Useat metsästystä harrastamattomat ja metsästyksen vastustajat väittävät, että metsästys on raakaa (mitä se sitten tarkoittaakaan) ja julmaa. Kun näin väitetään, niin pitäisi myös sanoa mihin verrattuna se on raakaa ja julmaa. Varmasti se on julmempaa kuin lihakaupassa käynti tai kasvisravinnon syönti. Minun mielestäni näitä väittämiä pitäisi kuitenkin katsoa metsästettävän eläimen näkökulmasta. Vaihtoehdothan ovat ne, että eläin kuolee metsästyksen seurauksena tai muuten. Eloon ne eivät kuitenkaan jää.
Omalta kohdaltani olen vakuuttunut siitä, että ampumani eläimet ovat saaneet tuskattomamman kuoleman kuin mikä olisi ollut "luonnollinen" kuolema.
Jos ei ihminen harjottaisi metsästystä, niin eläinten kuolemansyyt olisivat kai seuraavat:
- onnettomuudet (liikenteessä ja luonnossa)
- taudit ja sairaudet
- petoeläimet
- nälkä
En usko, että mitkään näistä vaihtoehdoista olisi sen helpompia tai tuskattomampia kuin metsästyskään.
Tottakai metsästystä voi vastustaa eettisin perustein, sillä sehän on jokaisen henkilökohtaiseen näkemykseen perustuva mielipide. Silloin ei kuitenkaan pitäisi käyttää perusteena julmuutta ja raakuutta koska ne eivät pidä paikkaansa.
Omalta kohdaltani olen vakuuttunut siitä, että ampumani eläimet ovat saaneet tuskattomamman kuoleman kuin mikä olisi ollut "luonnollinen" kuolema.
Jos ei ihminen harjottaisi metsästystä, niin eläinten kuolemansyyt olisivat kai seuraavat:
- onnettomuudet (liikenteessä ja luonnossa)
- taudit ja sairaudet
- petoeläimet
- nälkä
En usko, että mitkään näistä vaihtoehdoista olisi sen helpompia tai tuskattomampia kuin metsästyskään.
Tottakai metsästystä voi vastustaa eettisin perustein, sillä sehän on jokaisen henkilökohtaiseen näkemykseen perustuva mielipide. Silloin ei kuitenkaan pitäisi käyttää perusteena julmuutta ja raakuutta koska ne eivät pidä paikkaansa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ajattelepa asiaa sillä tavalla, miten asia toimisi omalla kohdallasi.
Olisiko sinusta somaa joutua jonkun metsästäjäksi itseään kutsuvan maalitauluksi?
Miltä itsestäsi tuntuisi saada lyijyluoti rintakehäsi läpi, joka osuessaan mahdollisesti repisi keuhkosi, murskaisi luusi, mutta ei veisi henkeäsi kuin ehkä vaikkapa kymmenen minuutin kuluttua?
Jos koet, että omalla kohdallasi et todellakaan haluasi ammutun kohtaloa, niin miksi ylennät itsesi Jumalaksi päättämään jonkun toisen elävän olennon elämästä tai kuolemasta?
Perustelusi metsästykselle eivät ole todellisia, vaan metsästäjien itse itselleen luomia mantroja, joita he vuodesta toiseen ja sukupolvesta toiseen hokevat "puolustellakseen" metsästystä.
:)
..sinä olet ilmeisesti muodostanut metsästystä vastustavan kantasi juuri niillä eettisillä perusteilla joihin viittasin kirjoituksessani ja minulla ei mitään niitä vastaan. En missään nimessä väitä, että eläimet haluavat tulla ammutuiksi, tai että itse metsästäisin jotta eläimet saisivat helpon kuoleman.
Mutta minä ajattelen asiasta toisin eikä minun etiikkani tai moralini näe mitään estettä nykymuotoiselle metsästykselle. En silti koe olevani mikään jumala metsästäessäni niin kuin väität. Se on minulle vain rentouttava harrastus. Toisaalta ei minulla ole mitään tarvetta yrittää käännyttää sinua tai sinun laillasi ajattelevia metsästyksen kannattajiksi. Ainoastaan haluaisin sitä, että vastustus tai puolustus tehtäisiin selkeillä ja perustelluilla argumenteilla - ei tunteisiin vetoavilla heitoilla.
Mitä muuten tarkoitit sanoessasi "perustelusi metsästykselle". En minä siinä ensimmäisessä viestissäni perustellut metsästystäni millään lailla.
Millä tavalla lopetatte kituvan eläimen? esim. Jäniksen, onko kalanuija parempi kun niskapisto puukolla? Vai vääntääkö niskat nurin?
poika! Karvainen mies itseasiassa.
Keuhko-osumasta eläin kuolee noin 30 sekunnin aikana, olkoonpa millä tahansa aseella ammuttu.
Se, että et ymmärrä alkeellisintakaan eläinten anatomiaa, ei yllätä minua. Toisekseen ymmärtämättömyys luodin vaikutuksesta elävässä kudoksessa ei myöskään yllätä minua.
Tutustu edes alkeellisimpiin asetekniikan faktoihin ennen väitöksiäsi, huomaat että puhut paskaa palstalla suut silmät täyteen. Tietämättömyys ei ole pahe, mutta valheiden jakelu propagandamielessä on.
Keuhko-osuma, samoin kuin rankaosumat sekä pääosumat tuottavat välittömän kuoleman. Tapahtumaa nimeltä keuhko-osuma ja tunnin elossaolo ei ole olemassakaan. Tai on, kirjoittajan mielikuvituksessa. Elävät eläimet eivät ole kotoisin satukirjoista, vaan ne kuolevat kuten ihmisetkin niihin osuttaessa.
Jos jostakin pitäisi hakea faktoihin perustuvaa syyteaineistoa metsästystä kohtaan, niin sitä löytyy saralta liian suuri kaliberi ja huono osuma. Liian taakse osunut luoti juoksuttaa hirveäkin tuntikaupalla, niin kuin jalan katkaiseminenkin. Joskus jopa näennäisen hyvälle paikalle osunut luoti haavoittaa; kyseessä on osuma, joka ei ole silponut sitä mitä pitää tai on käyttäytynyt ennalta määräämättömästi.
Jokainen aseiden kanssa tekemisissä oleva henkilö tietää kertomuksesi pelkäksi paskaksi. Koeta toki enemmän, jotta saisimme edes aihetta johonkin väittelyyn - hae edes jostakin totuuspohjaista tietoa luotien ominaisuuksista ennen valheiden kirjoittamista pitkin keskustelupalstoja.
Että lopettaminen on tehtävä ampumalla. Käytännössä yksi tapa lopettaa jänis on ampua sitä niskan ja pään "yhtymäkohtaan" eli ensimmäisen niskanivelen kohdalle yläviistoon (siis niskanivelestä pään paksuimman kohdan lävitse kohdistetaan linja, jotta luoti kahlaa läpi pään kudosten ja aivojen). Toinen tapa on ampua suoraan otsaan edestä, noin korvien leikkauslinjaan - tämä on tosin epävarmempi, koska eläintä ampuu helposti liian viistoon (jolloin tarvitaan paikkolaukaus mikäli takajalan vippaaminen halutaan lopettaa).
Pikkuaivojen tuhoaminen on päätarkoitus, jotta eläin jää paikalleen samalla kun sitä ammutaan. Mikäli laukaus osuu pikkuaivoihin, eläin halvaantuu ja tärinää jota esiintyy eläimen/ihmisen normaalisti kuollessa ei esiinny.
no sitten huvittava...
' Jos koet, että omalla kohdallasi et todellakaan haluasi ammutun kohtaloa, niin miksi ylennät itsesi Jumalaksi päättämään jonkun toisen elävän olennon elämästä tai kuolemasta? '
Mitä ylempänä olet ravintoketjussa sen jumalaisempi olet. Niinkö? Ihminen kaikessa v..maisuudessankin kelpaa monelle petoeläimelle ravinnoksi.
Mieluimmin kuula kuin raatelu jonkun hampaissa.
Mielipiteeni on seuraavanlainen...laitan tähän myös jotain mitä tiedän tuosta julmasta(minun mielestäni kyllä,mutta minulla on omat syyni..) harrastuksesta eli metsästyksestä...
Suurin osa suomalaisesta metsästyssaaliista käytetään ihmisravinnoksi(?). Metsästetyt eläimet ovat saaneet elää luonnonvaraisen elämän ampumishetkeensä asti,mutta metsästystilanne VOI merkitä eläimelle suurta stressiä ja kärsimystä. OSA ammutuista eläimistä pelkästään haavoittuu, pääsee pakenemaan ja jää kitumaan. Ei ole tarkkaa tietoa siitä,kuinka suurista eläinmääristä on kysymys;eläimiä haavoittaneet metsästäjät eivät erityisesti toivo,että määrät tulisivat suuren yleisön tietoon. Vesilintujen kohdalla haavoituneina luontoon jääneiden eläinten määrä on luultavasti suurin(?).
Metsästystä perustellaan usein luonnonsuojelullisilla syilä:jos ihmiset eivät poistaisi luonnosta tiettyä eläinten ylimäärää, eläimiä kuolisi nälkään tai joutuisi petojen suihin.Mutta ammutuiksi eivät välttämättä valikoidu samat yksilöt,jotka luonnonvalinta karsisi -sillä kuka haluaisi päivällispöytäänsä metsän vanhimmat,heikoimmat ja sairaimmat eläimet? Vahvojen ja terveiden eläinten ampuminen vaikuttaa lajin sisäiseen tasapainoon eri tavalla petoeläinten karsinta.
Kaikillahan on omat mielipiteet..tuo on vain minun..
jonka olet muodostanut omissa aivoissasi, ennen kirjoittamista palstalle.
Onko mielestäsi luonnossa tapahtuva kuolema helpompi eläimelle? Oletko nähnyt oravan syövän elävää linnunpoikasta? Oletko nähnyt kissan "keittävän" hiirtä? Oletko nähnyt petolinnun opettavan penikalleen tappamista? Tätä luetteloa voi jatkaa loputtomiin.
Luonnossa ei ole helppoja kuolemia, metsästäjän luoti on niistä helpoimpia, joskin turha.
Ihminen on omalla toiminnallaan kiihdyttänyt luonnossa eläinten lisääntymistä (osan). Näitten eläinten määrää on säädeltävä, miten se tehdään, on eri asia mutta tehtävä se on.
Niin, koska olen metsästänyt läpi elämäni (yli 25 vuotta ollut metsästyskortti), voisin vastata tuohon haavoittamisasiaan mielestäni jonkinlaisella tiedolla.
Haavakoita muistan 5 metsästysaikani varrelta. Näistä 2 on jäänyt sille tielleen. Toinen oli kukkometso vuonna 1983, jota ammuin haulikolla kolmesti, istuvaan lintuun. Lähti lentoon, ei löytynyt edes koiran kanssa. Käsittämätön tapaus. Toinen oli heinäsorsa, jota etsittiin tuloksetta putoamispaikalta ensin iltapäivällä ja illalla 6 tuntia, tämän jälkeen haimme sorsaa vielä seuraavana päivänä 4 tuntia; tuloksetta. Osuma oli selvä ja lintu menetti tajunsa ilmassa, taju palasi takaisin ja se sukelsi. Todennäköisesti sorsa otti pohjakasveista kiinni ja hukkui.
Lintuja olen metsästänyt sekä haulikolla, että kiväärillä. Kiväärillä (haulikolla kettuja ja sellaisia) hirviä, peuroja, kettuja, supikoiria, susia, mäyriä, teeriä, metsoja, karhupassissakin olen istunut (vaan en ole saanut).
Yhteensä saalismäärät pyörinevät tuhannen tapetun eläimen lähellä, helpostikin. Olenko tappaja? Olen varmasti joidenkin mielestä.
Onko sitten moraalisesti viisaampaa laskea 8000 minkkiä luontoon tappamaan ja syömään toisiaan sekä aiheuttamaan totaalisen kaaoksen luonnossa? Mielestäni ei.
Kumpi on suurempi rikos? Jokainen henkilö määrittelee sen itse. Oma mielipiteeni on se, että mahdollisimman vähillä kärsimyksillä ammuttu eläin on parempi kuin nälkään kuolemaan "vapautettu" minkki.
Mikäli aseista omaa alkeellisintakaan tietoa, ymmärtää myös metsästykseen käytetyn aseiden valtavan tehon. Hengenpaikkaan osuminen on myös tärkeää, jokaisen metsästäjän asia tulisi olla pitää yllä omaa ampumataitoaan.
Mielestäni eläinsuojelijoiden, aktivistien, mielipiteet ovat vähintäänkin hämäräperäisiä; historia kun eläinsuojelulla juontaa juurensa Adolf Hitleriin ja natseihin. En mielelläni lukisi kuuluvani 6 miljoonan ihmisen teurastajiin, joita natsit olivat, en edes aatteellisesti samalta pohjalta.
Miksikö metsästäjä? Mieluummin metsästäjä kuin natsi.
Olen kirjoittamistasi asioista kanssasi jokseenkin samaa mieltä. En kuitenkaan näe, että oma metsästämättä jättämiseni vaikuttaisi eläinten kantoihin sitä eikä tätä ja näin ollen en aio muuttaa metästyskäytäntöäni. Tuo haavakkohomma on todella valitettavaa ja ehkä suurin (ja ainut) epämiellyttävä tekijä metsästyksessä minun näkökulmastani. Täytyy vain yrittää parantaa ampumataitoa ja arvioinikykyä, jotta ne haavakot saataisiin minimiin.
Tuosta metsästyksen aiheuttamasta stressistä toteaisin, että niinhän se aiheuttaa. Käsittääksen myös petoeläinten aiheuttama uhka aiheuttaa samaa stressiä kuten myös nälkäkuoleman uhka tai sisukaluja tuhoava tauti tai liikenneonnettomuudessa katkennut jalka tai nahkan läpi tunkevat loiset tai kova pakkanen ja paksu hanki jonka alta ei ruokaa ole helppo hakea tai...Stressin aiheuttajia löytyy niin eläimelle kuin ihmisellekin (ja eläimiähän mekin kai biologisesti ajatellen ollaan).
Tuosta poistumasta sanoisin, että kyllä aika usein kuitenkin se "heikoin lenkki" jää saaliiksi metsästyksessä. Viisaat, kokeneet, hyväkuntoiset ja hyvä vaistoiset eläimet kyllä uunottavat metsästäjiä useammin kuin huonommat lajitoverinsa ja näin ollen pärjäävät keskimäärin paremmin - aivan kuten luonnon valinnassakin.
Metsästän juuri siksi että ehtisin tappaa riekkoja, pyitä ja mehtoja ennen kuin ne kuolevat!
Olen metsässä jumalan armosta.
ja muista ottaa lääkkeesi!!!!
Joo sama täällä vaikkakin riekot on harvemmassa....
Jos ammut,pidä huoli ettei eläin kärsi kuten käy karhun,suden,ilveksen ja monen muun petoeläimen tappaessa eläimen. TAPA TEHOKKAASTI!
minä aamun vain aivo laukauksia ja kyllä kaatu