kyllä se siitä.nytpähän tiiät,että ainakaan
se jätkä ei ollu sulle oikee.eikä ehkä sun
arvoseskaan.kyllä se oikea sitten jossain
vaiheessa vastaan kävelee,ja sen kyllä
tietää,koska niin on!!
Mut on jätetty kahdesti...
Ensimmäisellä kerralla tuli ensin kauhea
vihanpuuska, joka päättyi itkuun ja puolen
vuodeen suremiseen. Ensirakkaus jättää ilmeisesti
todellakin syvimmät haavat...
Toisen kerran tyyppi jätti minut ja ensin itkin
vain. Jonkun aikaa (viikon ehkä) oli sellainen
olo, että jätkä pyöri koko ajan mielessä ja
välillä itkin ja v'lillä tuntui, että kyllähän
tästä selviää. Selvisikin!
Ja nyt elämä on kohdallaan, mutta jos tulee joku
ankea hetki, niin vanhat surut palaavat mieleen,
vaikken kumpaakaan heistä enää rakasta...
anteeksi,kun en sanonut kumpaa sukupuolta esitin.
olen mies ja luulitte minua tytöksi mut mä puhun
mun ex-tyttöystävästä tuossa jutskassa.
hej...mut jätettiin pari tuntii sitten ja
rakastin tätä jätkää enemmän, ku elämää, et
sillee...lue toi juttu "Mix tää vitun elämä on
tällästa"...kirjotin sen...Kauheesti voimia ja
jaksamist sulle...en ny osaa sanoo enempää, mut
usko mua nää ei TODELLAKAAN oo tarkotus olla
mitään typerii tyhmii sanoja...mä tarkotan
tätä...*kohtalotoveri*