Mul on sellainen ongelma et en osaa avautua uusille ihmisille enkä olla oma itteni,tän takia en oo ikinä seurustellu,vaikka täytin juuri 18v,tosin mul on kyllä ollu paljon sellasia yhen illan juttuja,mut ei mitään vakavampaa...oon TOSI hyvännäköinen ja jätkät aina haluu tutustuu muhun,mut joko jännityn niiden seurassa tosi paljon enkä saa sanakaan suustani tai sit käyttäydyn niin hirveesti et ne ei enää haluu olla missään tekemisissä mun kaa...kavereiden kaa oon sellainen kun oon - huumorintajuinen,hauska,hyvää juttuseuraa,mut muiden silmissä oon "tosi kylmä ämmä"! Oon muuten kauris joten se selittää tilannettani vähän...keksikää pliis jotain! =0)
yksinäinen
sweetie
8611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oot vaan oma ittes ni kaikki menee hyvin, jos et kelpaa sellaisena kuin olet, niin ei sitte, se on "jätkän menetys" ei sun =)....kyl sä viel jonkun löydät joka sust tykkää....ja turha niiden jätkien kans on jännittää, ihmisiähän nekin on....
...ongelma.. eli siis en kans oo seurustellu koskaan kenenkään kaa tosin oon vasta 14w mut silti.. ja mullaki on ollu sellasii yhenillan juttuja.. siis ei kylläkään sänkyhommia ku ihan netsyt viel oon mut muuten silleen vähän erillätavalla et ollaan nuoltu ja ynm. sellaista..
Ajattele näin että he ovat myös ihmisiä, samanlaisia kuin sinä, heillä on ihan samat tunteet kuin sinulla, jännitys, halut jne. jne.
Tunnen naisen joka taitaa olla samanlainen kuin sinä, puhelimessa puhutessa ja viestejä lähetellessä hän on todella avoin mutta kun tapaamme hän sulkeutuu ja en tiedä mitä hän haluaa ja ajattelee. Se riittää että avaudut edes vähän niin jätkä voi sitten jatkaa siitä, jos hän ei niin tee niin hän ei ole oikea sinulle.
...ihan mun yheltä parhaista ystävistä! Oon 15vee likka ja se on 17vee jätkä..
Juu.. sen seurassa oon aina aika hiljaa aluks mut sit ku se kertoo jotai ja minäki kerron jotai siihen asiaan liittyvää, ni jännitys on taas poissa ja juttu lentää. Kyllä se siitä.. Nii ja tosiaan viesteillä suuria asioita ollaan käsitelty, ku on helpompaa avautua, ku ei nää toista. (mistäköhän sekin taas johtuu)
Mut siis ollaan "vaan" ystäviä, mutta eikös se avioliitossaki oo nii, et miehen ja vaimon pitää olla parhaita ystäviä, että selviää elämän myrskyistä eteenpäin..?
Ei ehkä liittyny juttuun, mut ehkä jollekkin oli jotain apua tästä. :)
ei oo löytyny, oon jätkä!
Mulla on samanlainen ongelma, en uskalla tutustua uusiin ihmisiin enkä ole koskaan seurustellut. Mulla ei ole ollut edes yhden illan juttuja. Kaikki tutut kehuvat minua lähes täydelliseksi mieheksi (komea, fiksu, tunteellinen, hauska ja hyvä keskustelemaan) mutta en ole löytänyt ketään joka osoittaisi kiinnostusta. Muut luulee etten ole tavannut sitä "tarpeeksi hyvää" tyttöä, mutta asia onkin päinvastoin.
No, täytyy vaan jatkaa yksinäistä elämää ja uskoa parempaan tulevaisuuteen...
On minullakin vaikeuksia luoda uusia ihmissuhtei-
ta.Itse asiassa tuntuu aika mahdottomalta ajatuk-
selta.En oikein viitsi käydä baareissa,tuntuu
että ne ei ole minua varten enkä usko,että löydän
sieltä mitään pysyvämpää suhdetta.Minulla on
muutenkin tullut jo tuohon tunnepuoleen aika
negatiivisia kohtia.Ehkä rakkaus ei ole minua
varten.Sisällä kuitenkin sikiää ajatus että
rohkaistun ja uskallan olla oma itseni.Haluan
avata sisimpääni jollekin naiselle ja saada
hieman elämääni tasapainoisemmaksi ja valoisemmak-
si.Toivottavasti kuitenkin pysyisin aina tavallaan
tarpeeksi aktiivisena,että en eristyisi muusta
ympäristöstä,mikä taas kasvattaisi itsetuntoa ja
itseluottamusta.Ehkä opiskelupaikka toisi elämääni
uusia ystäviä ja ensimmäisiä läheisiä ihmissuhtei-
ta.
Mä oon kans jotenki tosi ujo, enkä mä osaaa olla normaali ainakaan enää jätkien kans..Mä tunnun kelpaavan vaan ja ainoastaan tekstailu tai yhen illan jutuks mutten sen vakavemmaks..ja se harmittaa. Mä oon pettyny niin monta kertaa rakkaudessa, että nykyään mun juominenki minkä pitäs olla haukanpitoa, menee nukkumiseks..