ongelma... =(

..Iselläni oli vuosi, pari takaperin suht sama
tilanne. Miehelle tuntui olevan kaikki muu
tärkeämpää ja päätin lopettaa koko jutun, vaikka
häntä rakastinkin. Itkut itkettyäni päätiin
jatkaa "elämääni", miehiä riitti. Kaikille tein
selväksi, että en ollut kiinnostunut pitemmästä
suhteesta. Entiselleni kerroin yhä rakastavani
häntä, mutta en halunnu enää satuttaa itseäni.
Jonkun ajan kuluttua entiseni soitti, pyysi
päästä käymään. Juttelimme pitkään asunnossani ja
hän jäi yöksi. Nykyään asumme onnellisesti
yhdessä (tosin mies on armeijassa vielä ensi
heinäkuuhun saakka).
Jos tuota eroa ei olisi tullut, tuskin olisimme
enää yhdessä. Siitä kuitenkin opimme, mitä
toisesta välittäminen ja toisen arvostaminen
tarkoittaa..
Onnea teille, jos yritätte vielä uudestaan!

Mulla itsellä oli ton tapanen tilanne nyt
syksyllä. Mun exä oli sillon intissä kaukana
etelässä, mikä hankaloitti suhdetta,mut minä
ainaki pystyin sisäistään asian, ettei olla
paljoa yhdessä.
Nyt kuitenki mun exä on päässy intistä ja
asustelee Oulussa. Pari viikkoa ennenku exä pääsi
intistä jätkä laittoi poikki, vain sanoen ettei
sil enää kiinnosta, ettei siitä oo
seurustelijaks. Mä rakastin sitä ylikaiken ja
rakastan vieläki.
Tällä hetkellä tilanne on tää: me ollaan ystäviä,
vaikka mä haluisin enemmän. Jätkä on sanonu ettei
me just nyt voida olla yhessä, mut myöhemmin...
Jätkä pitää mua hyvänä ystävänään, mut mä en voi
pitää, tai siis pidän mäkin häntä, mut mä en vaan
voi mitään tunteilleni...
Tuo mitä juuri mietit, on minullaki on ollut
mielessä parin viikon ajan. Exä:ni kans
juttelimme pari viikkoa sitten, eikä se tuottanu
tulosta. sen jälkeen olen alkanut miettimään et
haluanko todellaki hänet takaisin rakkaudesta
vaiko vaan että kaipaan jonkun lähelleni?! Tuohon
en ole vielä saanut vastausta. Ja ehkä juuri
tuollaisiin kysymyksiin ei löydy vastausta noin
helposti.

Mulla on aivan samanlainen ongelma, paitsi etten
ole vielä häntä jättänyt, mutta pahasti siltä
näyttää. Itselläni tässä on silti jotain muutakin,
olen ihastunut hänen kaveriinsa ja olemmeki
viestitelleet silloin tällöin.

Kuitenkin syy miksi jätän hänet, on juuri siinä
että hän ei enää pahemmin tunnu välittävän.
Viikonlopuja suunnitellesaan hän ei ajattelekkaan
minua vaan miettii aina mitä tekisi kavereidensa
kanssa. Paha juttu on myös se että hän on menossa
armeijaan ja en tiedä miten jaksan odottaa, kun
välit ovat nyt jo näin huonot.

Silti tulin mustasukkaiseksi kun hänen vanha
naispuolinen ystävänsä lähetti viestejä ja sanoi
tulevansa katsomaan häntä armeijaan.
Minusta se oli hiukan outoakin...

Anyway, toivottavasti saat sinä sydämmesi salat
selvitetyksi. Minä sinuna luultavasti ottaisin
hänet takaisin ja katsoisin miten suhde etenee,
syttyvätkö tunteet uudestaan?
Jos pahalta näytää, lopeta suhde.