onko kokemuksia?

olen ajatellut hankkia 1½-vuotiaalle neiti kissalleni kaveriksi toisen kissan. (uroskissanpennun) onko kellään kokemusta tästä? miten kissat ovat tottuneet toisiinsa? mahdollisia vinkkejä?
10526
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

moikka! ehdotan että ei kannata ottaa urosta kissa neitisi kanssa, ellei halua pikku babeja!
itelläni on uros enkä voisi kuvitella että ottaisin naaraan sen kaa! ei pahalla tietenkään. mutta eipä sitä tiedä kuinka hyvin ne tulee toimeen! kannattaa ottaa 2 tyttöö eipä tuu vauvaja [jos et halua] eikä tappeluita!

t:Kissa fani

ps: mulla on itelläni kissa!

Äänestä
  • Itse kyllä suosittelisin ottamaan uroksen..omasta kokemuksesta kaksi tyttöä vain tappelevat keskenään jos eivät ole olleet jo pienestä asti yhdessä.Ja hiukan ihmettelen tuota Kisu fanin kommenttia noista pennuista.siksihän kissat yleensä leikataan jottei niitä pentuja tule, ei se ole ongelma..tietty jos niitä pentuja haluaa "tehdä" niin mikäpä siinä mutta jos tietää ettei halua kissallansa "tehdä" pentuja niin jo kissan kannalta on parempi jos sen leikkauttaa.

    Itselläni on aikuinen n.pari vuotias tyttökissa jonka otin löytökodista ja se kerkesi olla meillä noin puoli vuotta kun sitten otin urospuolisen pennun sille kaveriksi. Mitään ongelmia ei ilmennyt ja nyt ovat niin paita ja peppu että.
    Onnea uuden kissan hankinnalle :)

    Äänestä

Kissojen sukupuolella ei ole väliä, jos vanhempi on leikattu ja tulokas leikataan. Meillä on kaksi poikaa ja yksi tyttö, ovat nykyisin parhaita kaveruksia, vaikka alku oli takkuinen.

Enemmän kuin sukupuoleen, kannattaa kiinnittää huomiota luonteeseen, jos se on mahdollista. Jos vanhempi kissa on alistuva, on hyvä valita uudeksi dominoivampi ja päinvastoin, näin säästytään monilta reviirikiistoilta heti alkuunsa.

Aina ei kuitenkaan ole mahdollista valita luonteen perusteella, mutta jos suorittaa kunnon esittelyn (esittely myös, vaikka olisikin alistuva/dominoiva kissapari), kissat tottuvat toisiinsa nopeasti. Se on tosin yksilöllistä, jotkut tottuvat parissa päivässä tai viikossa, joillakin kestää kuukausia (meillä meni viisi kuukautta).

Tässä suora lainaus Helena Telkänrannan kirjasta Matka kissan mieleen:

"... silloin, kun perheeseen tulee uusi kissa: tekemällä uuden eläimen ensin osaksi kodin tuttua hajumaailmaa. Oman kodin haju - siellä asuvien ihmisten, muiden eläinten ja tuttujen tavaroiden ominaishajujen yhdistelmä - vaikuttaa kissan tunne-elämään voimakkaasti. Ennen kuin uusi eläin tuodaan kotiin, hajunvaihtoa voi harrastaa hieromalla esimerkiksi pyyhkeellä vuoroin uutta eläintä sen ollessa vielä edellisessä kodissaan ja vuoroin omaa kissaa. Vielä tehokkaampi keino ominaishajujen levittämiseen on, että kotiin tuotu uusi eläin pidetään ainakin viikon ajan eri huoneessa kuin kissa, enen kuin ne näkevät toisiaan, ja omistaja käy tänä aikana usein koskettelemassa molempia."

Ja tähän kopioin tekstin aikaisemmasta vastauksestani kysymykseen kissojen tutustuttamisesta. Tämä teksti perustuu amerikkalaisen Pam Johnson-Bennettin ohjeisiin (muistutan vielä, että verkko-ovivaihe ei kuulu varsinaiseen tutustuttamiseen, sitä käytetään ainoastaan, jos tutustuttaminen ei etene minnekään ja kissat tappelevat edelleen. Me laitoimme verkko-oven neljän ja puolen kuukauden jälkeen ja kahden viikon kuluttua (Feliwayn avulla) kissat tulivat toimeen keskenään):

"TUTUSTUTTAMINEN

Kissat ovat terrotoriaalisia eläimiä, joten ei koskaan pidä vain heittää uutta kissaa vanhan seuraan, talossa jo asuvan kissan ensi reaktio on puolustaa reviiriään. Tässä eräs hyväksi havaittu tapa tutustuttaa kissat toisiinsa niin, että selvitään ilman ongelmia:

Eristä kissat, pistä tulokas omaan huoneeseen hiekkalaatikon ja ruoan ja veden kanssa. Aloita "hajuvaihdolla" eli hiero kissoja vaikka sukalla, erityisesti naaman alueelta, ja heitä tulokkaan hajusukat toisen kissan haisteltavaksi ja päinvastoin. Sitten voit alkaa päästämään tulokkaan tutkimaan muita huoneita kuin omaansa, toisen ollessa suljettuna johonkin, älä anna kissojen nähdä toisiaan. Päästämällä tulokkaan muualle kämppään se pääsee levittämään sinne omaa hajuaan ja toinen tottuu sen hajuun koko asunnossa.

Kun tulokas tutkii muuta asuntoa, päästä toinen kissa sen huoneeseen tutkimaan (älä siis anna kissojen nähdä toisiaan).

Kun nämä hajututustumiset sujuvat hyvin ilman sähinöitä, murinoita ja kissat näyttävät rentoutuneilta haistellessaan toistensa tuoksua, eivätkä luimistele yms, voit aloittaa lyhyet tapaamiset lahjonnan avulla. Jos kissasi ovat ruokamotivoituneita, lahjo niitä jollain erikoisherkulla, jos ne ovat leikkimotivoituneita, niin noudata toisessa tähän laittamassani linkissä olevia ohjeita. Voit tarvita avuksesi toisen henkilön.
Muista myös leikittää kissojasi tällä tavalla silloinkin kun ne ovat yksin, se saa vanhemman tuntemaan itsensä varmemmaksi ja tulokkaan turvallisemmaksi ja kaikki saavat poistaa turhia energioita ja patoutumia positiivisella tavalla.

http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/articles/0167006_69704,00.html

Muista edetä kissojen vauhdilla. Kun olette edenneet tapaamisiin asti, ne on syytä pitää hyvin lyhyinä; parempi 30 kertaa päivässä 10 sekunnin ajan kuin 5 kertaa päivässä 5 minuutin ajan ja se päättyy tappeluun. Tarkoituksena on jättää kissoille tapaamisesta positiivinen mielikuva, jonka ne yhdistävät toisiinsa. On siis erittäin tärkeää päättää tapaamiset positiivisen ilmapiirin vallitessa, jos yksikään kissa alkaa näyttää siltä, että se edes *miettii* hyökkäämistä, erota kissat heti! (Hyökkäysajatuksen muodostumisen huomaat, kun kissan pupillit laajenevat, se keskittää katseensa toiseen kissaan ja menee kyyryyn, josta se kohta ponkaisee kimppuun.) Jos tuntuu, että tapaamiset sujuvat huonosti, pistä kissat erilleen pariksi päiväksi ja aloita uudestaan nopeutetulla hajuvaihdolla.

Ota avuksesi Feliway-haihdutin (suihkekin on, mutta tehoaa paremmin paikallisesti, esim. pissaongelmissa). Sitä saa apteekeista ja eläinlääkäreiltä.

Muista leikkiä molempien kissojen kanssa ja huomioida varsinkin ongelmakissa, jos se huomaa, että saa enemmän leikittämistä, enemmän herkkuja ja huomiota uuden tulokkaan läsnäollessa, sen ajatusmalli muuttuu, se yhdistää tulokkaaseen kaikki nämä mukavat asiat, eikä pidä sitä poisajettavana tunkeilijana.

Tässä vielä toinen linkki, jossa on ohjeet oikeanlaiseen leikittämiseen (on hyvin tärkeää saada leikki muistuttamaan metsästystä, niin kissa saa purettua saalistusviettinsä leikkiin eikä muihin kissoihin):

http://www.ivillage.com/pets/expert/behavior/pages/0167006_527491,00.


Muista, että kissat ovat yksilöllisiä ja etene niiden osoittamalla vauhdilla. Joillakin kestää viikon, pari, jotkut vaativat monta kuukautta. Etene hitaimman vauhdilla.

Jos tuntuu, että edistystä ei tapahdu, on tehtävä uudelleentutustuttaminen:

Erota kissat vaikka pariksi päiväksi, jotta ne saavat hengähdystauon toisistaan, sitten vaan alusta uudestaan. Kokeile vaikka leikittää molempia kissoja erikseen ennen kuin syötät niitä yhdessä, se poistaa turhia energioita ja ne saavat metsästytviettinsä tyydytetyksi johonkin muuhun ennen tapaamista.

Ennen kuin aloitat tapaamiset uudelleen, voit laittaa verkko-oven kämppään, toinen kissa toisella puolella, toinen toisella. Meillä oltiin vuorotellen yksin ja yhdessä jommalla kummalla puolella, leikitettiin ja lahjottiin kissoja herkuilla molemmilla puolilla yhtäaikaa ja erikseen. Samalla pidettiin Feliway-haihdutinta verkko-oven lähellä.

Verkko-oven nerokkuus on siinä, että kissat haistavat ja näkevät toisensa, mutta eivät pääse kimppuun. Verkko-oven alkuvaiheessa on tärkeää saada kissojen huomio kiintymään muualle, kuin toiseen kissaan, siksi herkut ja leikit. Heti kun toinen kissoista keskittyy vaanimaan toista, ei muuta kun lelut esiin, siksi olisi parempi, että näissä verkko-ovisessioissa olisi kaksi ihmistä mukana.

Pidä verkko-ovea yllä päivittäin, mutta aloita ihan lyhyillä ajoilla, voit sitten pidentää aikaa kun huomaat, että kissat rentoutuvat. Jossain vaiheessa voit jättää verkko-oven ylös siksi aikaa kun olet itse poissa, sitten voit (kissojen reaktioita tarkkaillen) jättää sen kokonaan pois kun olet itse kotona, mutta laittaa paikalleen kun olet poissa. Jätä aina jotain virikettä molemmille puolille, ruuat, vedet ja hiekkalaatikot.

Voit käyttää vaikka vauvaportteja, pari, kolme päällekkäin, niin etteivät pääse yli, tai, niin kuin me teimme, ostaa puutarhaan tarkoitettua muoviverkkoa (pienisilmäistä, tarkoitettu köynnöskasveille yms). Me laitoimme silmukkaruuvit oven molemmille puolille, kiinnitimme verkon tiukasti toiselta puolelta rautalangalla (muovipäällystetyllä) ja toiselta puolelta sidoimme kiinni silmukoihin narulla ja availimme sitä kuin ovea. Kannattaa työntää vaikka oksa yms alareunan väliin, meillä ryömittiin verkon ali, kunnes tuimme sen. Samoin kannattaa laittaa verkko oven yläkamanaan asti, kun esim. meidän toinen kisu kiipesi verkkoa ylös kuin apina...

Verkko-ovivaihe on kieltämättä hieman hankala, jos on pieni asunto, mutta jos sen saa viritettyä vaikka yhden huoneen ovelle, niin sitten voi vaihdella kissojen vuoroja siinä huoneessa ja muualla ja kämpässä.

Tässä lisää lukemista!

http://www.ivillage.com/topics/pets/016700600.html
"

Äänestä
  • neitikissa on kyllä leikattu, ja ajattelin juuri sen takia urospentua, koska kokemusta on noista tappeluista naaraiden välillä. ja sen takia ihan pentukissaa, jotta ne tottuisivat toisiinsa ehkä helpommin. (naaraalla kumminkin äidin "olemukset") mutta sellaista vielä kysyisin, että onko teillä esiintynyt minkälaisia "ongelmia" näiden kisujen välillä? miten olette niitä selvitelleet?

    Äänestä


  • veera kirjoitti:

    neitikissa on kyllä leikattu, ja ajattelin juuri sen takia urospentua, koska kokemusta on noista tappeluista naaraiden välillä. ja sen takia ihan pentukissaa, jotta ne tottuisivat toisiinsa ehkä helpommin. (naaraalla kumminkin äidin "olemukset") mutta sellaista vielä kysyisin, että onko teillä esiintynyt minkälaisia "ongelmia" näiden kisujen välillä? miten olette niitä selvitelleet?

    Tuon alkurimpuilun jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia, kisut leikkivät keskenään, nukkuvat keskenään... Välillä leikit ovat rajunkin puoleisia, mutta koskaan ei tapella tosissaan.

    Sen viimeisen laittamani linkin (siis korjatun version ;)) takaa löytyy lisää otsikoita, jos on aikaa ja kiinnostusta, käy vilkaisemassa, sieltä löytyy monta ehdotusta eri ongelmien ratkaisuun.

    Meillä ovat kaikki kissat enemmän dominoivia kuin alistuvia, siksi varmaan kestikin niin kauan, mutta ne ovat jakaneet reviirinsä hienosti: eri aikoina päivästä eri kissoilla on omat suosikkialueensa ja muut kunnioittavat sitä. Syömisjärjestyskin on, jos sattuvat kupeille samaan aikaan.

    Mutta kun kissat nukkuvat vierekkäin, voi olla varma, että ne eivät pelkästään siedä toisiaan, vaan luottavat toisiinsa (Telkänranta).

    Onnea uuden kisun hankintaan!!

    Äänestä

meil on kax tyttökissaa.
molemmat on samast perheest ja ne on saman ikäsii!
9 ja puol kuukaut...

Äänestä

Hei!
Itselläni on 10-vuotias tyttökissa ja puolivuotias poikakissa.Ne kissat ei tule sitten yhtään keskenään toimeen.Nuorempi kissa hyppii koko ajan niskassa jota vanhempi ei voi sietää.Samoin ongelmia on syömisen kanssa.pikkukissa ei anna vanhemman syödä rauhassa.Mutta en tiedä, ehkä niistäkin vielä kavereita tulee.

Äänestä
  • kyllähän ne ajan myötä tulee varmasti toimeen. kuulin yhdeltä tutultani, joilla oli juuri tuo sama tilanne, että sitten kun pikku kisu leikattiin, niin tilanne alkoi rauhoittumaan pikku hiljaa.. liekkö sitten jotain arvo juttuja.. tiedä noista=)mutta aika monilla on ollut noin, kun se pienempi tykkää vähän härnäillä vanhusta. kyllä se siitä! =)

    Äänestä

  • veera kirjoitti:

    kyllähän ne ajan myötä tulee varmasti toimeen. kuulin yhdeltä tutultani, joilla oli juuri tuo sama tilanne, että sitten kun pikku kisu leikattiin, niin tilanne alkoi rauhoittumaan pikku hiljaa.. liekkö sitten jotain arvo juttuja.. tiedä noista=)mutta aika monilla on ollut noin, kun se pienempi tykkää vähän härnäillä vanhusta. kyllä se siitä! =)

    Toinen mahdollisuus voisi olla ottaa aikuinen leikattu kissa.

    Meille otettiin 3,5 v leikatun nartun seuraksi noin 1,5 v leikattu kolli ja sopeutuminen meni yllättävän nopeasti. Meidän neiti on todella tempperamentti pakkaus, mutta kolli on todella rauhallinen luonteeltaan. Kolli kotiutui meille heti ja otti minut muitta mutkitta uudeksi emännäkseen. Pari päivää neiti jaksoi sähistä (myös omistajille), mutta sen jälkeen hyväksyi tilanteen ja viikon sisällä kisut nukkuivat jo välillä vieretysten.

    Kyllähän nuo vieläkin välillä "tappelee", tosin olen tulkinnut sen enemmän leikiksi, koska tuntuu olevan melko hellävaraista, vaikka neiti pitääkin välillä melkoista ääntä. Se taitaa vain silloin ilmoittaa, että nyt riitti leikit.

    Todella takeitahan ei kissojen toisiinsa tottumiseen ole, toiset kissat vain oppivat sietämään toisiaan kun taas toisista tulee ylimpiä ystäviä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


veera kirjoitti:

olen ajatellut hankkia 1½-vuotiaalle neiti kissalleni kaveriksi toisen kissan. (uroskissanpennun) onko kellään kokemusta tästä? miten kissat ovat tottuneet toisiinsa? mahdollisia vinkkejä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu