Japani...

Olen vieraillut Japanissa muutamaan otteeseen viime vuosina, kun joitain tuttuja on majaillut siellä opiskelun tai työn merkeissä. Suosittelen kaikin puolin - menet sitten viikoksi tai vuodeksi. Ainoa pieni (?) ehto on, että rahoitus on kunnossa.

Jos pitää tulla omillaan toimeen, niin pitää varautua laittamaan rahaa likoon. Opiskelijalle on tarjolla monenlaisia tukimuotoja kotimaisen opintotuen lisäksi, mutta sillä paljoakaan reissata - sushiin ja karaokeiltoihin kavereiden kanssa se kuitenkin yleensä riittää, ellei vaadi asumukseltaan liikoja eli suostuu dormiin. Oma kämppä onkin sitten helposti 1000 euron jollain puolella, mikä ei olisi niin paljoa, jos asumisen laatu olisi sama kuin Suomessa. Mutta ei: lämmitys ja lämmöneristys on eteläeurooppalaisella tasolla, seinät ovat ohuet vaikka eivät paperia olisikaan ja kosteus vaivaa helposti, jos on yhtään soppia, jonne ilmastointi ei kunnolla yllä (komerot, kaapit, kylppärit).

Tokio on aivan mahtava paikka, ja vaikka sitä ei varsinaisesti opi tuntemaan varmaan vuodessakaan, niin kannattaa olla (rauta-)tien päällä niin paljon kuin vain budjetti sallii: Kyushu ja muu etelä on jo ihan toisenlainen, kuten myös Hokkaido ja sen hiihtokeskukset talvella. Älä unohda Fujia.

Kieltä ei varsinaisesti tarvitse osata, mutta pienikin taito (edes tavumerkit) auttaa jo jonkin verran. Ja paikan päällä ei ole vaikea motivoitua kieliopintoihin, vaikka se vaatiikin aika lailla aikaa ja sitkeyttä.

Ja lopuksi sanottakoon, että kulttuurista, ihmisistä ja kaupunkimaisemien erilaisuudesta (=harmaudesta) huolimatta ruoka on paras syy mennä Japaniin: ruokapaikkoja on tosiaankin 120 miljoonan ihmisen edestä, eikä monikaan ravintola ole pettymys.

Japanissa jo hyvan aikaa asuneena voin suositella tannetuloa, mutta tosiaan silla varauksella etta rahaa palaa aika lailla... Jos tanne meinaa tulla asumaan, saapuessa on hyva olla vahintaan 4000 euron edesta jeneja mukana, ja vuokrasta riippuen kuukausittaisen kayttovaran tulisi olla 600-1000 eurosta. Tokiossa ei edes kannata kuvitella asuvansa, ellei ole sikarikas...

Asuminen on melkoisen torkyhintaista, ja jos vuokra sattuu olemaan ok, taytyy aina varautua etukateen maksettavaan takuurahaan, jonka suuruus vaihtelee, mutta tavallisesti maksu on 3-6 kk:n vuokra, ensimmaisen vuokramaksun yhteydessa. Eli muuttaessa joutuu maksamaan pahimmillaan 7 kk:n vuokran kateisena, eika tata rahaa valttamatta saa takaisin.

Ulkomaalainen tarvitsee myos takaajan, joka saisi mieluusti olla japanilainen keski-ikainen mies, jolla on vakituinen tyopaikka. Ilman takaajaa ei saa asuntoa (jos omillaan etsii, mutta jos tulee jonkin jarjeston tms. kautta, nama varmaan auttavat), koska vuokranantajat noin yleensaottaen eivat luota etta asukas maksaa itse vuokransa, ja tama takaaja sitoutuu maksamaan, jos sina jatat jotain maksamatta.

Asuminen on tosiaan ihan omaa luokkaansa, eli ei minkaanlaisia eristeita, joten talvisin sisalampotila voi laskea aika akkia siihen 10 asteen hujakoille. Hengitys huuruaa sisalla, mika on aika masentavaa... :) Uudemmatkin talot ovat tosi huteria siina mielessa etta tuuli tulee sisaan joka raosta, mika on toisaalta kesaisin hyva, koska kamppa tuppaa muuttumaan saunaksi...

Kielen alkeiden seka muutaman kanjimerkin (vahintaan 100 perusmerkin) osaaminen on aivan must, ainakin jos tahtoo matkustaa muualle kuin paakaupunkiseudulle ja isoihin kaupunkeihin. Japanilaiset EIVAT puhu englantia tai mitaan muutakaan kielta, joten melkoiseen kielimuuriin saa varautua. Tokiossa ja Osakassa parjaa, mutta jos tahdot menna esim. Kyushulle tai Hokkaidolle, ei ole toivoakaan etta tavallinen pulliainen puhuisi mitaan muuta kuin japania.

Kertomista olisi vaikka mita, joten jos tahdot kuulla lisaa, kysele taalla tai ilmoita mailiosoitteesi. Ja kylla, japanilainen ruoka on loistavaa...